Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
Beatsi kirjoitti:Nyt on sen verta mielenkiintonen m4/3, että täytyy kysyä mieltä askarruttanut kysymys. Onko missään mainittu, että onko tuo iso-väli 200-25600 ns. luonnollinen vai onko 25600 ja oletettavasti myös 12800 jotain buustattuja iso-arvoja
Olympuksella ei ole erikseen Hi-asetuksia tai vastaavia ilmoittamaan, että joo, tiedetään huonoa tulevan. Koko väli on yhtenäisenä valittavissa. Kuitenkin Auto-ISO:n default on ISO 200-1600 ja yläraja käyttäjän määrättävissä, jos tuo nyt sitten mitään tarkoittaa.
Kellään ei ole vielä tuotantokameraa, joten lopullisen luotettaviin vertailuihin menee vielä aikaa.
-p-
Beatsi kirjoitti:Nyt on sen verta mielenkiintonen m4/3, että täytyy kysyä mieltä askarruttanut kysymys. Onko missään mainittu, että onko tuo iso-väli 200-25600 ns. luonnollinen vai onko 25600 ja oletettavasti myös 12800 jotain buustattuja iso-arvoja
Olympuksella ei ole erikseen Hi-asetuksia tai vastaavia ilmoittamaan, että joo, tiedetään huonoa tulevan. Koko väli on yhtenäisenä valittavissa. Kuitenkin Auto-ISO:n default on ISO 200-1600 ja yläraja käyttäjän määrättävissä, jos tuo nyt sitten mitään tarkoittaa.
Kellään ei ole vielä tuotantokameraa, joten lopullisen luotettaviin vertailuihin menee vielä aikaa.
-p-
Olympus on vähän vaihtelevasti ilmoittanut ISO-alueen. Esim. E-P2:ssa ilmoitettiin herkkyydeksi 100-6400 vaikka "sähköinen" herkkyys on DXO:n mittausten mukaan 200-6400 ja ISO100 ainoastaan laajennus, eli raakakuva on sama ISO100 ja ISO200 -herkkyyksillä. Toisaalta edellisen julkaisun P3, PL3 ja PM1 on kaikki ilmoitettu ISO200 - 12800, mikä myös DXO:n mittausten mukaan pitää siinä mielessä paikkansa, että kyseessä on sähköisesti eri kennoherkkyydet. Käytännössä Olympus kuitenkin ilmoittaa nuo herkkyydet hieman yläkanttiin, eli Olympuksen ISO200 perinteisesti vastaa n. ISO125:ttä, ISO 400 vastaa n. ISO250:tä jne.
Kuitenkin loppupeleissä sillä, mikä herkkyys on sähköteknisesti todellinen ja mikä tehty ohjelmallisesti ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä - tästä kertoo hyvin esim. Fuji X100, jonka kenno ottaa käytännössä saman kuvan ISO 1600, 3200, 6400 ja 12800 -herkkyyksillä eikä nuo korkeat silti ole yhtään hassumpia. Valmistaja ilmoittaa kuitenkin iloisesti herkkyysalueeksi ISO 200-6400 (100-12800 laajennettuna).
Panasonicin mittaustuloksia kun vertailee, niin 16Mpix kenno on korkeilla herkkyyksillä yli aukon parempi kuin 12Mpix kenno katsottaessa signaali/kohina -suhdetta, joten vaikka EM-5:n ja Panasonicin yhteydestä ei mitään varmuutta olekaan, niin uhkarohkea voi tehdä omat päätelmänsä ja ehkä villisti veikata, että tuskin ainakaan huonompaan suuntaan ollaan menossa.
smtr kirjoitti:Käytännössä Olympus kuitenkin ilmoittaa nuo herkkyydet hieman yläkanttiin, eli Olympuksen ISO200 perinteisesti vastaa n. ISO125:ttä, ISO 400 vastaa n. ISO250:tä jne.
onko tuo herkkyyden mittaus muka täysin ristiriidatonta? jostain mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että nuo erot syntyy vaan siitä että toinen taho käyttää standardin toista vaihtoehtoa ja toinen toista
jolloin tuo ilmaisu että ISO200 = ISO125 on ristiriitainen, selkeämpään lopputulokseen päästäisiin kun kaikkien kameroiden herkkyyksiä verrattaisiin esimerkiksi DxO200, DxO400 jne lukuarvoihin.
smtr kirjoitti:Käytännössä Olympus kuitenkin ilmoittaa nuo herkkyydet hieman yläkanttiin, eli Olympuksen ISO200 perinteisesti vastaa n. ISO125:ttä, ISO 400 vastaa n. ISO250:tä jne.
onko tuo herkkyyden mittaus muka täysin ristiriidatonta? jostain mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että nuo erot syntyy vaan siitä että toinen taho käyttää standardin toista vaihtoehtoa ja toinen toista
jolloin tuo ilmaisu että ISO200 = ISO125 on ristiriitainen, selkeämpään lopputulokseen päästäisiin kun kaikkien kameroiden herkkyyksiä verrattaisiin esimerkiksi DxO200, DxO400 jne lukuarvoihin.
Ei ole ollenkaan ristiriidatonta. ISO 12232 antaa mahdollisuuden mitata herkkyyden JPG-kuvasta - ja kaiken kaikkiaan usealla eri tavalla. DxO mittaa kennon saturoitumista raakakuvasta, mikä nyt on varsin yksiselitteinen lopputuloksen suhteen. DxO:n tulokset ovat siis vertailukelpoisia keskenään toisin kuin valmistajien ilmoittamat herkkyydet. Mutta selvyyden vuoksi ei Olympus toki ole tässä suhteessa mitenkään poikkeus - vaikkapa Nikonilla vaihtelua on suuresti esim. isompien järkkärien ja 1-sarjalaisten välillä.
Minulla ei olisi mitään sitä vastaan että käytetään herkkyyksien ilmoittamiseen jotain standardia, joka mittaa kameroiden herkkyyttä sen sijaan että ilmoitetaan herkkyytenä lukuarvoja, jotka eivät kerro yhtään mitään siitä minkälaisia suljinaika-aukko-yhdistelmiä tietynlaisen valotuksen aikaansaamiseksi tarvitaan kyseisellä "herkkyydellä".
Kannattaa katsoa vaikkapa dpreview.comin vertailuja Olympuksen ja Panasonicin järkkäreiden kohinatasoista. Samalla herkkyydellä ja aukolla otetetuissa kuvissa on järjestään Panasonicilla käytetty n. 2/3 aukkoa lyhyempiä suljinaikoja, jotta on saavutettu sama valotus. Mielestäni tuollainen herkkyysvertailu on mieletöntä.
smtr kirjoitti:Käytännössä Olympus kuitenkin ilmoittaa nuo herkkyydet hieman yläkanttiin, eli Olympuksen ISO200 perinteisesti vastaa n. ISO125:ttä, ISO 400 vastaa n. ISO250:tä jne.
onko tuo herkkyyden mittaus muka täysin ristiriidatonta? jostain mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että nuo erot syntyy vaan siitä että toinen taho käyttää standardin toista vaihtoehtoa ja toinen toista
jolloin tuo ilmaisu että ISO200 = ISO125 on ristiriitainen, selkeämpään lopputulokseen päästäisiin kun kaikkien kameroiden herkkyyksiä verrattaisiin esimerkiksi DxO200, DxO400 jne lukuarvoihin.
Ei ole ollenkaan ristiriidatonta. ISO 12232 antaa mahdollisuuden mitata herkkyyden JPG-kuvasta - ja kaiken kaikkiaan usealla eri tavalla....
Minulla ei olisi mitään sitä vastaan että käytetään herkkyyksien ilmoittamiseen jotain standardia, joka mittaa kameroiden herkkyyttä...
Siksipä, omasta mielestäni, olisi parasta ilmoittaa ISO(sRGB)-herkkyys, joka on mitattu kameran sRGB:n saturaation mukaan. Se kertoisi suurimmalle mahdolliselle osalle kuvaajista kaikkein tärkeimmän informaation kameran antaman lopullisen tuloksen "herkkyydestä".
-p-
Pekka, onko sinulla tämä kamera jo ihan näytillä Kuva & Kamera -messuilla ja omaa kokemusta käytöstä, vai onko tarjolla ihan vain yleistä tuotetietoutta?
Tätä on kenties tuossa pitkässä m4/3-ketjussa puitu, mutta kun se on niin pitkä ja puolet turhaa jargonia, niin..
Olen ignorannut m4/3:t toistaiseksi kokonaan, mutta luultavasti tämä saa myymään 550D+rojut ja siirtymään pienempään, joka kyllä sopisi omaan käyttööni. Varsinkin tuo 20/1.7 pancake kiinnostaa vaihtoehtona, että ottaa kameraa "varmuuden vuoksi" mukaan, kun ei tarvitse erillistä isoa laukkua. Mutta onko näistä jotain haittaa käyttää ristiin Panan obiskoja Olyn rungossa? Nuo linssithän vääristävät (ainakin pannukakut) ja sitä korjataan ohjelmallisesti, eikö? Tuo ei varmaan ainakaan Olympuksen tapauksessa tapahdu kamerassa, vaan softassa? Olenko sitten sidottu käyttämään jotain Olympuksen softaa, vai miten toimii esim. Lightroom? Mielelläni kuvaisin rawia, mutta kameratemput toimivat varmaankin ainakin vain jpegillä? Eli millainen näissä on flow fotoneista kuvaksi?
Saa linkatakin jotain asiaan liittyvää, en äkkiseltään googlella oikein saanut vastauksia. Jos näihin tulee suotuisia vastauksia, on ennakkotilaus lähellä.
nihtila kirjoitti:Pekka, onko sinulla tämä kamera jo ihan näytillä Kuva & Kamera -messuilla ja omaa kokemusta käytöstä, vai onko tarjolla ihan vain yleistä tuotetietoutta?
Tätä on kenties tuossa pitkässä m4/3-ketjussa puitu, mutta kun se on niin pitkä ja puolet turhaa jargonia, niin..
Olen ignorannut m4/3:t toistaiseksi kokonaan, mutta luultavasti tämä saa myymään 550D+rojut ja siirtymään pienempään, joka kyllä sopisi omaan käyttööni. Varsinkin tuo 20/1.7 pancake kiinnostaa vaihtoehtona, että ottaa kameraa "varmuuden vuoksi" mukaan, kun ei tarvitse erillistä isoa laukkua. Mutta onko näistä jotain haittaa käyttää ristiin Panan obiskoja Olyn rungossa? Nuo linssithän vääristävät (ainakin pannukakut) ja sitä korjataan ohjelmallisesti, eikö? Tuo ei varmaan ainakaan Olympuksen tapauksessa tapahdu kamerassa, vaan softassa? Olenko sitten sidottu käyttämään jotain Olympuksen softaa, vai miten toimii esim. Lightroom? Mielelläni kuvaisin rawia, mutta kameratemput toimivat varmaankin ainakin vain jpegillä? Eli millainen näissä on flow fotoneista kuvaksi?
Saa linkatakin jotain asiaan liittyvää, en äkkiseltään googlella oikein saanut vastauksia. Jos näihin tulee suotuisia vastauksia, on ennakkotilaus lähellä.
Tuotantomallinen E-M5 on näytillä Kuva&Kamerassa, ja itselläni silloin (toivottavasti) ainakin yli viikon käyttökokemus rakkineesta. Panan objektiivit toimivat ongelmitta Olympuksen rungoissa. Kuitenkaan optista ja runkovakaajaa ei kannata käyttää samaan aikaan. Rungot tekevät objektiiveille ohjelmallista korjailua. Lightroom ei vielä toimi E-M5:n RAWeilla mutta tulee tukemaan niitä. Kaikkien aiempien kameroiden RAWit aukeavat Lightroomilla. Kameran mukana tulevalla Viewer 2 -ohjelmistolla voi tehdä kaikki "kameratemput" RAW-kuviin. Samat kameratemput voi tehdä myös kamerassa kortilla oleviin jo kuvattuihin RAW-kuviin (tallentaa muokkauksen JPG:nä RAWin lisäksi), joten niitä ei tarvitse välttämättä sählätä kuvatessa.
-p-
ppotka kirjoitti:Rungot tekevät objektiiveille ohjelmallista korjailua.
Ja tämä siis tapahtuu sillä perusteella, mitä optiikka ilmoittaa rungolle. Uudetkin optiikat siis korjataan geometrian puolesta vaikka ne laittaisi kiinni vanhaan runkoon, jonka firmwaren julkaisuhetkellä kyseinen optiikka ei olisi ollut olemassa.
Tuolla on jo RAW:eja ladattavissa ja testattavissa. Ainakin Raw Therapee-ohjelma osaa avata noita. Itse testailtuani niin täytyy kyllä sanoa, että tuon esituotantomallinkin kuvanlaatu vaikuttaa erittäin lupaavalta. Oli kyllä oikea hetki hypätä m4/3 -kelkkaan. (kiitokset vain Potkalle jälleen :) )
Katselin noita kuvia aikaisemmin. Ikäväkseni täytyy sanoa, että eivät kamalasti vakuuttaneet. Erittäin kokeat herkkyydet olivat kyllä yllättavän hyviä, mutta kasokaas esim värikuvaa naisesta nojaamassa portaisiin. ISO400 herkkyydellä ja kuva on likeltä katsoen jo aika mössöä.
Raw-kuvia ei voi oikein itse räplätä kun ei ole ohjelmaa jolla ne avaisi :-(
On tuo OM.-D kuitenkin erittäin houkutteleva kamera. ja kuvanlaadultaankin varmaan ihan linjassa koon kanssa. Isohan on aina parempi, mutta kun tämä ei kovin iso ole.
nomad kirjoitti:Katselin noita kuvia aikaisemmin. Ikäväkseni täytyy sanoa, että eivät kamalasti vakuuttaneet. Erittäin kokeat herkkyydet olivat kyllä yllättavän hyviä, mutta kasokaas esim värikuvaa naisesta nojaamassa portaisiin. ISO400 herkkyydellä ja kuva on likeltä katsoen jo aika mössöä.
Raw-kuvia ei voi oikein itse räplätä kun ei ole ohjelmaa jolla ne avaisi :-(
On tuo OM.-D kuitenkin erittäin houkutteleva kamera. ja kuvanlaadultaankin varmaan ihan linjassa koon kanssa. Isohan on aina parempi, mutta kun tämä ei kovin iso ole.
Ihan hyvin näytti noi korkeammat herkkyydetkin toimivan vaikka ei varmasti mikään Jeesus-kamera olekaan jäljeltään. Mielestäni riittävä. Erittäin kyllä onnistunut kokonaisuus, jonka pieni heikkous on vain hinta (..tai paremmin oikeiden optiikoiden kanssa).
nomad kirjoitti:Katselin noita kuvia aikaisemmin. Ikäväkseni täytyy sanoa, että eivät kamalasti vakuuttaneet. Erittäin kokeat herkkyydet olivat kyllä yllättavän hyviä, mutta kasokaas esim värikuvaa naisesta nojaamassa portaisiin. ISO400 herkkyydellä ja kuva on likeltä katsoen jo aika mössöä.
Raw-kuvia ei voi oikein itse räplätä kun ei ole ohjelmaa jolla ne avaisi :-(
On tuo OM.-D kuitenkin erittäin houkutteleva kamera. ja kuvanlaadultaankin varmaan ihan linjassa koon kanssa. Isohan on aina parempi, mutta kun tämä ei kovin iso ole.
Ihan hyvin näytti noi korkeammat herkkyydetkin toimivan vaikka ei varmasti mikään Jeesus-kamera olekaan jäljeltään. Mielestäni riittävä. Erittäin kyllä onnistunut kokonaisuus, jonka pieni heikkous on vain hinta (..tai paremmin oikeiden optiikoiden kanssa).
Todella korkeiden isojen kuvat oli kyllä hyviä, mutta ihmettelin esimerkiksi joidenkin iso 200 kuvien suttuista ilmettä. Tuo kuva tuosta pyörätelineestä näytti aivan hirveältä.
EDIT. Korjataan sittenkin, että rawina nuo todella korkeat isotkin näytti kamalilta. Pysyn aps-c:ssä.
Kyllä tämä edelleen vaikuttaa mun mielestä erittäin mielenkiintoiselta vehkeeltä ja luultavasti alan vaihtoa suunnittelemaan.
Kysyy muuten nyt salasanaa tuo sivusto, suora linkki jpegiin kyllä toimii. Kuitenkin, mitä aiemmin noita toimistonäytöltä katselin, niin näyttihän nuo 1:1 kuvina aika prosessoiduilta, mutta kyllä ihan hyviltä. Ei tämä varmasti ole kamera, jolla pikseleitä piperretään tai tehdään isoja julisteita, mutta varmasti riittää potentiaalisille käyttäjille. Vaikka niihin julisteisiinkin.
nihtila kirjoitti:Kyllä tämä edelleen vaikuttaa mun mielestä erittäin mielenkiintoiselta vehkeeltä ja luultavasti alan vaihtoa suunnittelemaan.
Kysyy muuten nyt salasanaa tuo sivusto, suora linkki jpegiin kyllä toimii. Kuitenkin, mitä aiemmin noita toimistonäytöltä katselin, niin näyttihän nuo 1:1 kuvina aika prosessoiduilta, mutta kyllä ihan hyviltä. Ei tämä varmasti ole kamera, jolla pikseleitä piperretään tai tehdään isoja julisteita, mutta varmasti riittää potentiaalisille käyttäjille. Vaikka niihin julisteisiinkin.
4600 pikseliä tulostettuna Epsonin 180ppi:llä on 63cm. Huolellisesti kuvattu ja konvertoitu tiedosto kestää 200% koon ilman, että kukaan huomaa mitään. Siispä 120cm on se pitkän sivun raja, johon E-M5:n tiedosto yltää ilman erikoistemppuja. Perusherkkyydellä.
Edellisen ammattini aikana opin hyvin tarkkaan tietämään mikä on painettavan kuvan laatuvaatimus. Silloin tehtiin 120cm julisteita 6 MP LightPhase-tiedostoistakin. Pelkkä pikselien määrä ei ratkaise, pitää olla oikea määrä informaatiota oikeassa kohdassa ja sopivasti kohinaa muualla... Myin muuten edellisviikolla 2kpl E-P3:lla kuvattuja printtejä. Pidempi sivu 140cm. Olennaista on oppia pois ajatuksesta, että kamera tekee jotain. Kamera on työkalu, jolla tuotetaan materiaalia. Valmista kamaa johonkin tai raakamateriaalia johonkin.
Nuo ranskalaiset esituotantokameran JPG:t ovat kohinanpoiston ja terävöityksen runtelemia. Niistä ei vielä kannata vetää sen suurempia johtopäätöksiä. RAWt näyttävät aukeavan ainakin RAW Therapeella. Ja tuotantokameroiden RAW:t tulevat pian.
-p-
smtr kirjoitti:Käytännössä Olympus kuitenkin ilmoittaa nuo herkkyydet hieman yläkanttiin, eli Olympuksen ISO200 perinteisesti vastaa n. ISO125:ttä, ISO 400 vastaa n. ISO250:tä jne.
onko tuo herkkyyden mittaus muka täysin ristiriidatonta? jostain mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että nuo erot syntyy vaan siitä että toinen taho käyttää standardin toista vaihtoehtoa ja toinen toista
jolloin tuo ilmaisu että ISO200 = ISO125 on ristiriitainen, selkeämpään lopputulokseen päästäisiin kun kaikkien kameroiden herkkyyksiä verrattaisiin esimerkiksi DxO200, DxO400 jne lukuarvoihin.
Ei ole ollenkaan ristiriidatonta. ISO 12232 antaa mahdollisuuden mitata herkkyyden JPG-kuvasta - ja kaiken kaikkiaan usealla eri tavalla. DxO mittaa kennon saturoitumista raakakuvasta, mikä nyt on varsin yksiselitteinen lopputuloksen suhteen. DxO:n tulokset ovat siis vertailukelpoisia keskenään toisin kuin valmistajien ilmoittamat herkkyydet.
mielestäsi on siis täysin ristiriidatonta ilmoittaa että ISO200 = ISO250 ? vaikka molemmat on määritelty täysin standardin mukaan ja ovat täsmälleen oikeita lukuarvoja...
ppotka kirjoitti:Rungot tekevät objektiiveille ohjelmallista korjailua.
Ja tämä siis tapahtuu sillä perusteella, mitä optiikka ilmoittaa rungolle. Uudetkin optiikat siis korjataan geometrian puolesta vaikka ne laittaisi kiinni vanhaan runkoon, jonka firmwaren julkaisuhetkellä kyseinen optiikka ei olisi ollut olemassa.
Missä objektiiveissa geometriakorjailudata sisältyy objektiivin elektroniikkaan?
Perustuuko tämä data objektiivin yksilöllisiin optisiin ominaisuuksiin, vai pelkästään kyseisen objektiivimallin oletettuihin yleispäteviin ominaisuuksiin (jolloin laadunvaihtelua ei oteta huomioon)?
Kaikissa objektiiveissa tätä dataa ei tietty voi olla olemassa...Miten korjailu toimii "classic" 4/3 systeemin objektiiveilla m4/3 rungossa?
