No eipä tuo nyt mitenkään poikkea kuvasta jota voisi odottaa parhaalla tekniikalla tehdystä tuon kokoisesta 5MP:n kennosta.
Eihän ole edes tarkoituskaan olla parasta 5mp kennoa parempi. Lisäpikseleistä on muita mahtavia etuja, esimerkiksi 1080 reson videossa kuvanlaatu tuskin huononee reilullakaan zoomauksella.
Hienoa uutta tekniikkaa nokialta.
Toivottavasti nokian prosessori teho riittää kuvien laadukkaaseen ja nopeaan käsittelyyn.
Joonaaz kirjoitti:Lainaus whitepaper:sta
Tämä on helppo allekirjoittaa ihan kuvia katselemalla - kyseinen sensori kun on jo F2.4:lla aivan diffraktion rajamailla, joten ihan mikä tahansa pullonpohja ei ehkä olisi tuonut haluttua lopputulosta.
Piksekselitiheys tuossa on harvempi kuin Ixuksissa, joissa valovoima voi olla f/3,4 ja polttoväli puolet lyhyempi.
Kääntyykö tuo aina noin päin (ja millä pikselikoolla), että useasta pikselistä prosessoimalla päästään korkeintaan yhtä hyvään lopputulokseen kuin saman pinta-alan omaavan yksittäisen pikselin tapauksessa? Eli useammasta pikselistä ei pystytä repimään kirveelläkään parempaa suorituskykyä?
Ei mene. Kun niiden pikselien arvot on digitaalisena tallessa, niille voidaan tehdä mitä moninaisimpia käsittelyjä. Jos niille laskettaisiin vain keskiarvo (tai summa) niin silloin olisi noin.
olli R kirjoitti:Lytron speksien perusteella siinä voisi olla kenno jossa on 11 miljoonaa senseliä ja sen edessä mikrolinssejä ehkä 250000-500000 (ainoa, mitä Lytro sanoo, on että kuvan saa ulos noin 1 megapikselin kokoisena 2d-kuvana). Tuon voisi siis nelinkertaistaa Nokian kennolla, ja ehkä tehdä vieläkin isommaksi jos kennon kokoa kasvattaisi. Tällöin tuosta Light field -tekniikasta alkaisi tulla huomattavasti mielenkiintoisemi.
Lytrosta on vielä vaikea sanoa yhtään mitään, kun ilmeisesti ensimmäistäkään kameraa ei ole linjalta tullut ulos. Sama toki pätee Nokialaiseen, mutta taitaa tuo Noksu nähdä kaupan hyllyt ennen Lytroa.
Lytro on mielenkiintoinen konsepti ja toimii ilmeisesti MathCadissa ja labrassa, mutta ilmeisesti siellä on vielä jotain ratkaisematonta olemassa. Tai voihan olla, että rahat vain loppuivat/loppuvat. Nuo netissä olevat esimerkit voidaan vielä toteuttaa pinoamalla stillejä päällekkäin (focus stacking).
Joonaaz kirjoitti:Lainaus whitepaper:sta
Tämä on helppo allekirjoittaa ihan kuvia katselemalla - kyseinen sensori kun on jo F2.4:lla aivan diffraktion rajamailla, joten ihan mikä tahansa pullonpohja ei ehkä olisi tuonut haluttua lopputulosta.
Piksekselitiheys tuossa on harvempi kuin Ixuksissa, joissa valovoima voi olla f/3,4 ja polttoväli puolet lyhyempi.
Jossain mun mielestä pohdittiin, että diffraktion raja olisi n. aukon 8 kohdalla. Joka tapauksessa melkoinen taidonnäyte Nokialta, vaikka sitten jäisikin vain tekniseksi harjoitelmaksi (massapuhelinta tuosta ei tule).
Rajaako WP7-speksi jotenkin kameran toteutusta? Vai tuleeko prossun rajat vastaan, kun prossu on WP7:n toimesta fiksattu?
mremonen kirjoitti:
Rajaako WP7-speksi jotenkin kameran toteutusta? Vai tuleeko prossun rajat vastaan, kun prossu on WP7:n toimesta fiksattu?
muistan jostain lukeneeni/kuulleeni että normaalit puhelinraudat kykenisivät about 20 megapikkelsin käsittelyyn tällä hetkellä joten sympparia tekohengitetään todennäköisesti vain siksi että sille saadaan vähän erikoisempaa rautaa sovitettua vuonna 2012.
Mun täytyy sanoa, että jo on kumma jos ei Nokialaista myydä pilvin pimein, ainakin jos kilpailijoita ei heti ilmaannu.
Jos ymmärsin oikein, niin tuo video-ominaisuus ja sen ääni on vielä kertaluokkaa parempi esitys, kokeilija oli hämmästynyt kuinka alas ja puhtaasti bassot soi, ja äänikäyrä on kuulemma aivan viivasuora melkein koko toistoalueella.
Hankin juuri 300€ duunipuhelimen, mutta olis pitänyt hieman vielä kärvistellä tuon vanhan kanssa, niin olis todella voinut hoitaa mm messukäynnit ilman erillistä kameraa. No ei sen puoleen, tällä uudellakin pitäisi pärjätä ilman erillistä kameraa, mutta kun tuo vekotinhulluus...
mremonen kirjoitti:
Jossain mun mielestä pohdittiin, että diffraktion raja olisi n. aukon 8 kohdalla.
Diffraktioon vaikuttaa aukon lisäksi mm. pikselikoko sekä valon aallonpituus, joka siis vaihtelee sen mukaan mitä väriä tarkastellaan. Valtaosa nykypokkareista on enemmän tai vähemmän diffraktiorajoitteisia jollakin aukolla. D800 alkaa olla diffraktiorajoitteinen aukolla 8.
markku55 kirjoitti:
Jos ymmärsin oikein, niin tuo video-ominaisuus
sinäänsä hyvä pointti mikä tulee kylkiäisenä: kuinka monta 1080p:hen kykenevää kännykameraa on markkinoilla?
yleensä jo päivä julkaistamisen jälkeen olen löytänyt ja keksinyt jotain haittapuolia uusista vehkeistä mutta tämän kanssa jäänyt vähän pintapuoliseksi eli puhelimen koko ja käyttöjärjestelmä (kuvitelkaapas maemo+frankencamera tuolle moduulille eli napattaisiin vaikka 10 38mpix kuvaa niin äkkiäkös kuvista häviää iso osa kohinoista ja liike-epäterävyydestä tai kasaantuu aikamoinen panoraama jos vaan jaksaa odotella kuvien prosessoitumisia)
kun muut nokittaa pyyhekumin murusilla niin nyt noksu lätkäsi kyllä vähintään marsalkan mersun avaimet speksipöytään ;)
En nyt yhtäkkiä löytänyt sitä juttua missä kaveri oli ihan oikeasti kuunnellut loistavaa CD tasoista ääntä, mutta tässä tämä mainitaan speksien perusteella:
Myös äänen saralla Nokia 808 PureView asettaa riman uudelle korkeudelle. Se on maailman ensimmäinen videon tallentamiseen tarkoitettu laite, joka sallii äänittämisen ilman äänen vääristymistä jopa 140 dB voimakkuudella. Tämä mahdollistaa CD-laatuisen stereo-äänen tallentamisen kaikkein hankalimmissakin olosuhteissa.
Muistaakseni siinä aiemmassa jutussa sanottiin, että korvista tulee verta ennen kuin ääni säröytyy kovaa kuunneltaessa ... raakaa touhua nykyään puhelimen käyttö ;D
No löytyihän se juttu:
Audiolaitteiden rautakehityksestä vastaava senior manager Teemu Rämö näyttää itse 808:lla kuvaamaansa konserttitaltiointia. Kuuntelen niitä kuulokkeilla ja Genelecin pikkumonitoreilla. En ole uskoa korviani. Stereoäänityksen laatu on parempi kuin monessa tv-konserttitaltioinnissa. Bassot ulottuvat alemmaksi kuin cd-levyissä.Rämö kertoo faktoja.
- Mikrofonin taajustoiston -3 desibelin kohta on 40 hertsissä, -6 db raja 20 hertsissä. Yläpäässä toisto ulottuu 16-17 tuhanteen hertsiin, Rämö kertoo. Itse mikrofonin taajuuustoisto on suora koko alueella.Eniten hämmästyttää suuri dynamiikka. Ääni ei säröydy suuresta äänenvoimakkuudesta huolimatta.
- Mikrofonit kestävät 145 db äänenpaineen säröitymättä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korvat vuotavat verta, ennenkuin ääni säröytyy.
Tämä tarkoittanee sitä, että 808:n rinnalle pitää hankkia 6000€:n kajarit ;D
Maailma on aika kummallinen paikka. Nokiaa on syytetty, että se ei onnistunut tekemään wow-tuotetta. Jos Canon tai Nikon olisi soveltanut vastaavaa jossain uudessa kameramallissa, todennäköisesti sitä hehkutettaisiin uuden kehityssuunnan avaajana.
Tuollainen pikselimäärä mahdollistaa todella monenlaista kikkailua kuvatiedon jälkikäsittelyssä.
Maailma on aika kummallinen paikka. Nokiaa on syytetty, että se ei onnistunut tekemään wow-tuotetta. Jos Canon tai Nikon olisi soveltanut vastaavaa jossain uudessa kameramallissa, todennäköisesti sitä hehkutettaisiin uuden kehityssuunnan avaajana.
Tuollainen pikselimäärä mahdollistaa todella monenlaista kikkailua kuvatiedon jälkikäsittelyssä.
Mikko
Puhumattakaan siitä kohkauksen määrästä, jos tämä olisi uudessa iPhonessa.
mattimi kirjoitti:Jos Canon tai Nikon olisi soveltanut vastaavaa jossain uudessa kameramallissa, todennäköisesti sitä hehkutettaisiin uuden kehityssuunnan avaajana.
Nii-no en tiedä. Kyllähän tuota on kehuttu ja hämmästelty ihan maailmallakin. Yksi ihmetyksen aihe lienee se, että miksi kruununjalokivi on upotettu kaarnalaivaan. Tosin tässä lienee syynä se, että kameran ja softan kehitystyö on alkanut jo 5 vuotta sitten (tjsp, tästä oli joku maininta), jolloin WP ei ollut näkyvillä.
Missähän vaiheessa tuohon kennoon on päädytty, eli mitähän monstereita labroissa oikein majaileekaan?
mattimi kirjoitti:Jos Canon tai Nikon olisi soveltanut vastaavaa jossain uudessa kameramallissa, todennäköisesti sitä hehkutettaisiin uuden kehityssuunnan avaajana.
Nii-no en tiedä. Kyllähän tuota on kehuttu ja hämmästelty ihan maailmallakin. Yksi ihmetyksen aihe lienee se, että miksi kruununjalokivi on upotettu kaarnalaivaan. Tosin tässä lienee syynä se, että kameran ja softan kehitystyö on alkanut jo 5 vuotta sitten (tjsp, tästä oli joku maininta), jolloin WP ei ollut näkyvillä.
Missähän vaiheessa tuohon kennoon on päädytty, eli mitähän monstereita labroissa oikein majaileekaan?
Niin, muutama vuosi sitten Kallasvuolle naureskeltiin. Tuossa puheessa mainittiin 50 megapikselin kenno..
mattimi kirjoitti:... Jos Canon tai Nikon olisi soveltanut vastaavaa jossain uudessa kameramallissa, todennäköisesti sitä hehkutettaisiin uuden kehityssuunnan avaajana. ...
Eikös kameravalmistajat ole kokoajan kehittäneet kennojansa? Todella uusi kehityssuunta kameroihin oliskin integroida laitteeseen puhelin. Tiijä sitten minkä sortin wow-efekti siitä tulisi.