Ei näitä hankitakaan siksi, että se olisi järkevää. Näitä hankitaan siksi, että se olisi hauskaa. Se on sitten henkilökohtainen asia mikä kenellekin on hauskaa.
Jos budjetti on 500, otetaan se mitä budjettiin on tarjolla. Silloin ei puhuta ultralaajakulmista tai ultrakuvanlaadusta vaan maailmaa nähneistä suttupullonpohjista. Eikä ammattimaisesta asuntokuvauksesta, jolla myydään röttelöt ylihintaan. 500:lla voi kuitenkin selvittää vähän itselleen, että onko järjestelmäkameroilla kuvaaminen omasta mielestä hauskaa.17-40 kinolaajis liian ahdas. Juuh, voi se olla olemattakin tai sitten on. Riippuu minkälaista huoneistoja kuvaa.
Niin kuin näistä viesteistä voi päätellä, ei sitä lopultakaan voi kukaan muu neuvoa mikä on aloittajalle hauskaa. Jotkut tavoittelevat nurkkapiirtoa, jotkut dynamiikkaa, jotkut värintoistoa, jotkut kannettavuutta, jotkut toimintaa -40 C lämpötilassa ja joillekin harrastus tuntuu tekemiseltä kun saa raahata 20 kilogrammaa ja 20 k€:n arvota romua mukana. Jokaisen on maksettava oppirahoja omalta kohdaltaan ennen kuin oma juttu löytyy. Jos täyskennotouhu kiinnostaa, vanha romu voi olla hyvä tapa selvittää kohtuullisin kustannuksin, että antaako 10 k€ enemmän iloa pro-kinokalustossa vai pitäisikö sittenkin ostaa se moottoripyörä, jota mieli myös tekee. Ainakin minun valinnat harrastuksissa ovat sellaisia, että täysin erilaiset harrastusvälineet kilpailevat mielessäni siitä, kumpaan laitettu raha tuottaa minulle mielihyvää. Ostanko kameran, sorvin, kasvihuoneen, tietokoneen vai polkupyörän. Järkeä niissä ei ole missään, sillä on turha edes yrittää perustella mitään.