Pentax Q

[OskuK]

Koko vanha pokkari- tai järkkärijaottelu on kyllä aika typerä, eikä se ollut kovin kuvaava edes filmiaikana: eipä niitä "filmipokkareita" (unohtaen erikoisemmat filmikoot) voi sanoa oikeasti suuria takin taskuja pienempään taskuun meneväksi.

No jo, oihan tuon lisäksi kompaktikamerat, kiinteäobjektiiviset peilikamerat ja kinteäobjektiiviset mittaetsinkamerat, jne. sisältäen tosiaan monen kokoista kameraa, median koko kyllä usein mainittiin myös, joko tarkkaan, tai ylimalkaisesti, pienformaatti, keskikoko, laakakoko jne.

Nykyisin sotketaan aika usein järjestelmäkamera ja peilikamera sen kummemmin ajattelematta.

Antiikkisen filmirullan poistuttua pienimmät kamerat kyllä pienenivät oikeasti melkein mihin tahansa taskuun mahtuvaksi (ironisesti CF-korttikin mahtui oikein hyvin niihin alkupään Ixuksiin) mutta koko digikameravalikoimaa katsoen nimitys pokkari ei ole yhtään sen tarkempi.

Mistä filmirullasta nyt on kyse? 120-koosta, kinosta, rapidista, pak-koosta vai mistä? Minulle ei nuo ilmestymisajankohdat ole ihan muistissa, että mikä tuli antikin aikaan, mutta mikään niistä ei lie poistunut, tyyliin disk-filmi. Ehkä 110-koko on aika harvinainen?

[Heycki]

Nykyisin sotketaan aika usein järjestelmäkamera ja peilikamera sen kummemmin ajattelematta.

Tilannetta ei helpottane, että englanniksi puhutaan aina SLR:stä ja saksaksi Spiegelreflexkamerasta.

Onhan monet kiinteäobjektiiviset kameratkin tavallaan järjestelmiä, kun niihin voidaan liittää helposti erilaisia salamia, kaukolaukaisimia ja muita härveleitä.

Ja ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että esim. D3 ei ole järjestelmäkamera, koska siinä ei ole vaihdettavaa perää.

[ppotka]

Itse pidän todennäköisempänä syynä jompaa kumpaa seuraavista:

1. Liian pienet markkinat Pentax:n kinokennoiselle.

tai

2. Pentax:lla ei ole sellaisia komponentteja kinokennoiseensa kuin haluavat. Tätä mahdollisuutta perustelen historialla. Pentax:han esitteli jo vuonna 2000 kinokennoisen digirungon. Pentax:n mukaan kenno laitteessa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyvä joten eivät koskaan tuoneet runkoa markkinoille. Myös 645D:n markkinoille tuontia viivästettiin vuosia, kun Pentax odotti runkoon kennoa, johon he olisivat tyytyväisiä.

1. Kinokennoisten markkinat ovat pari prosenttia jo DSLRistä, vielä pienemmät kaikista vaihto-objektiivisista ja paras ilmaisu lienee häviävän pienet kaikista digikameroista.

2. Olisi ostettavissa Sonylta. Vuoden 2000 prototyypissä oli Philipsin kenno, sama kuin flopanneessa Contax N:ssä. Sen kennon ongelma DSLR-käytössä oli alhainen perusherkkyys, luokkaan ISO 12 (ilman filttereitä edessä, huom). Contax yritti revittää sitä ISO 100:n Bayer-filtterin kera, mikä nyt vain oli mahdotonta. Kenno on itselleni kovin tuttu, koska sama oli Leafin kolmen valotuksen digiperissä. Se oli itse asiassa hieno kenno aikalaisekseen, mutta vain digiperässä ja studiosalamilla.

-p-

[temama]

Järkipuhetta kummaltakin herralta, kiitoksia vain!
Muutama kommenttini vielä.

Itse pidän todennäköisempänä syynä jompaa kumpaa seuraavista:

1. Liian pienet markkinat Pentax:n kinokennoiselle.

tai

2. Pentax:lla ei ole sellaisia komponentteja kinokennoiseensa kuin haluavat. Tätä mahdollisuutta perustelen historialla. Pentax:han esitteli jo vuonna 2000 kinokennoisen digirungon. Pentax:n mukaan kenno laitteessa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyvä joten eivät koskaan tuoneet runkoa markkinoille. Myös 645D:n markkinoille tuontia viivästettiin vuosia, kun Pentax odotti runkoon kennoa, johon he olisivat tyytyväisiä.

1. Kinokennoisten markkinat ovat pari prosenttia jo DSLRistä, vielä pienemmät kaikista vaihto-objektiivisista ja paras ilmaisu lienee häviävän pienet kaikista digikameroista.

2. Olisi ostettavissa Sonylta. Vuoden 2000 prototyypissä oli Philipsin kenno, sama kuin flopanneessa Contax N:ssä. Sen kennon ongelma DSLR-käytössä oli alhainen perusherkkyys, luokkaan ISO 12 (ilman filttereitä edessä, huom). Contax yritti revittää sitä ISO 100:n Bayer-filtterin kera, mikä nyt vain oli mahdotonta. Kenno on itselleni kovin tuttu, koska sama oli Leafin kolmen valotuksen digiperissä. Se oli itse asiassa hieno kenno aikalaisekseen, mutta vain digiperässä ja studiosalamilla.

-p-

1. Luulisin, että kinnokennoisia menisi enemmän jos niitä olisi tarjolla enemmän - ja edullisempia malleja myös. Esim. Pentaxilta löytyy paljon kinoyhteensopivaa optiikkaa joita voisi käyttää FF järkkärissä. APS-C kameroista on hirmuinen ylitarjonta FF runkoihin verrattuna.

2. Komponenttipula saattaa olla hyvä syy, toisaalta miksi Sony (tai joku muu tulevaisuudessa - samsung?Fujifilm?) ei tekisi bisnestä myös kinokennoilla kuten se nyt tekee muilla kennomalleilla?

[Maffer]

Itse pidän todennäköisempänä syynä jompaa kumpaa seuraavista:

1. Liian pienet markkinat Pentax:n kinokennoiselle.

tai

2. Pentax:lla ei ole sellaisia komponentteja kinokennoiseensa kuin haluavat. Tätä mahdollisuutta perustelen historialla. Pentax:han esitteli jo vuonna 2000 kinokennoisen digirungon. Pentax:n mukaan kenno laitteessa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyvä joten eivät koskaan tuoneet runkoa markkinoille. Myös 645D:n markkinoille tuontia viivästettiin vuosia, kun Pentax odotti runkoon kennoa, johon he olisivat tyytyväisiä.

1. Kinokennoisten markkinat ovat pari prosenttia jo DSLRistä, vielä pienemmät kaikista vaihto-objektiivisista ja paras ilmaisu lienee häviävän pienet kaikista digikameroista.

2. Olisi ostettavissa Sonylta. Vuoden 2000 prototyypissä oli Philipsin kenno, sama kuin flopanneessa Contax N:ssä. Sen kennon ongelma DSLR-käytössä oli alhainen perusherkkyys, luokkaan ISO 12 (ilman filttereitä edessä, huom). Contax yritti revittää sitä ISO 100:n Bayer-filtterin kera, mikä nyt vain oli mahdotonta. Kenno on itselleni kovin tuttu, koska sama oli Leafin kolmen valotuksen digiperissä. Se oli itse asiassa hieno kenno aikalaisekseen, mutta vain digiperässä ja studiosalamilla.

-p-

Minkähän hiton takia noita ISO12 arvoja ei sen koommin ole näkynyt digivehkeissä? Kyllä kelpais. IQ180 menee jo lähelle - 35.

[markku55]

Onhan se hauskaa miten ihmiset teilaa näitä vehkeitä, vaikka tuote ei sovikaan omiin tarpeisiin millään, eikä ole nähnyt koko laitetta. Lienee helpointa vaan jättää ostamatta ja säästää rahat johonkin itselle sopivampaan kameraan, jossa on tikkuaskin kokoinen sensori ja saa parin metrin kokoisia tulosteita, niin kuin kaikki meistä harrastajista tekee :)

Itse ainakin odotan, että pääsee Q:lla kuvaamaan ja laitan tännekin kokemuksia, kunhan aika koittaa.

Jep, mutta asiaan. Tuossa linkki youtube pätkään, jossa kuningatarta esitellään http://youtu.be/rDIUY8e_TKI

Tuon esittelyvideon katsottuani, en enää olekaan niin skeptinen Q:n tarpeellisuudesta. Kuvanlaatu oli kohtuullinen jopa isommilla herkkyyksillä, video oli jopa hyvä, enkä oikein ymmärrä väitteitä jumalattomasta syvyysterävyysalueesta, ainakin videolla se oli melkoisen lyhyt.
Ovelaa on se, että monet tietää niin paljon asioita ennen kuin ne on edes käsillä. On paljon periaatteita joita joutuu harmillisen usein muuttamaan, niin uskon myös tämän Q:n osalta tapahtuvan.
Ihmeellisintä on se, että monet on sitä mieltä, että jos joku tuote ei ole juuri minusta hyvä ja minulle tarpeen, niin se on per...stä ja sillä sipuli.
Monta muutakin juttua meinasin kirjoittaa, mutta jääköön tähän, ettei pian ole joku nimimerkki ovella haulikon kanssa ; )

[markku55]

Kovastipa tuntuu herättävän tunteita tämä Q. Ehkäpä on niin, ettei tätä länsimaiden markkinoita ajatellen ole alun perin suunniteltukaan. Aasialaiset taitavat arvostaa eri lailla asioiden pienuutta kuin me länsimaalaiset joille suuri on perinteisesti kaunista. Niin ja aasialaisia on täällä pallon päällä merkittävästi enemmän kuin vaikka eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia yhteensä.

Japanilaiset arvostavat asioita aika erilailla kuin euroopalaiset, joskus ne kopioivat USA:ta ja tulos on karsean kolho ja iso, joskus ne tekevät oman maun mukaisia tuotteita ja ne onkin sitten selvästi onnistuneempia joskus jopa meidän mielestä.
Olen melko vakuuttunut, että nyt on kyseessä oman maun mukainen tuote, ja siksi se myykin Japanissa hyvin.

[markku55]

Eipä niitä "filmipokkareita" (unohtaen erikoisemmat filmikoot) voi sanoa oikeasti suuria takin taskuja pienempään taskuun meneväksi.
Antiikkisen filmirullan poistuttua pienimmät kamerat kyllä pienenivät oikeasti melkein mihin tahansa taskuun mahtuvaksi mutta koko digikameravalikoimaa katsoen nimitys pokkari ei ole yhtään sen tarkempi.

Uskalla olla kovastikin erimieltä. Aikoinaan jo 1974 tehtiin hienoa Konica S3 kompaktia jonka mitat ei paljoa haitannut taskuun laittoa, opiska oli 38mm F1,8 ja kuvanlaatu todella hyvä.
Paksuus 60mm oli ainoa hieman taskun kokoa koetteleva mitta, mutta muuten todella pieni kamera, olen pitänyt sellaista käsissäni, ja ollut todella ihmeissäni, että sinne vielä täysikokoinen kinorullakin mahtui: http://www.thecamerasite.net/02_Rangefi ... icauto.htm
Vaimolle ostin kauan sitten NikoninAF600 kompaktin jonka paksuus on jo enää vain filmirullan halkaisijaa hieman suurempi, eli 32mm: http://camerapedia.wikia.com/wiki/Nikon ... Touch_(QD)
Hankintaan johti laajakulmaisuus ja pieni koko. Noitten kameroitten ikäero on 19v ja silti ainoa asia joka Nikonissa oli parempi, oli hieman laajempi kuvakulma ja litteämpi rakenne, kuvanlaadussa ja valovoimassa Konica oli selkeästi parempi.
Konica maksoi aikoinaan vähän yli 1000mk, vastaavaa laatua ei nykytarjonnalla noin halvalla taida saada?

[E.T]

1. Luulisin, että kinnokennoisia menisi enemmän jos niitä olisi tarjolla enemmän - ja edullisempia malleja myös.

Valmistajat nyt eivät pahemmin kertoile eri komponenttien osuutta kameran hinnasta mutta se on varmaa että kennon koolla on raju vaikutus sen osuuteen hinnasta.
Kinokennon pinta-ala taitaa olla noin 230% APS:stä joten sen hinta lienee hyvinkin nelin-viisinkertainen silloinkin kun valmistusprosessi toimii moitteetta.
~900 (voi olla tuhatkin) neliömillimetriä kun on kirjaimellisesti pirun iso koko puolijohteelle jota pitäisi massavalmistaa ja vikojakaan (kuolleet ja "kuumat" pikselit jne.) tuskin saa olla sen enempää.
Vastaavasti pokkarien pienet kennot ovat käytännössä lähes ilmaisia koska niitä saa piikiekosta luokkaa 20x määrän. (eikä siinä vielä huomioida vikoja)

[OskuK]

Nykyisin sotketaan aika usein järjestelmäkamera ja peilikamera sen kummemmin ajattelematta.

Tilannetta ei helpottane, että englanniksi puhutaan aina SLR:stä ja saksaksi Spiegelreflexkamerasta.

Onhan monet kiinteäobjektiiviset kameratkin tavallaan järjestelmiä, kun niihin voidaan liittää helposti erilaisia salamia, kaukolaukaisimia ja muita härveleitä.

Ja ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että esim. D3 ei ole järjestelmäkamera, koska siinä ei ole vaihdettavaa perää.

Eikä noista saa edes prismaa nykyisin vaihdettua.

[OskuK]

Eipä niitä "filmipokkareita" (unohtaen erikoisemmat filmikoot) voi sanoa oikeasti suuria takin taskuja pienempään taskuun meneväksi.

Uskalla olla kovastikin erimieltä. Aikoinaan jo 1974 tehtiin hienoa Konica S3 kompaktia jonka mitat ei paljoa haitannut taskuun laittoa, opiska oli 38mm F1,8 ja kuvanlaatu todella hyvä.

Onhan kinopokkareita vaikka kuinka, tuosta pari pienempää:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... -front.jpg

[markku55]

Tiedän, enkä väittänyt, että nuo mainitsemani olisivat pienimpiä, riittävän pieniä moneen taskuun kuitenkin ja Konica lisäksi valovoimaisella lievällä laajiksella, mikä ei ollut kovin yleistä tuohon aikaan. Vähänkään valovoimaisemmat oli melko järjestään luokkaa 45mm.

[markku55]

Jos muuten lasketaan laatikon tilavuus minkä sisään nuo kamerat mahtuu, niin yllätys yllätys, Minox on suurempi kuin Nikon AF600:
Rollei 97mm x 67mm x 32mm= 2,08 dl
Nikon 108mm x 62mm x 32mm= 2,14 dl
Minox 101mm x 62mm x 35mm= 2,19 dl
Konica 112mm x 77mm x 60mm= 5,17 dl
Tästä huomaamme, että opiskan upotustekniikka ohensi kameraa huomattavasti ja se syvyys kun on se merkittävin tekijä koon kannalta, niin Konica häviää tässä joukossa yllättävän reilusti verrattuna "käsikopeloon".

[markku55]

Onko kukaan verrannut Q:ta ja Olympuksen uutta E-PM1:tä?
Olyssa isompi kenno ja silti mitat vain hieman isommat kuin Penassa:
110mm/98mm x 64mm/57mm x 34mm/31mm
Hintakin noin 100€ halvempi.

[marmot76]

Timelapse Q:lla

http://youtu.be/zHI377B64C0

Onko Q:ssa sisäänrakennettu ajastin timelapseja varten?

Q:ssa onkin sisäinen interval movie ominaisuus eli timelapsea ei tarvitse tehdä ulkopuolisella softalla, vaan Q:ssa se on sisäänrakennettu. Asettaa vaan kameran kuvaamaan ja softa hoitaa homman. Tuo saattaa tulla jopa käyttöön jossain tilanteessa, kun ei tarvii erikseen säätää.

http://pentaxdslrs.blogspot.com/2011/09 ... great.html

[MadMan]

En tiedä laittoiko joku jo linkin tähän:

http://www.ephotozine.com/article/penta ... view-17429

Jos et jaksa lukea, niin: Overall 4/5

Muutenkin aika positiivisia arvioita saanut lukea Q:sta.

[Harald II]

Timelapse Q:lla

http://youtu.be/zHI377B64C0

Onko Q:ssa sisäänrakennettu ajastin timelapseja varten?

Q:ssa onkin sisäinen interval movie ominaisuus eli timelapsea ei tarvitse tehdä ulkopuolisella softalla, vaan Q:ssa se on sisäänrakennettu. Asettaa vaan kameran kuvaamaan ja softa hoitaa homman. Tuo saattaa tulla jopa käyttöön jossain tilanteessa, kun ei tarvii erikseen säätää.

http://pentaxdslrs.blogspot.com/2011/09 ... great.html

Eikös tuo ole kaikkien Pentaxin järkkäreiden ominaisuus? ollut ainakin muistaakseni K-20, K7 ja K5.

Niin sitä turtuu, luulin että se on kaikissa muissakin merkeissä ;-)

[Drinkkeri]

[

Eikös tuo ole kaikkien Pentaxin järkkäreiden ominaisuus? ollut ainakin muistaakseni K-20, K7 ja K5.

Niin sitä turtuu, luulin että se on kaikissa muissakin merkeissä ;-)

Intervallikuvaus on kyllä, mutta ei ainakaan mun K-7 niistä suoraan videota koosta.

[Harald II]

[

Eikös tuo ole kaikkien Pentaxin järkkäreiden ominaisuus? ollut ainakin muistaakseni K-20, K7 ja K5.

Niin sitä turtuu, luulin että se on kaikissa muissakin merkeissä ;-)

Intervallikuvaus on kyllä, mutta ei ainakaan mun K-7 niistä suoraan videota koosta.

Ilmeisesti tässä on terminologia väärinkäsitys sitten. Timelapse on intervallikuvaus, timelapse video taas sitten niistä koottu video. Näin olen asian ymmärtänyt, mutta olen avaoin muunkinlaisille todistetuille väitteille ;-)

[JPQ]

Todellakin outo tuote itseänihän näistä vastaavista netistä löytämieni kuvien pohjalta kiinnostaa juuri tullut Nikon tarjonta ja ehkä Olympus vähiten Pentax ja sen jälkeen Sony jonka kuvanlaatu tuntui olevan nettikuvissa heikoin vaikka kennokoon tuntien luulisi että paras. ja vielä vähemmän kuin luin ettei muita laseja varten ole sovitinta edes tulossa kameran valmistajalta itseltään.