Kuvaaminen jumittaa, mistä uusia ideoita?

[milton]

Eli päätit kokeilla auttaisiko uuden kameran hankkiminen ratkaisemaan ongelman. Se on yhtä looginen yritys kuin runoilijalla, joka osti uuden sulkakynän, kun vanhalla ei enää syntynyt paperille tarinoita.

Intohimoa on oltava edes vähän. Jos itseäsi tutkimalla löydät sen hitusen, nappaa siitä ja lähde ottamaan kuva. Ongelmia ja ideoita yhdistää se, että pohtimalla kumpikin vahvistuu. Se on sinusta kiinni, kumpaan kiinnität huomiosi päästäksesi jumista eteenpäin.

[T71]

5. Hommaa muusa - (tämä ei tarvitse selittelyjä)

Kerran nuorempana mulla oli sellainen jyrkän valon abstrakti mustavalkokausi ja ripottelin sen silloisen muusan päälle tuhkaa ja kananmunakuoria ja ties mitä saadakseni sellaisia "perstunturilla sataa lunta" tyyppisia vartalon ääriviivat vastavalossa kuvia juunou. Muusa lähti jossain siinä teräsvillan ja naulalaatikon välimaastossa. Muusissakin on siis eroja ja mitä sekopäisempi tapaus, sen erikoisempaa ja luovempaa kuvaussessiota on tiedossa.

6. Hommaa uusi tärähtäneempi muusa

[Hard]

Eli päätit kokeilla auttaisiko uuden kameran hankkiminen ratkaisemaan ongelman.

Ei ihan näin, vanha kamera rajoitti hämäräkuvausta ja se ärsytti ihan niissä tavallisissakin tilanteissa. Tekniikka on kehittynyt niin valtavasti, että uusi kamera mahdollistaa kuvaamista hämärämmissäkin valaistuksissa.

Tämä jumiutuminen on ollut mielessäni jo pidempään, esim. aika ajoin kun katselee vanhoja kuvia niin retkikohteesta riippumatta on samat rajaukset, kohteet, tunnelma yms. Olisi kiva, kun kuvausretkellä tai ihan normiarjessakin keksisi uusia lähestymistapoja kuvaamiseen, saisi paljon enemmän irti. Ulkomailla reissatessa on ollut helpompaa, kun kohteet ovat niin erilaisia mutta aika samalla kaavalla sielläkin menee kuin kotimaassa.

[PHy]

Mulla on esiintynyt tuota jumittamista myös, niinkuin varmaan kaikilla joskus. Omat lääkkeet ovat ensinnäkin olla ottamatta itseään turhan vakavasti ja toisekseen käydä kuvaamassa asioita jotka eivät juuri kiinnosta. Ja varsinkin mennä kuvaamaan silloin kun se ei huvita, kuten tänään:

https://pekkahyvonen.kuvat.fi/blog/79/h ... ervanokka/" onclick="window.open(this.href);return false;

[jopisalo]

tervehdys
En kyllä päässyt ilman tuhtia äänihymyä PHy:settiä loppuun saakka. Kiitos piristyksestä.

[milton]

tervehdys
En kyllä päässyt ilman tuhtia äänihymyä PHy:settiä loppuun saakka. Kiitos piristyksestä.

Sama täällä. PHyn tarinoista tulee mieleen Veikko Huovisen Kuoliaaksinaurattaja.

[temama]

juuh, mutta mun mielestä Phy kommentissa oli oiva järki kuitenkin; usein tärkeää siirtyä epämukavuusalueelle omalta mukavuusalueelta. Nykyajan jumittuneessa maailmassa snadi itseruoskinta aina välillä tarpeen!

[hkoskenv]

Tämä jumiutuminen on ollut mielessäni jo pidempään, esim. aika ajoin kun katselee vanhoja kuvia niin retkikohteesta riippumatta on samat rajaukset, kohteet, tunnelma yms. Olisi kiva, kun kuvausretkellä tai ihan normiarjessakin keksisi uusia lähestymistapoja kuvaamiseen, saisi paljon enemmän irti. Ulkomailla reissatessa on ollut helpompaa, kun kohteet ovat niin erilaisia mutta aika samalla kaavalla sielläkin menee kuin kotimaassa.

Onhan se noinkin. Mutta kun mietin omaa elämää, niin se on kokonaisuudessaan jumiutunutta. Taas meni joulu vanhalla kaavalla, samoin lomareissut, arki jne. Toistaiseksi se ei minua stressaa paljoa, koska aina välillä kun innostuu repäisemään jotain uutta, päällimmäisin fiilis on, että "olihan se ihan kivaa vaihtelua, mutta en minä hyväksi koettua tuttua tapaa tähän vaihda".