Kennokoon "vastaavuudet", eli nykyinen equivalence -pöhinä

[jaava]

Ne esimerkit tässäkin ketjussa ja monessa opetusjutussakin ovat vääriä kun samassa kuvassa on kerrottu cropin vaikutus kuvaan pienemmillä kehyksillä. Eli kun ff kuvaan on rajattu cropin alue, niin väärää infoa siitä saa.

Tässä kennokeskuetelussa ei tunnuta koskaan päästävän yhteisymmärrykseen. Aina on jollain näkökulma, joka on kaikkein oikein, ja muut aivan metsässä:)).

Onko tuo mun kuva edellä väärää infoa? Siinähän mikään muu ei muutu, kuin kenno: joko pieni tai suuri kenno, joita pääsee vertailemaan. Minusta kuvassa on selkein ja yksinkertaisin tilanne, josta näkee helposti mitä tapahtuu: piirtoympyrään tulee aina tasmälleen sama kuva samalla valomäärällä.
On useita muitakin tapoja nähdä tuo, kuten sinun vaatimus sovittaa tarkkaan sama kuva kummallekin kennolle. Jonkun mielestä kuvista pitää ottaa paperituloste ja vertailla niitä.

Mä kuvaa sekä kropilla että täyskennoisella. Niissä on suunnilleen saman verran senseleitä (*.
Kropilla kun käytän mun 150-600mm zoomia, jolloin senseleitä tulee enemmän pienen pääkohteen alaan. Tele-kohteet, kuten linnut, tuppaa olemaan aika usein kaukana.
Sitten taas 17-40mm ja 24mm objektiivit vaatii täyskennoisen.

*) Senseli on kaikkein alkeellisin ja pienin kuvan osa. Värikamerassa tarvitaan ainakin kolme senseliä, jotta saadaan yksi pikseli.

[saloma-3]

Wau

[ttuplai]

Ne esimerkit tässäkin ketjussa ja monessa opetusjutussakin ovat vääriä kun samassa kuvassa on kerrottu cropin vaikutus kuvaan pienemmillä kehyksillä. Eli kun ff kuvaan on rajattu cropin alue, niin väärää infoa siitä saa.

Tässä kennokeskuetelussa ei tunnuta koskaan päästävän yhteisymmärrykseen. Aina on jollain näkökulma, joka on kaikkein oikein, ja muut aivan metsässä:)).

Onko tuo mun kuva edellä väärää infoa? Siinähän mikään muu ei muutu, kuin kenno: joko pieni tai suuri kenno, joita pääsee vertailemaan. Minusta kuvassa on selkein ja yksinkertaisin tilanne, josta näkee helposti mitä tapahtuu: piirtoympyrään tulee aina tasmälleen sama kuva samalla valomäärällä.
On useita muitakin tapoja nähdä tuo, kuten sinun vaatimus sovittaa tarkkaan sama kuva kummallekin kennolle. Jonkun mielestä kuvista pitää ottaa paperituloste ja vertailla niitä.

Mä kuvaa sekä kropilla että täyskennoisella. Niissä on suunnilleen saman verran senseleitä (*.
Kropilla kun käytän mun 150-600mm zoomia, jolloin senseleitä tulee enemmän pienen pääkohteen alaan. Kohteet, kuten linnut, tuppaa olemaan aika usein kaukana.
Sitten taas 17-40mm ja 24mm objektiivit vaatii täyskennoisen.

*) Senseli on kaikkein alkeellisin ja pienin kuvan osa. Värikamerassa tarvitaan ainakin kolme senseliä, jotta saadaan yksi pikseli.

On tossa kuvassa ajatuksellinen virhe eli aurinkokennolle on tärkeää kokonaisvalon määrä - valokuvauksessa ei - eli se senseli/pikseli ei piittaa onko vieressä kavereita 5 vai 200. Toki sillä on merkitystä, että isommassa on mahdollisesti enempi pikseleitä (jos pikselikoko pidetään vakiona) ja kohina ei korreloi itsensä kanssa eli kohina laskee jos tuotetaan saman kokoinen lopputuote (on kyse sitten digikuvasta tai printistä). Signaali ei tosin muutu eli varsinainen kuvainfo on kyllä sama eli sen voimakkuus ei maagisesti kasva jos ottaa isomman alan käyttöön. Osittain olet edelleen samalla tavalla asiasta pihalla kuin edellisen kerrankin asiasta keskustellessa. Se ratkaiseva tekijä on aukon fyysinen koko (vs kuvakulma), joka määrään valon määrän - ja se laki pätee myös ideaalikennoon, joka ilmaisee jokaisen fotonin (miinus kvanttien laskemiseen liittyvä kohina).

Selkeä voi olla siis ajatustavaltaan virheellinen (ja silti päätyä jopa samaan vastaukseen). Mut turha tätä on usemman kerran jauhaa, koska selkeästi mikään ei muutu keskustelussa - onneksi asia ei ole kovin olennainen itse kuvaamisen kannalta.

[jaava]

On tossa kuvassa ajatuksellinen virhe eli aurinkokennolle on tärkeää kokonaisvalon määrä - valokuvauksessa ei - eli se senseli/pikseli ei piittaa onko vieressä kavereita 5 vai 200. Toki sillä on merkitystä, että isommassa on mahdollisesti enempi pikseleitä (jos pikselikoko pidetään vakiona) ja kohina ei korreloi itsensä kanssa eli kohina laskee jos tuotetaan saman kokoinen lopputuote (on kyse sitten digikuvasta tai printistä). Signaali ei tosin muutu eli varsinainen kuvainfo on kyllä sama eli sen voimakkuus ei maagisesti kasva jos ottaa isomman alan käyttöön.

Kuvassahan on oleellista se, että piirtoympyrään tulee sama määrä valoa, siis fotonien kokonaismäärä (kun aukko ja valotusaika on vakioita). Kennot nappaavat fotoneista osansa pinta-alojen suhteessa. Siis kroppikertoimen vaikutus.

Jos valotusaika ja aukko pidetään vakiona, mutta vaihdetaan objektiivi, niin piirtoympyrään osuvien fotonien määrä pysyy samana (olettaen objektiivien piirtoympyröiden olevan samaa kokoa). Ja kennoille ne jakaantuu kroppikertoimen määräämässä suhteessa.

Mä en mielestäni esittänyt minkäänlaista väitettä siitä, kuinka paljon fotoneita yksittäinen senseli saa. Senselin pinta-alasta ja kohinasta saadaan sitten uusi keskustelu, eikä siihen minusta liity kroppikerroin mitenkään.

Asian vierestä:
Jos lähdetään tekemään oletuksia senselien pinta-aloista, niin tapaus, jossa niiden koko on kummallakin kennolla sama on helppo: Tällöin valotetun kuvan kirkkaus on sama kummallakin kennolla (kun ei halota hiuksia), olettaen että kuvattava kohde on kirkkauden suhteen tasainen.

PS. ttuplai: Jos sulla on linkki aikaisempaan keskusteluun, niin katsoisin sen mielelläni läpi.

[LoikkaHe]

Eli kun ff kuvaan on rajattu cropin alue, niin väärää infoa siitä saa.

Mitähän tällä mystisellä virkkeellä oikein tarkoitetaan? Mikä on väärää ja mikä on info? Ei selviä ainakaan minulle.

Toki cropin kuvan kohdekin tulee lähemmäs, ei niin että saksilla leikataan reunat pois, niin se on sama kuin cropin kuva.

Ja sama tässä. Mitä tuossa yritetään sanoa? "ei niin että", "niin.."

No miten sitten? Koittaakaa sanoa sanottavanne täsmällisemmin että muutkin kuin kirjoittaja ymmärtävät kirjoituksen. Ei ihme että tulee väärinkäsityksiä ja sekaannuksia.

[SuperDrive]

Vanha parta pörisee.
Ennen aukko oli aukko ja kertoi valovoiman. Polttoväli kertoi kuvakulman riippuen filmin (kennon) koosta.
Herkkyys kertoi filmin (kennon) valonkeräyskyvystä.

Nykyään puhutaan vain vastaavuuksista. m43 -kamerassa f/1.2 on kauhean pimeä koska kenno on pieni. Isommalla kennolla pimeä linssi on yhtäkkiä kauhean hyvä juttu.


Miten tässä näin kävi? Filmiaikaan en muista koskaan vertaillun sitä, että kyllä tää 8x10 -laakafilmin f/5.6 on niin paljon valovoimaisempi kuin kinarin f/1.8. Päinvastoin, pimeisiin tilanteisiin otettiin juuri se pieniruutuinen mutta valovoimainen kino...

Miksi sitten vastaavuus -hype? Mikä nyt eroaa oleellisesti filmin ja digikennon kesken?

Yhtälaillahan filmillä saattoi verrata, että iskee pari aukkoa nopeamman filmin siihen isoon kameraan. Käytännössä kuitenkin pyrittiin hitaampiin filmeihin ja nopeampaa käytettiin etupäässä jos sen sävyala oli kivempi.


Putosin kärryiltä :D

Ennen ihmiset pysyivät pitkälle yhden filmikoon sisällä. Nykyään erilaisia kokoja on lukemattomia, joten jotenkin pitää saada niihin selkoa, että voi tehdä vertailuja. Pitää muistaa, että nämä vastaavuudet ovat matemaattisia työkaluja vertailuja varten. Ne eivät ole todellisia. Valitettavan usein ihmiset kuvittelevat, että ne on todellisia, ja sanovat, että 25 mm Micro 4/3:lla on todellisuudessa 50 mm. Eikä ole.

[SuperDrive]

...m43 -kamerassa f/1.2 on kauhean pimeä koska kenno on pieni.

Vielä aloittelevampi digikuvaaja ihmettelee. Miulla ei ole koskaan ollut FF-digikameraa, niin en tiedä enkä voi tarkistaa asiaa. Mutta siis jos ottaa FF-kameralla kuvan, ja vaikka tulostaa sen paperille, ja sitten leikkaa siitä kuvasta reunoista osan pois saksilla, niin se jäljelle jäänyt osa kuvan keskellä muuttuu pimeämmäksi? Ihmeellinen on tämä digitekniikka...

JL Anttola

Eihän tuo saksilla leikaaminen mitenkään vastaa todellisuutta. Ei pienemmällä formaatilla kuvata pienemmän kokoisia kuvia. Kun suurennat sen kuvan, niin kohina tulee esiin. Tämän estämiseksi pitää alentaa ISO arvoa. Tämän takia taas pitää avata aukkoa enemmän. Siitä nämä tulevat. Vastaavuudet todellakin vain vain ja ainoastaan matemaattisia apuvälineitä.

[SuperDrive]

Yksi tapa on ajatella näitä on se, että ymmärtää, että kroppirunko toimii vastaavasti kuin telejatke. Jos on runko 1.4 kropilla, niin se leikkaa kuvasta keskiosan. 1.4 x telejatke myös leikkaa keskiosan, mutta suurentaa sen. Jos kennojen pikselimäärä olisi identtinen ja telejatke olisi täydellinen toiminnaltaan, tulisi joka pikselille sama valo. Kuva siis olisi identtinen. Telejatke kertoo polttovälin 1.4:llä ja pudottaa valoa aukolla. Tällöin kroppirunko toimii periaatteessa samoin, kun puhutaan vastaavuuksista: polttoväli kerrotaan 1.4:llä ja aukko samoin eli valoa katoaa aukon verran. Kropin pienemmän ISO:n siedon takia ISO-arvo pitää puolittaa, eli vastaava ISO-arvo on tuplat todelliseen.

Nämä asiat kai on jokaisella selvillä eli kropilla ei voi käyttää niin suurta ISO-arvoa, syväterävyys samalla aukolla ja samalla vastaavalla polttovälillä on suurempi ja polttoväli ikäänkuin kertaantuu. Nämä vastaavuudet polttovälille, aukolle ja ISO-arvolle vain pukevat tämän tiedon matemaattiseen muotoon ja vertailut voi tehdä tarkasti ilma mutuja.

Yleensä ihmiset ottavat vastaavuuden vain polttovälille. Tämä antaa kroppikennoisille epäreilun edun. On huomattava, etten minäkään kuvatessa mieti aukkojen vastaavuuksia. Ei kiinnosta. Ne on vertailuja varten.

[SuperDrive]

Vähän pihalla nyt ittekkin...? Mun tietämyksen (vähäisen) mukaan aukkoluku(f) on vain ja ainoastaan : Polttovälin suhde aukon kokoon...se ei ole riippuvainen kennon koosta. Eli 50mm linssi aukolla 1 ...aukon koko 5cm. jne...300mm linssi aukolla 4 = 300/4 =75mm eli 7,5 senttiä...Tämän takia valovoimaiset objektiivit on kalliita. Koska puhutaan pinta-alasta aukon koon tuplaaminen nelinkertaistaa valon määrän (tää on matikkaa ei uskonasia).

Kennolle tulevan valon määrä riippuu siis käytetystä aukosta ja suljinajasta, ei muusta.
Terävyysalue taas riippuu : Aukosta, polttovälistä ja etäisyydestä kohteeseen (tähänkään ei kennon koko vaikuta mitenkään)

Otan kaksi kuvaa: a)50mm f1,8 G ja Nikon D700 b) 50mm f1,8 Nikon D300 kroppikerroin 1,5

Kuvat on prikulleen samoja , sama terävyys alue, sama valotus jne...eli kroppikenno ei tee tuosta 50millisestä 75 millistä se vaan näyttää siltä. Eli kuin leikkaisi saksilla täyskennon kuvasta reunat pois.

Tarkistitko DOFMasterilla?

Jos kuvaat viidestä metristä on syväterävyys täyskennolla 1.07 m ja kropilla 0.71 m. Se sinun leikkausjuttusi on puppua, koska kropilla ei kuvata pienempiä kuvia. Kun kuvaa suurennetaan enemmän, tulee epäterävyys enemmän esiin. Siis syväterävyys pienenee. Tosin kropilla käytettäisiin 35 mm objektiivia. Tällöin syväterävyys olisikin 1.48 m eli suurempi. Jos halutaan saama tulos, pitää aukkoa avata n. yhden aukon verran eli käyttää 35 mm f/1.2. Nyt syväterävyys on 0.97 m eli aika lähellä tuota 1.07 m.

Mikään ei tee 50 mm objektiivista 75 mm. Nämä ovat matemaattisia apukeinoja vertailuun.

[SuperDrive]

*) Senseli on kaikkein alkeellisin ja pienin kuvan osa. Värikamerassa tarvitaan ainakin kolme senseliä, jotta saadaan yksi pikseli.

Mitä oikein puhut. Jos kamerassa on 12 megapikseliä, niin 6 miljoonaa pikseliä mittaa vihreää valoa, kolme miljoonaa sinistä ja punaista kumpaakin. Yksittäinen JPG kuvan pikseli sitten lasketaan käyttäen ko. pikseliä ja sen vieressä olevia pikseleitä. Valmiissa kuvassa on myös 12 megapikseliä. Miten nämä ihmeen senselit liittyvät mihinkään? Kameran kenno siis on erilainen kuin esimerkiksi TV:n paneeli, jossa on 3 tai joku sen monikerta alipikseleitä yhtä pikseliä kohden.

Minusta täällä liikaa ihmiset tuijottelevat pikseleitä ja piirtoympyriä. Olennaista on lopullinen kuva.

Jos otetaan kuva täyskenolla 50 mm f/4.0 ISO 400, niin mitä pitäisi laittaa, jotta kropilla 2 saisi mahdollisimman samanlaisen kuvan (unohdetaan nyt kuvasuhde-erot ja oletetaan kuvasuhteen olevan sama).

Minä sanon, että ne ovat 25 mm f/2.0 ja ISO 100. Näiden vastaavuus annetuilla kaavoilla ovat sitten 50 mm f/4.0 ja ISO 400. Jos jollain on parempi ehdotus, niin siitä vaan.

Voin tässä nyt vielä laskea hyperfokaaliset etäisyydet: 50 mm + (50 mm)^2 / (4.0*0.03 mm) = 20 833 mm ja 25 mm + (25 m)^2 / (2.0 * 0.015 mm) = 20 858 mm eli eroa vain todellisten polttovälien eron verran. Syväterävyys siis on sama.

[ookke66]

Kuva 1. DX kuva , aukko 2 iso900, 1/160sec

https://www.flickr.com/photos/141017028 ... ateposted/" onclick="window.open(this.href);return false;

Kuva2. FX kuva, aukko2 iso900, 1/160 sec

https://www.flickr.com/photos/141017028 ... ateposted/" onclick="window.open(this.href);return false;

Kysymys 1. Mitä eroa syväterävyydessä ?

Samasta paikasta otettu...ainoastaan resoluutio eri. Eli toka kuvaa "saksittu". =kropattu

[habannaama]

Saatte te todella simppelit asiat ainakin väännetty todella monimutkaisen kuuloisiksi :) :) :)

Oikeastiko teille valokuvaaminen on moista rakettitiedettä ?

Nooh, jatkakaa toki, oonpahan ainakin nauranut makeasti ;)

[tehodia]

Saatte te todella simppelit asiat ainakin väännetty todella monimutkaisen kuuloisiksi :) :) :)

Oikeastiko teille valokuvaaminen on moista rakettitiedettä ?

Nooh, jatkakaa toki, oonpahan ainakin nauranut makeasti ;)

Helpoiten tuon monimutkaisuuden ymmärtää, kun huomaa, että puhutaan yhdestä yhtälöstä, jossa muuttujia kuitenkin enemmän kuin yksi. Jotta se voidaan ratkaista, kukin laittaa vakioksi oman suureensa, että jäisi vain yksi muuttuja.

Otetaan esimerkiksi tuo aiemmin mainittu vertailu 50 mm:n objektiivin kanssa. Siinäkin voi kuvaustilanteessa pitää eri kennokokoisilla joko rajauksen tai kuvausetäisyyden vakiona.

AInahan ei tarvita edes kahta eri kameraa. Esim oma Pentax K-1 sisältää mahdollisuuden valita kuvatessa joko täyden kennon rajauksen tai kroppirajauksen. Jos kuvatessa muuttaa ainoastaan tuota asetusta, niin kroppikuvasta tulee ihan samanlainen riipumatta onko (kroppi)rajaus tehty kuvaustilanteessa vaiko jälkikäsittelyssä koko kennon kuvasta.

[jaava]

*) Senseli on kaikkein alkeellisin ja pienin kuvan osa. Värikamerassa tarvitaan ainakin kolme senseliä, jotta saadaan yksi pikseli.

Mitä oikein puhut. Jos kamerassa on 12 megapikseliä, niin 6 miljoonaa pikseliä mittaa vihreää valoa, kolme miljoonaa sinistä ja punaista kumpaakin. Yksittäinen JPG kuvan pikseli sitten lasketaan käyttäen ko. pikseliä ja sen vieressä olevia pikseleitä. Valmiissa kuvassa on myös 12 megapikseliä. Miten nämä ihmeen senselit liittyvät mihinkään? Kameran kenno siis on erilainen kuin esimerkiksi TV:n paneeli, jossa on 3 tai joku sen monikerta alipikseleitä yhtä pikseliä kohden.

Hieman tarkemmin sanottuna:
Kamerassa on 12 miljoonaa senseliä, jotka on fyysisesti kameran kennolla (* sekä musta-valko että värikamerassa. Jos kyseessä on Bayer-kennoinen kamera (6 miljoonaa vihreää, 3 miljoonaa punaista ja sinistä), niin myöhemmin raakakuvasta tehdään 12 miljoonaa pikseliä, joissa jokaisessa on 3 värikanavaa (R, G ja B). Pikseli on siis tällaisessa kamerassa vain laskennallinen tuote (**, jonka laskee joko kameran tai kuvankäsittelyohjelman raw-konvertteri.

*) Senselin voi lukea kameran kennolta A/D-muuntimen avulla. Lukuarvo vastaa senselin näkemää fotonimäärää valotusaikana. Sen sijaan useimmissa värikameroissa pikseliä ei voi lukea kennolta (pl. esim. foveon). Toisaalta mustavalkokameran pikselissä on vain yksi kanava, joka on siis suoraan kennon senseli.

**) Aiheeseen hieman löyhästi liittyvää:
Noita algoritmejä, joilla senseleistä tehdään pikseleitä, on paljon. Mä olen nähnyt kymmeniä erilaisia lähdekoodeja. Niissä monesti senseleistä (vierekkäisistä ja allekkaisista) kasataan 3 x 3 matriisi. Lisäksi tarvitaan toinen matriisi, jossa kerrotaan muutamia kennosta (tehtaalla) tehtyjä mittausarvoja. Ja lopuksi pyöräytetään ulos yhden pikselin R, G ja B kanavien arvot.

Googlella löytyy sepustuksia: demosaicing algorithm

Täällä joku on kerännyt ATK:lta löytyviä algoritmejä:
http://www.cis.upenn.edu/~danielkh/file ... icing.html
Kun tutustuu noihin, huomaa, ettei hyvät ole yksinkertaisia, eikä näin ollen parhaita raw-muunnoksia kamerassa tehtäviksi. Kannattaa siis kuvata raw-kuvia ja muuntaa ne PC ympäristössä.

[iikkoo]

[quote="habannaama"]Saatte te todella simppelit asiat ainakin väännetty todella monimutkaisen kuuloisiksi :) :) :) ......
/quote]

Ei kai se niin vaikeaa ole, jos ei tee itse sitä ;)

[zone6]

Vai että piirtoympyrän koostako se on kiinni?

Iskepä palkkikameran perään vaikka FF-digi. Ihan samoilla valotusarvoilla se kuva siihen syntyy kuin piirtoympyrästä osan käyttävälle jättikennolle (tai filmille).

Tai ison koon kamerassa käyttää objektiivina ahtaalla piirtoympyrällä olevaa verrattuna kunnon liikevaralla varustettuun, suuren piirtoympyrän omaavaan objektiiviin? Kas, ihan samat niistä iso 100 -dioista tulee riippumatta piirtoympyrästä.

Edelleen tuon ison linssin voi tunkea vaikka kinofilmikameraan ja yhä samoilla valotusarvoilla mennään.

Ison koon filmikameraan voi laittaa vaikka 8x10" laakafilmin, sitten siihen filmikasetin keskelle teipata m43 -kokoa vastaavan puolikinon palan. Kas kummaa, kehityksen jälkeen molemmissa on täysin yhtä paljon valoa saanut kuva. Eihän näin pitänyt olla?
Ihan sama paljonko sitä valoa menee varsinaisen kuvailmaisimen ohi.


Tämä uusi vastaavuustrendi on kuin keisari ilman vaatteita?

Todellisuudessa kuitenkin kyse on vain youtube-hypestä, jota esittävät ja kuuntelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä että siinä ei ole kyse mistään valokyvystä vaan siitä, että haettaessa samaa syväterävyyttä voi pitää ilmaisemalla varustetulla kameralla himmentää enemmän. Siitä taas päästään aina isompi-pienempi -vertailussa pienemmän näennäisesti huonompaan valovoimaan.

Kyse on enemmän aivopierusta, joka uppoaa nykymedioissa kansaan kuin häkä.

[janne.]

miten voi ymmärtää yksinkertaisen asian noin väärin?

[SuperDrive]

Kuva 1. DX kuva , aukko 2 iso900, 1/160sec

https://www.flickr.com/photos/141017028 ... ateposted/" onclick="window.open(this.href);return false;

Kuva2. FX kuva, aukko2 iso900, 1/160 sec

https://www.flickr.com/photos/141017028 ... ateposted/" onclick="window.open(this.href);return false;

Kysymys 1. Mitä eroa syväterävyydessä ?

Samasta paikasta otettu...ainoastaan resoluutio eri. Eli toka kuvaa "saksittu". =kropattu

Jos rajaat täyskennon kuvaa, niin siitä toki tulee samanlainen kuin kroppikennon kuvasta. Tätähän kroppaus tarkoittaa. Osasuurennoksen teko pienentää syväterävyyttä, koska kaikki virheet kuvassa kasvavat.

Vertailussa ei saa rajata eikä vaihtaa etäisyyttä,. Vain polttoväli muuttuu. Toki kuvattava asiakin voi muuttua. Syväterävyyslaskelmissa kohde ei ole mukana. Se ei ole oleellinen tekijä.

[SuperDrive]

Hieman tarkemmin sanottuna:
Kamerassa on 12 miljoonaa senseliä, jotka on fyysisesti kameran kennolla (* sekä musta-valko että värikamerassa. Jos kyseessä on Bayer-kennoinen kamera (6 miljoonaa vihreää, 3 miljoonaa punaista ja sinistä), niin myöhemmin raakakuvasta tehdään 12 miljoonaa pikseliä, joissa jokaisessa on 3 värikanavaa (R, G ja B). Pikseli on siis tällaisessa kamerassa vain laskennallinen tuote (**, jonka laskee joko kameran tai kuvankäsittelyohjelman raw-konvertteri.

Kuitenkin kameravalmistajat yleisesti puhuvat pikseleistä puhuttaessa kennosta (erotuksena lopulliseen kuvaan). Minusta on turha luoda uutta terminologiaa.

[SuperDrive]

Ihmisillä tuntuu olevan vaikeus ymmärtää syväterävyyttä abstraktina konseptina. Se aina liitetään tiettyyn kuvaustilanteeseen, jolloin vertailussa väkisin pyritään saamaan sama kohde kuvaan suunnilleen samoin. Tällöin jos polttoväli on sama, mutta kennokoko eri, niin joudutaan vaihtelemaan etäisyyttä tai rajailemaan kuvia. Kuitenkin samat ihmiset saattavat käyttää syväterävyyslaskureita ja siellä ei kysytä mitään kohteesta, vain etäisyyttä siihen. Samoin, jos katsoo vanhanmallisia objektiiveja, on niissä syväterävyys asteikko. Joku sen on kaivertanut sinne ollen täysin tietämätön siitä, mitä käyttäjä sillä kuvaa.

Nyt kysymys kuuluu. Jos sinulla on tuollainen vanha objektiivi kroppikennoisessa kamerassa ja kuvaat aukolla f/8, niin mitä viivaa pitää syväterävyydessä katsoa (olettaen, että vaatimus on sama kuin objektiivin tekijällä). Oikea vastaus on n. aukkoa f/11 (tarkkaan f/12 Nikonilla ja f/12.8 Canonilla). Missään tässä ei kysytä, onko kohde Musti tai joku muu.