Kovaa hommaa....

[aikaarska]

Hyviä huomioita kyllä. Ja oikeasti kannattaa huomioida vaaroja mitä tuolla maastossa saattaa aivan yllättäen kohdata. Kuten liukastuminen, siinä voi vammautuminen tai hengenlähtö olla tosiaan lähellä, kun kohtalon kortit natsaavat sopivasti. Ja sellaista tapahtuu.
Näihin päiviin asti olen esimerkiksi liukastumisen suhteen pelännyt lähinnä kamerakalustoni puolesta, mutta voi olla että vastaisuudessa tulee funtsimaan hommaa enemmän kokonaisvaltaisesti...

Kunnon maastokengät ovat seuraava asia mihin satsaan. Vanhat vaelluskengät alkaa olemaan jo niin huonossa kunnossa, että ne korvaan uusilla kunnolla nilkkaa tukevilla malleilla.Sellaisilla mitkä saa talvella tarvittaessa varustettua jonkinlaisella piikkipohjalla.

[Maffer]

Mulla on Jalaksen Phantom DryLockit päiväretkikenkänä. Olleet vuodesta 2015. En vaihda ja uusi pari ostettu varastoon odottamaan. Armeijamitoitus kengän koolle, eli 46 sopiva vaikka normaalisti 48:lla mennään.

Lienee ollut/on poliisin virkakenkä, joten autoa onnistuu ajamaan oikein hyvin. Utsjoki - Pori no problem ja nilkka taipuu. Juokseminen onnistuu kamerat selässä rauhallista tahtia jos tarvii vaikka alusta huono olisikin.

[JL Anttola]

Entisessä harrastuksessa tuli tutuksi moottoripyörälaji trialiin kehitetyt saappaat. On todella toimiva myös kävelyyn, nilkka yritetty tehdä niin, että taipuu ongelmitta lähelle nilkan toimimisen rajoja, mutta toppaa liikkeen, kun aletaan lähestyä nivelsiteiden äärimittoja. Ja pohja erittäin pitävä, tosin melko nopeasti kuluva. Solkikiinnitykset varressa... no vois ne näyttää vaeltajalle vähän ylimitotetulta. Trialissa pitää jalalle löytyä pitoa tarvittaessa, vaikka tarkoitus onkin pitää ne jalat tapeilla... muissa maastomoottoripyöräilyn lajeissa taas pohjan pitää olla liukas, että jalka luistaa mukana kun sillä tuetaan menoa kaarteissa. Noihin trialsaappaisiin saa pohjia irrallaan, pikasuutarit liimaa hyvin ne kiinni, kun kulahtavat aika joutuin. Materiaalin pehmeys takaa pidon, mutta kuluu nopeasti.

Ite kyllä hukkasin nuo vermeet kun viitisen vuotta sitten - 65 ikää sillon - viiminen sen lajin moottoripyörä lähti kiertoon. Ja vaelluksilla on aina ollut kuitenkin vaelluskengät jaloissa, tuntui vähän ylimitoitelta trialsaappaat kävelyretkillä.

Vaellusjalkineissakin on kyllä pohjan pidossa eroja. Ittellä nykysin Eccot, jotka muuten mieleiset mutta ei pidoltaan ihan parhaat, varsinkin juuri kylmässä. Ittellä olleista on taas Salomonista juuri paras pitokokemus, tosin jo kait vuosikymmenen takaa tai vielä kauempaa. Ne taas kulahti aika vähillä kävelyillä sileiksi.

Turvaa antaa vaelluksilla kenkä, joka estää nilkan pyörähtämisen ympäri jonkin kiven päälle tallatessa. Pidosta vielä sen verran, että pito pakkasasteilla saattaa poiketa materiaalin kylmässä kovettumisesta johtuen aika lailla lämpimien kelien pidosta, enkä ole varma, olenko trialsaappaita koskaan pakkasella kokeillut - tämä tuli mieleen taas siitä kokemuksesta, että trialmoottoripyörien purukumin pehmeät renkaat imevät kesällä kallioon aivan tautisesti, mutta kovettuvat jo muutamassa pakkasasteessa aivan kovamuovipinnaksi.

Tällästä turhanpäiväistä ja kaukaa haettua pohtimista taas...

JL Anttola

[Maffer]

Ei o turhaa pohdintaa. Noista Phantomeista oli 2015 myynnissä puolinahkaiset versiot joissa superpehmeä pohja. Kulutin ne loppuun vuodessa. Mut märällä pitkospuulla tarrasi kiinni kuin asfaltilla konsanaan jos oli plussan puolella. Kylmässä vähän pito lähti muttei täysin kuitenkaan.

[talonherra]

Toipumisia! Positiivista tossa ettei ole hengenvaarallinen vaiva:)

[Didymos]

Kyllä ainakin Lapissa vaelluskumpparit on aika kätevät. Niilä lontostelee mukavasti pikkupurojen yli ilman, että tarvitsee mitään ruutuhyppelyä keinuvien kivien päällä harrastaa. No, voihan crocsit vaihtaa jalkaan, mutta se on sitten sitä kengännauharumbaa. Soinen maasto on kanssa saappaiden valtakuntaa. Ja kyllä niillä tunturiinkin kapuaa, On sitä useampikin rakkainen rinne noustu saappaissa. Toki myös maastolenkkareissa ja vaelluskengissä. Tietysti se jalka hikoaa siellä saappaassa, mutta kyllä se noissa kalvollisissa vaelluskengissäkin hikoaa. Saappaat on sitä paitsi helppo nykäistä tauon aikana jalasta. Vaelluskengät tuppaavat jäämään jalkaan.

Viimeksi, kun astuin Suomujokeen, huomasin, että saapas vuoti. Sillä hetkellä ylistyslauluni saappaille kylläkin lakkasi. Nyt on takuuna saadut uudet saappaat kiiltävinä ja kumintuoksuisina odottamassa matkaa Muotkatunturille. Luottamukseni on hieman rakoillut. Paikkaussarja on pakattu rinkkaan mukaan.

Jalkineet on aika henkilökohtainen juttu. Yksi tarvitsee pitoa, toinen tukea, kolmas keveyttä ja herkkyyttä. Mitään näistä ei oikein löydy kumisaappaista. Kun tämän tiedostaa ja ottaa rauhallisesti, niin saapastelija on jo kaukana, kun Meindlejään varjeleva patikointikumppani kiertää, kaartaa ja loikkii.

Ja koska tämä on valokuvausaiheinen sivusto, niin mainitaanpa tämäkin: kumpparit ovat ehdottoman kätevät, jos haluaa viritellä jalustaa esimerkiksi keskelle tunturipuroa parempien kuvakulmien toivossa. Ei siellä hyisessä purossa kauan viitsi crocseilla seisoskella, saati paljain jaloin. Pystyvä kaveri nappaa siinä samalla pari tammukkaa iltapalaksi.

[niffe]

Ursukin kuivapukuun oli aikoinaan integroitu (ranskalaiset?) vaaleapohjaiset vähän vanhan Hai-saappaan näköiset kumpparit, joilla seisoi leväpintaisella 45 asteen kulmassa olevalla rantakalliolla ilman suurempia ongelmia. Aivan omaa luokkaansa pidoltaan, joten kyllä noita voi tehdä oikeinkin, jos halutaan.

[Didymos]

Aivan omaa luokkaansa pidoltaan, joten kyllä noita voi tehdä oikeinkin, jos halutaan.

En osaa sanoa, olisiko maksimaalisesta pidosta vaellussaappaissa enemmän haittaa kuin hyötyä. Voisi kuvitella, että kulku muuttuisi tökkiväksi ja pahimmillaan olisi nenällään. Mutta kalastaessa liukkaassa kivikossa nuo ovat varmaan omiaan.

[Lay]

Auts. Pikaista paranemista.

Viimeiset 15 vuotta kahlattu syys viikonloppuisin suolla, kävelty kivikoissa ja hypitty ojien yli pitkävartiset vaelluskengät jalassa. Haglöfsit kesti sen reilu 7 vuotta, kunnes ompeleet kului puhki. Pitivät ihmeesti vielä vettä.

Nykyiset Meindl Extreme GTX on nekin yli 7 vuotta olleet käytössä. Muistaa vain rasvailla säännöllisesti, kun muuten nahka kuivuu ja murtuu. Ei ole enää paluuta kumppareihin kun vähänkään pidemmälle reissulle lähtee.

[niffe]

Aivan omaa luokkaansa pidoltaan, joten kyllä noita voi tehdä oikeinkin, jos halutaan.

En osaa sanoa, olisiko maksimaalisesta pidosta vaellussaappaissa enemmän haittaa kuin hyötyä. Voisi kuvitella, että kulku muuttuisi tökkiväksi ja pahimmillaan olisi nenällään. Mutta kalastaessa liukkaassa kivikossa nuo ovat varmaan omiaan.

Mulla on kaikki takavuosien nyrjähdykset tulleet luistosta viisteisellä pinnalla, mutta saatat olla oikeassakin.

[Maffer]

Nenälleen on turvallisempaa lentää kuin selälleen. On edes teoreettisia mahkuja koittaa ottaa törmäys vastaan.

[Matti_JH]

Tsemppiä.

[aikaarska]

Tsemppiä.

Kiitoksia sympatiasta. Joo, onhan tää harvinaisen ärsyttävä vamma, varsinkin kun olen liikkuvaista sorttia niin nyt täytyisi viikkotolkulla olla liikuttamatta tuota jalkaa. ..Että pitäkäähän hyvää huolta akillesjänteistänne ;-) En suosittele kokeilemaan sen kestävyyden rajoja. Tosin minulle täämä tuli täytenä yllätyksenä. Mielummin olisin sen ajatellut hajovan jossain yli-innokkaissa sählypeleissä tms. Mutta nyt syytän kyllä sitä muljahtelevaa kumisaapasta.

[Didymos]

Mulla on kaikki takavuosien nyrjähdykset tulleet luistosta viisteisellä pinnalla.

Samoin. Tai sitten liukastelen tai kompuroin juurIin, kun ihailen maisemia samalla kun liikun. Ja kuten Maffer sanoi, on parempi kaatua eteenpäin. Mulle sattui viime aikojen pahin kaatuminen, kun olin hmm. hieman juovuspäissäni. Silloin lensin nenälleni, mutta kädet olivat taskussa, kun oli kylmä ja lapaset kadonneet. Onnistuin kuitenkin ottamaan suurimman osan iskusta vastaan olkapäälläni. Vuosi taisi mennä ennen kuin olkapää oli kunnossa. Tuolloin vika ei ollut kengissä sillä kompuroin omiin jalkoihini.

Mutta aikaarskalle tsemppiä paranemiseen. Ja yritetään pysyä pystyssä syksyn tuulissa olivat jalkineet sitten mitkä hyvänsä.

[hkoskenv]

Ursukin kuivapukuun oli aikoinaan integroitu (ranskalaiset?) vaaleapohjaiset vähän vanhan Hai-saappaan näköiset kumpparit, joilla seisoi leväpintaisella 45 asteen kulmassa olevalla rantakalliolla ilman suurempia ongelmia. Aivan omaa luokkaansa pidoltaan, joten kyllä noita voi tehdä oikeinkin, jos halutaan.

Vaellussaappailta odotetaan vähän toisen näköisiä kilometrimääriä kuin sukellussaappailta. Pehmeä kumi pitää, mutta kuluu.