Nikonin julkistukset

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Kesä 28, 2011 16 : 35

Avokid kirjoitti: PS. tuli tästä ketjusta mieleen eräs kaverin kommentti joskus kymmenisen vuotta sitten joka meni about näin: "Keksintöjen tekeminen on vaikeutunut niin paljon, että nykyään ei enää tehdä mitään isoja keksintöjä, koska ne on tehty jo"

Tuo voi sopia tähänkin tilanteeseen hyvin. D100 oli digiajan ensimmäisiä kameroita, jolloin oli vielä paljon mahdollisuuksia viedä tekniikkaa eteenpäin ja saatiin D200. Samalla tavalla D3:n tapauksessa kennon kasvatus ja CMOS tekniikka toi uusia mahdollisuuksia repiä eroja. Nyt kuitenkin voidaan rueta olemaan tilanteessa, jossa ne helpot parannukset on jo tehty ja noiden isojen erojen repiminen on jo huomattavasti hankalampaa.

Lisäksi fysiikasta tulee on herkkyyden kannalta muutama rajoite jotka voivat tehdä pienetkin parannukset todella hankalaksi (jossain oli jopa sanottu että D3s olisi korkeiden herkkyyksien osalta todella lähellä tätä tilannetta, mutta toisaalta laskuvirheistä oli myös epäilyksiä). Eli todennäköisesti kehitys vain hidastuu entisestään, ellei taas sitten kehitetä jotain uutta mullistavaa tekniikkaa.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Kesä 28, 2011 16 : 40

Avokid kirjoitti: PS. tuli tästä ketjusta mieleen eräs kaverin kommentti joskus kymmenisen vuotta sitten joka meni about näin: "Keksintöjen tekeminen on vaikeutunut niin paljon, että nykyään ei enää tehdä mitään isoja keksintöjä, koska ne on tehty jo"

Ju, minule taas tuli tuosta mieleen tekussa luokan välkyn kommenti, että kyllä nykyään on koulussa vaikeaa kun opittavan määrä on koko ajan kasvanut ;-)

Avokid · Viesti Kirjoittaja **Avokid** » Kesä 28, 2011 16 : 43

jmjh kirjoitti:
Avokid kirjoitti: PS. tuli tästä ketjusta mieleen eräs kaverin kommentti joskus kymmenisen vuotta sitten joka meni about näin: "Keksintöjen tekeminen on vaikeutunut niin paljon, että nykyään ei enää tehdä mitään isoja keksintöjä, koska ne on tehty jo"
Lisäksi fysiikasta tulee on herkkyyden kannalta muutama rajoite jotka voivat tehdä pienetkin parannukset todella hankalaksi (jossain oli jopa sanottu että D3s olisi korkeiden herkkyyksien osalta todella lähellä tätä tilannetta, mutta toisaalta laskuvirheistä oli myös epäilyksiä). Eli todennäköisesti kehitys vain hidastuu entisestään, ellei taas sitten kehitetä jotain uutta mullistavaa tekniikkaa.

Siis pelkkä vitsihän tuollainen toteamus on :)
Tietyissä asioissa kehitys menee hyppäyksittäin, mutta en usko, että olemme edes lähellä fyysisiä rajoja. Niitä fyysisiäkin rajoja on rikottu monella alalla ennenkin. Eihän se ole edes vielä varmaa onko nykyiset kennotekniikat edes lähellä parasta mahdollista tapaa tehdä kameran kenno. Jo pelkässä CMOS-kennossa on paljon ongelmia, mutta nyt kehitetään niitä teknologioita missä tuntuu olevan vielä potentiaalia.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Kesä 28, 2011 16 : 48

Joka sukupolven kohdalla on puhuttu tarpeeksi hyvästä, liian suuresta resosta ja muuta roskaa. Toki digikauden alkaessa otettin kameroissa välimatkaa laatuun, kun huononettiin tahallaan, jotta olisi vartsuja hitaalle kehitykselle.

Maffer · Viesti Kirjoittaja **Maffer** » Kesä 28, 2011 17 : 55

Mikä tahansa laite on tarpeeksi hyvä, jos ei koskaan kolkuttele jonkin ominaisuuden rajoja. ISO-arvoja kelataan pilviin, muttei tarjota natiiveja ISO-vaihtoehtoja ~satasesta alaspäin, valotusaika turhaan rajoitettu säädöillä 30sek, vajakki 3:2 kuvasuhde. Näitähän riittää, joihin toivoisi muutosta. Mielenkiinnolla odotetaan tulevaisuutta. Sonyltakin tuli kiva feature, focus peaking, NEX5:n liveviewiin. Tuon sietäisi joka valmistajan kopioivan.

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Kesä 28, 2011 18 : 19

Avokid kirjoitti: Tietyissä asioissa kehitys menee hyppäyksittäin, mutta en usko, että olemme edes lähellä fyysisiä rajoja.

Innostuin laskemaan myös itse näitä, ja kyllä se vähän näyttäisi että aika lähellä ollaan.

Eli oleellista on kuinka monta fotonia yhden pikselin alueelle saapuu ja detektoidaan. Yhden 400nm (energisin violetti) fotonin energia on n. 5e-19 joulea. Nyt jos tiedetään mikä energia tarvitaan valoittamaan pikseli niin, fotonien määrä saadaan jakamalla tämä energia yhden fotonin energialla.

Netistä löytyi että auringon säteily olisi 120 W/m2. Kokeilin ottaa kameralla kuvan aurinkoisesta taitaavasta ilman objektiivia ja näyttäisi että ISO100:lla ei edes maksimi 1/8000s ollut tarpeeksi lyhyt aika. Jos nyt arviodaan etta sopiva aika olisi 1/20000s niin tästä saadaan energiaksi 0.006 joulea (joo tämä oli vähän hatusta, mutta parempia arvoja saa ehdotella). Täyskennon pinta-ala 0.864e-3 neliömetria, joten valoituksen energiaksi saataisiin ISO100:lla n. 5e-6 J. Vastaava luku ISO25600:lla olisi 2e-8 joulua, eli 1.7e-15 J jokaista 12MP:n kennon pikselia kohden. Lopuksi kun jeataan tämä yhden fotonin energialla saadaan 3400 fotonia. Tämä on siis se raja joka saadaan kun oletetaan että kennon pinta on keräävää pintaa ja kennon hyötysuhde on 100%, eli siis kaikki mitä kennon parantamisessa voidaan tehdä (teoriassa, käytännössä tuskin lähellekkään tätä).

Tämä luku 3400 voi tuntua isolta, mutta pitää huomioida tuo mittaus noudattaa kvanttimekaniikan mukaan Poisson statistiikkaa ja fotonien mittauksessa on tilastollinen virhe jonka suuruus on tässä sqrt(3400) (neliöjuuri) eli suhteellisesti 1.7%. Nyt jos jaetaankin kenno 32MP:n pikseliin, saadaan 3400*12/34=1275 fotonia per pikseli ja suhteellinen virhe onkin 2.8% luokkaa jne. Eli siis kohinan taso on kuvassa tuplaantunu, eikä sille voida tehdä yhtään mitään.

ps. Laskuissa voi tietysti olla virheitä, joten voi tarkastella myös itse.

edit: toinen samanlainen virhelähde mille ei voida tehdä mitään on terminen kohina. Nuissa kun nuon pienillä fotonimäärillä vahvistamattomat signaalitasot on oletettavasti tosi pienie, voi tuo terminen kohina jo erottua signaalista. Mutta en osaa sanoa, että millä tasoilla oikeasti liikutaan ja miten asia oikeasti on tämän suhteen.

edit: laitoin oman ND x1000 filtterin kameran eteen ilman linssia ja sopivaksi valoitukseksi tuli 1/100s, eli ilmeisesti 1/100000s olisi "oikeampi" aika. Eli fotonien määrä olisikin 680 joka tietaisi 3.8% virhetta. 32MP:n kennolla vastaavasti 255 ja 6.3%.

tonskulus · Viesti Kirjoittaja **tonskulus** » Kesä 28, 2011 18 : 38

Auringon säteilyteho on n.1kW/m2 jos oikein kirkkaalta taivaalta pääsee porottamaan.

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Kesä 28, 2011 18 : 44

tonskulus kirjoitti:Auringon säteilyteho on n.1kW/m2 jos oikein kirkkaalta taivaalta pääsee porottamaan.

No joo, tuo oli ikkunasta ohuen lasin läpi suhteellisen kirkkaaseen aurinkoon samalla kuin mittasin tuon uuden 1/100000s ajan. Mutta toivottavasti nyt ainakin pointti edes tuli jotenkin selväksi.

tonskulus · Viesti Kirjoittaja **tonskulus** » Kesä 28, 2011 19 : 00

jmjh kirjoitti:
tonskulus kirjoitti:Auringon säteilyteho on n.1kW/m2 jos oikein kirkkaalta taivaalta pääsee porottamaan.
No joo, tuo oli ikkunasta ohuen lasin läpi suhteellisen kirkkaaseen aurinkoon samalla kuin mittasin tuon uuden 1/100000s ajan. Mutta toivottavasti nyt ainakin pointti edes tuli jotenkin selväksi.

Tuli kyllä, siitä iso kiitos vaivannäöstäsi :)

Eihän tommosia olisi tullu mieleenkään alkaa laskeskelemaan.

Avokid · Viesti Kirjoittaja **Avokid** » Kesä 28, 2011 19 : 09

tupla

Avokid · Viesti Kirjoittaja **Avokid** » Kesä 28, 2011 19 : 10

jmjh kirjoitti:
tonskulus kirjoitti:Auringon säteilyteho on n.1kW/m2 jos oikein kirkkaalta taivaalta pääsee porottamaan.
No joo, tuo oli ikkunasta ohuen lasin läpi suhteellisen kirkkaaseen aurinkoon samalla kuin mittasin tuon uuden 1/100000s ajan. Mutta toivottavasti nyt ainakin pointti edes tuli jotenkin selväksi.

Ei tullut. Ei nykyisen kennon valontarve ole välttämättä sama kuin kahden vuoden tai viiden vuoden päästä tehdyn kennon valontarve. Valontarve ei välttämättä myöskään muutu lineaarisesti, vaan ISO 100 herkkyydellä kerättyjä fotoneja voidaan jopa rajoittaa, koska suljin ei pysty nopeampaan kuin 1/8000s nopeuteen. Miten muuten toisissa kameroissa on maksimi suljinnopeus 1/4000 ja toisissa 1/8000 vaikka ne ovat saman sukupolven kennoja ( esim D300s ja D90 )?

Ihan kivaa laskeskelua, mutta ne perustuvat vääriin olettamuksiin.

Lisäksi mihin perustuu tämä?:
"Eli siis kohinan taso on kuvassa tuplaantunu, eikä sille voida tehdä yhtään mitään. "

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Kesä 28, 2011 19 : 30

Avokid kirjoitti: Ei tullut. Ei nykyisen kennon valontarve ole välttämättä sama kuin kahden vuoden tai viiden vuoden päästä tehdyn kennon valontarve. Valontarve ei välttämättä myöskään muutu lineaarisesti, vaan ISO 100 herkkyydellä kerättyjä fotoneja voidaan jopa rajoittaa, koska suljin ei pysty nopeampaan kuin 1/8000s nopeuteen. Miten muuten toisissa kameroissa on maksimi suljinnopeus 1/4000 ja toisissa 1/8000 vaikka ne ovat saman sukupolven kennoja ( esim D300s ja D90 )?

Tämä taas osoittaa että et tajunnut ollenkaan tuota kohtaan. Sillä että mikä on kameran nopein valotusaika ei ollut tämän kannalta mitään tekemistä. Jos huomasit niin tein tuon oman mittauksen uudelleen ND filtterin (1000x) avulla siten, että kamera antoi valoitusajaksi 1/100.
Lisäksi herkkyydelläkään ei tuossa ollut mitään. Mitä väliä sillä olisi ollut laskujen kannata, että olisin käyttänyt ISO200:aa ja saanut 1/200 kun kerta lopulta muutan lukeman vastaamaan laskuisa käytettyä ISO 25600:aa?

Mutta jokatapausessa ainut asia mitä yritin tuolla menetelmällä määrittää oli se että paljonko energiaa tarvitaan kennon valoitukseen. Tämän tein näin, koska ainut asia mitä löysin pienellä Googlen käytöllä oli tuo auringon intensiteetti. Voi myös ehdotella millä muulla tavalla tuon saisi selville?

Lisäksi valontarvo on lineaarinen ISO:n funktiona. Muuten aina ISO:n tuplaantuessa tarvittava valoitusaika olisi muuta kuin alkuperäisen puolikas.

Lisäksi mihin perustuu tämä?:
"Eli siis kohinan taso on kuvassa tuplaantunu, eikä sille voida tehdä yhtään mitään. "

Okei, tarkoitin pikseliin syntyvän satunnaisen virheen (kohinan) komponenttia joka syntyy tuosta Poissonstatistiikasta. Sitä ei sieltä saa pois, ellei Nikon jotain ihan uutta kvanttimekaniikkaa.

Avokid · Viesti Kirjoittaja **Avokid** » Kesä 28, 2011 20 : 36

jmjh kirjoitti: Mutta jokatapausessa ainut asia mitä yritin tuolla menetelmällä määrittää oli se että paljonko energiaa tarvitaan kennon valoitukseen. Tämän tein näin, koska ainut asia mitä löysin pienellä Googlen käytöllä oli tuo auringon intensiteetti. Voi myös ehdotella millä muulla tavalla tuon saisi selville?

Mutta ei kennon energian tarpeella ole niin paljon väliä kuin kennolta saatavan analogisen signaalin käsittelyllä. Miten muuten D7000:sen kuvanlaatu korkeilla herkkyyksillä olisi niin paljon parempi kuin Sonyn SLT-A55:sen, jos kerran molemmissa on sama Sonyn kenno?
http://www.dpreview.com/reviews/nikond7000/page20.asp

Lukase nuo vaikka ekana läpi, jos aihe kiinnostaa:
http://www.clarkvision.com/articles/dig ... index.html

jmjh kirjoitti: Lisäksi valontarvo on lineaarinen ISO:n funktiona. Muuten aina ISO:n tuplaantuessa tarvittava valoitusaika olisi muuta kuin alkuperäisen puolikas.

Valontarve on lineaarinen ISO:n funktiona, mutta ISO on vain määriteltävä mitta tietyillä kameran säädöillä, mikä tuotetaan tiettyjen standardien perusteella.
http://www.iso.org/iso/iso_catalogue/ca ... mber=37777
= eli käytännössä tietyllä koejärjestelyllä katsotaan milloin saadaan hyvä kuvanlaatu ja asetetaan sen mukaan säädöt ISO100 (tai ISO200 ) arvolle.

jmjh kirjoitti:
Lisäksi mihin perustuu tämä?:
"Eli siis kohinan taso on kuvassa tuplaantunu, eikä sille voida tehdä yhtään mitään. "
Okei, tarkoitin pikselissä olevaan kohinan komponenttia joka syntyy tuosta Poissonstatistiikasta. Sitä ei sieltä saa pois, ellei Nikon jotain ihan uutta kvanttimekaniikkaa.

No ei tasan tule kyllä mistään Poissonsstatistiikasta tuota kohinaa, jos se ei ole jokin teoreettinen kuvaus siitä kaikesta kohinasta mikä aiheutuu elektroniikassa ja fotonien luvusta.
Kyllä siihen kuvanlukuun vaikuttaa myös hyvin paljon kennon puolijohdemateriaali, signaalinvahvistin, A/D muunnin sekä kennon tyyppi ( esim foveon vs. bauer vs jokin muu? )

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Kesä 28, 2011 21 : 11

Avokid kirjoitti: Mutta ei kennon energian tarpeella ole niin paljon väliä kuin kennolta saatavan analogisen signaalin käsittelyllä.

Ei helv... en tarkoittanu kennon sähkön tarvetta. Valo on energiaa! Haettu valomäärä siis kertoo kuinka paljon (säteily)energiaa tulee energiaa tulee aika yksikössä pinta-alaa kohden.

Valo voidaan ajatella koostuvan fotoni -hiukkasista. Fotonit on on ne mitä siellä CCD/CMOS -kennolla havaitaan. Jokaisella fotonilla on energia joka riippuu aallonpituudesta (joka vastaa väriä näkyvällä valolla).

Tuossa hain sitä että kuinka monta fotonia tarvitaan keskimäärin, että saadaan valotettua kuva sinne kennolla.

Valontarve on lineaarinen ISO:n funktiona, mutta ISO on vain määriteltävä mitta tietyillä kameran säädöillä, mikä tuotetaan tiettyjen standardien perusteella.
http://www.iso.org/iso/iso_catalogue/ca ... mber=37777
= eli käytännössä tietyllä koejärjestelyllä katsotaan milloin saadaan hyvä kuvanlaatu ja asetetaan sen mukaan säädöt ISO100 (tai ISO200 ) arvolle.

Voi siellä ehkä jotain pientä epälineaarisuuksia olla, mutta tuskin niillä suurta väliä näiden laskujen kanssa ottean kun ei tässä laskimen tarkasti muutenkaan lasketa.

Avokid kirjoitti: No ei tasan tule kyllä mistään Poissonsstatistiikasta tuota kohinaa, jos se ei ole jokin teoreettinen kuvaus siitä kaikesta kohinasta mikä aiheutuu elektroniikassa ja fotonien luvusta.
Kyllä siihen kuvanlukuun vaikuttaa myös hyvin paljon kennon puolijohdemateriaali, signaalinvahvistin, A/D muunnin sekä kennon tyyppi ( esim foveon vs. bauer vs jokin muu? )

Varmasti tulee, koska se on sen mittaavan kennon ominaisuus. Se fotonin detektointi on satunnaista ja tuossa yritin laskea paljon siinä sitä satunnaista virhettä tulee mukaan kuvanotossa jo siinä vaiheessa kun kuva muutetaan sähkäsignaaliksi. Eli tuo on virhe joka tulee tuosta fotonin detektoinnista on siellä MINIMISSÄÄN mukana jo ihan alusta alkaen. Muut mitä sinä luettelit tulee sitten myöhemmissä vielä siihen päälle.

Mutta minä en jaksa enää tätä. Mene johonkin kouluun lukemaan edes vähän fysiikka, tai odottele sitten siellä pilvilinnasa sitä päivää kun tulee ne huippu-ISO hybermekapikselikamerat tulee kauppoihin.

Matti_JH · Viesti Kirjoittaja **Matti_JH** » Kesä 28, 2011 21 : 11

Oliko tuossa a55 vs D7000 -vertailussa otettu huomioon Sonyn 1/3 kennolle pääsevää valoa vähentävä peili?

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Kesä 28, 2011 21 : 27

Niin tuo a55 vs D7000. Sillä mitä olen nyt laskenut niin ei tuon kanssa varmaan paljoa ole tekemistä, koska noissa ei varmaan ihan sinne ISO 25600 asti mennä ja alemmilla ISO:lla tuosta fotonin detektoinnista aiheutuva virhe ei ole suhteellisesti niin iso ja jää todennäköisesti helposti muiden kohinalähteiden alle.

Siis edelleen: yritin vain tuoda esille sen faktan että tuommoinenkin ilmiö sieltä löytyy ja voi rueta vaikuttamaan kun mennään todella korkeille herkkyyksille. Ja eihän se vielä minun laskuissakaan ollut tulos vielä mikään kamalan iso ollut (jotain alta 2% D3s:llä). Tuokin taso todennäköisesti vielä D3s:ssäkin hukkuu niiden muiden kohinalähteiden alle. Mutta sitä vain hain takaa että ei niitä ISOja enää niin älyttömästi ole varaa kasvattaa ja ISO 100000 voi olla jo aika tiukka. Sama pätee myös sinne ylettömään megapikselien kasvatukseen.

määvaan · Viesti Kirjoittaja **määvaan** » Kesä 28, 2011 22 : 02

Avokid kirjoitti:Mutta ei kennon energian tarpeella ole niin paljon väliä kuin kennolta saatavan analogisen signaalin käsittelyllä. Miten muuten D7000:sen kuvanlaatu korkeilla herkkyyksillä olisi niin paljon parempi kuin Sonyn SLT-A55:sen, jos kerran molemmissa on sama Sonyn kenno?

http://www.dpreview.com/reviews/nikond7000/page20.asp

Kun itse latasin nuo ISO 6400 RAW-otokset tuolta sivustolta, niin minua ainakin ihmetytti se, että kun nuo ISO-vertailukuvat pyritään ottamaan samassa valaistuksessa, samalla aukolla (F/9) ja samalla polttovälillä (lasina valmistajan oma 50mm F/1.4 lasi), niin miten Sony A55:n valotusaika on 1/1000 s, mutta Nikon D7000:n vastaavasti 1/1600 s? Toisaalta tuo Sony A55:n histogrammi asettuu selvästi oikeampaan reunaan kuin Nikon D7000:n vastaava, sillä valotuksen säätö Nikonilla + 0.2 EV:llä saattaa vasta histogrammit kokolailla päällekkäin, joten vertailukuvat eivät ole ensinnäkään vertailukelpoisia.

Avokid · Viesti Kirjoittaja **Avokid** » Kesä 28, 2011 22 : 07

jmjh kirjoitti:
Avokid kirjoitti: Mutta ei kennon energian tarpeella ole niin paljon väliä kuin kennolta saatavan analogisen signaalin käsittelyllä.
Ei helv... en tarkoittanu kennon sähkön tarvetta. Valo on energiaa! Haettu valomäärä siis kertoo kuinka paljon (säteily)energiaa tulee energiaa tulee aika yksikössä pinta-alaa kohden.

Enhän minäkään mistään sähköntarpeesta puhunut vaan juurikin valon energiasta.

jmjh kirjoitti: Tuossa hain sitä että kuinka monta fotonia tarvitaan keskimäärin, että saadaan valotettua kuva sinne kennolla.

Mutta ei sillä ole pahemmin väliä sen lopullisen kuvanlaadun kannalta.

Voi siellä ehkä jotain pientä epälineaarisuuksia olla, mutta tuskin niillä suurta väliä näiden laskujen kanssa ottean kun ei tässä laskimen tarkasti muutenkaan lasketa.

Pieniä epälineaarisuuksia?

jmjh kirjoitti:
Avokid kirjoitti: No ei tasan tule kyllä mistään Poissonsstatistiikasta tuota kohinaa, jos se ei ole jokin teoreettinen kuvaus siitä kaikesta kohinasta mikä aiheutuu elektroniikassa ja fotonien luvusta.
Kyllä siihen kuvanlukuun vaikuttaa myös hyvin paljon kennon puolijohdemateriaali, signaalinvahvistin, A/D muunnin sekä kennon tyyppi ( esim foveon vs. bauer vs jokin muu? )
Varmasti tulee, koska se on sen mittaavan kennon ominaisuus. Se fotonin detektointi on satunnaista ja tuossa yritin laskea paljon siinä sitä satunnaista virhettä tulee mukaan kuvanotossa jo siinä vaiheessa kun kuva muutetaan sähkäsignaaliksi. Eli tuo on virhe joka tulee tuosta fotonin detektoinnista on siellä MINIMISSÄÄN mukana jo ihan alusta alkaen. Muut mitä sinä luettelit tulee sitten myöhemmissä vielä siihen päälle.

No en ole kyllä ihan vakuuttunut sun arvioiduista kennon valotarpeesta arvioimalla sitä omalla kameralla sinnepäin. Sun kaavan mukaan kohinataso tuplaantuu, mutta väität että sille ei voi tehdä mitään. Sillehän juuri tehdään jälkiprosessoinnissa vaikka mitä. Ja sun lainauksessa jäi mainitsematta uudet tavat niin sensorin tyypissä ja puolijohdemateriaaleissa. Eikö ne vaikuta mitenkään?

jmjh kirjoitti: Mutta minä en jaksa enää tätä. Mene johonkin kouluun lukemaan edes vähän fysiikka, tai odottele sitten siellä pilvilinnasa sitä päivää kun tulee ne huippu-ISO hybermekapikselikamerat tulee kauppoihin.

En maininnut referensseinäni Googlea vaan hieman tarkempia sivustoja joissa asiaa käytiin läpi. Turha mennä henkilökohtaisuuksiin, jos ei ole enempää sanottavaa.

Avokid · Viesti Kirjoittaja **Avokid** » Kesä 28, 2011 22 : 08

Hel_NiS kirjoitti:Oliko tuossa a55 vs D7000 -vertailussa otettu huomioon Sonyn 1/3 kennolle pääsevää valoa vähentävä peili?

Hmm, totta. Käsitin että se liikkuisi pois tieltä kun kuva otetaan?

En tosin jaksa ruveta etsimään referenssiä missä on esim sama Sonyn kenno kuin D90:ssä.

PekkaSav · Viesti Kirjoittaja **PekkaSav** » Kesä 28, 2011 22 : 10

määvaan kirjoitti:Kun itse latasin nuo ISO 6400 RAW-otokset tuolta sivustolta, niin minua ainakin ihmetytti se, että kun nuo ISO-vertailukuvat pyritään ottamaan samassa valaistuksessa, samalla aukolla (F/9) ja samalla polttovälillä (lasina valmistajan oma 50mm F/1.4 lasi), niin miten Sony A55:n valotusaika on 1/1000 s, mutta Nikon D7000:n vastaavasti 1/1600 s? Toisaalta tuo Sony A55:n histogrammi asettuu selvästi oikeampaan reunaan kuin Nikon D7000:n vastaava, sillä valotuksen säätö Nikonilla + 0.2 EV:llä saattaa vasta histogrammit kokolailla päällekkäin, joten vertailukuvat eivät ole ensinnäkään vertailukelpoisia.

Nii-i. Sonyn kuvanlaatu ei parane yhtään, vaikka pudottaa valotusta ACR:ssa 0,2 EV.