Vähän jo kuvanneelle uutta kameraa (digijärj.)

[telegram]

Kamerawikistä löytyy sitten listaa Hasselin ja Mamiyan valmistamista keskikoon järjestelmäkameroista, joita ei pitäisi olla olemassakaan:
http://www.kameralaukku.com/kamerawiki/ ... Hasselblad
http://www.kameralaukku.com/kamerawiki/index.php/Mamiya

Niin, huomaa siis jälleen tuo etuliite "keskikoon", joka täsmentää että kyse on jostain muusta kuin normaaleista järjestelmäkameroista.

Mitäs, nyt alat jo myöntämään, että ne voisivatkin olla järjestelmäkameroita(vaikkakaan ei ns. normaaleita)?

Sillä jokin aikaa sitten et huolinut järjestelmä -etuliitettä keskikoon (järjestelmä) kameroihin ollenkaan.

No siis alkuunhan se Hasseli ei ollut järjestelmäkamera ollenkaan. Sitten se oli järjestelmäkamera vain, jos käsitettä venytetään miten sattuu ja käytetään tätä termiä vain täysin väärin. Nyt se on sitten kuitenkin järjestelmäkamera, mutta vain etuliitteen kanssa.

Näin se taipuu. Tämä on luultavasti suurin myönnytys, mitä osasto Muu Maailma voi saada yksilö Ei mahtunulta. ;-)

[Ei mahtunu]

Eli Hasseli ei ollut alkujaan järjestelmäkamera ollenkaan. Sitten se oli, vain, jos termiä venytetään miten sattuu. No nyt se sitten onkin keskikoon järjestelmäkamera, mutta ei järjestelmäkamera ilman etuliitettä?

Ei ollut eikä ole, sanan tavanomaisessa merkityksessä. Mutta jos sana halutaan ymmärtää tavanomaista laajemmin - ja selvennykseksi liittää eteen vielä tarkentava lisäosa "keskikoon" - niin sitten tilanne tietysti alkaa olla jo toinen.

Mitenkäs nuo kamerawikin kirjoittajat eivät ole osanneet liittää tuota etuliitettä Hasselblad- ja Mamiya-artikkeleihinsa. Eivät varmaan mitään kameroista tiedä.

No heidän asiantuntemuksestaanhan ei ole mitään takeita, koska Wikiin voi kirjoitella kuka tahansa. (Tiedoksesi kerrottakoon, että minäkin olen kirjoittanut!)

Lisäksi kannattaa muistaa, että hyväkään asiantuntemus ei välttämättä korreloi kielellisen kyvykkyyden kanssa. Moni professorikin kirjoittaa niin kökköä ja epäjohdonmukaista tekstiä, että tarvitaan joku kustannustoimittaja "siivoamaan" hänen tekstinsä ennen kuin kirja voidaan päästää painettavaksi.

[Ei mahtunu]

Eli Hasseli ei ollut alkujaan järjestelmäkamera ollenkaan. Sitten se oli, vain, jos termiä venytetään miten sattuu. No nyt se sitten onkin keskikoon järjestelmäkamera, mutta ei järjestelmäkamera ilman etuliitettä?

Ei ollut eikä ole, sanan tavanomaisessa merkityksessä. Mutta jos sana halutaan ymmärtää tavanomaista laajemmin - ja selvennykseksi liittää eteen vielä tarkentava lisäosa "keskikoon" - niin sitten tilanne tietysti alkaa olla jo toinen.

Mitenkäs nuo kamerawikin kirjoittajat eivät ole osanneet liittää tuota etuliitettä Hasselblad- ja Mamiya-artikkeleihinsa. Eivät varmaan mitään kameroista tiedä.

No heidän asiantuntemuksestaanhan ei ole mitään takeita, koska Wikiin voi kirjoitella kuka tahansa. (Tiedoksesi kerrottakoon, että minäkin olen kirjoittanut!)

Lisäksi kannattaa muistaa, että hyväkään asiantuntemus ei välttämättä korreloi kielellisen kyvykkyyden kanssa. Moni professorikin kirjoittaa niin kökköä ja epäjohdonmukaista tekstiä, että tarvitaan joku kustannustoimittaja "siivoamaan" hänen tekstinsä ennen kuin kirja voidaan päästää painettavaksi.

[keskone]

Tää alkaa jo olla lähellä kaikkien keskusteluiden äitiä. Jos jokin lehti on erikseen erottanut omaksi ryhmäseen kinokokiset järkkärit jotta on helpompi löytää tuotteita jo muutoinkin laajasta ryhmästä, niin Ei mahdu aivoihin sellainen seikka että tuolaisen määrityksen mukaisia digijärkkäreitä on aika vähän ylipäätään olemassa. Se että kinofilmille kuvaavia järkkäreitä on järkkäreistä valtaosa, ja suuri osa ihmisistä ymmärtää ja ensimmäiseksi muodostaa mielleyhtymän kinokokoisesta kamerasta järkkäreistä puhuttaessa, ei tee asiasta faktaa. Etenkin kamerafoorumilla käydyissä keskusteluissa on syytä olettaa että ihmiset tietävät että on olemassa muunlaisiakin järkkäreitä kuin kinokoon kamerat

[mtala]

Suomalaisia lähteitä on kaivattu.

1. Rajalan verkkokauppa.
Sen "Järjestelmäkamerat" valikkolinkkiä napsauttamalla tulee esiin sivu "Digitaaliset järjestelmäkamerat". Sivulla esiintyviä kameramerkkejä ovat mm. Hasselblad ja Leica.
2. Verkkokauppa.comissa on kaupan "digitaalinen keskikoon järjestelmäkamera"

Rajala näyttää tuossa sortuneen hiukan epäjohdonmukaisen termin käyttöön. Sitä vastoin Verkkokaupassa on menetelty oikein, eli on katsottu aiheelliseksi liittää mukaan täsmentävä etuliite "keskikoon" erottamaan laitteet tavanomaisista järjestelmäkameroista.

Verkkokauppa.comiin voi aina luottaa. D700:n kuvauksessakin lukee "Pienikokoinen ja kestävä FX-koon ammattilaisjärjestelmäkamera..." eli tässäkin näkyy tehdyn tuiki tarpeellinen erottelu normaaleihin järjestelmäkameroihin.

Nyt pitäisi vain määritellä normaalin järjestelmäkameran filmin-/kennokoon ylä- ja alarajat.
- Onko esim. 24 x 36 mm normaali? Jos on, onko se ehdoton normaalin yläraja?
- Voidaanko 18 x 13,5 mm katsoa normaaliksi? Aikoinaan taidettiin Olympuksen yhteydessä puhua puolikoon järjestelmäkamerasta, kun filmiruudun koko oli 18 x 24 mm. Ex analogia Olympuksen digitaalisia peilikameroita pitäisi ehkä kutsua... hm... varttikoon järjestelmäkameroiksi (kennon pinta-ala 2,43 cm2 vs. 8,64 cm2).

Uskon vakaasti, että tottuneiden keskustelijoiden kypsät kannanotot johtavat ennen pitkää kauniiseen konsensukseen, josta voimme kehittää vientituotteen valokuvausfoorumeiden kansainvälisille markkinoille!

Mtala

[telegram]

Tää alkaa jo olla lähellä kaikkien keskusteluiden äitiä. Jos jokin lehti on erikseen erottanut omaksi ryhmäseen kinokokiset järkkärit jotta on helpompi löytää tuotteita jo muutoinkin laajasta ryhmästä, niin Ei mahdu aivoihin sellainen seikka että tuolaisen määrityksen mukaisia digijärkkäreitä on aika vähän ylipäätään olemassa. Se että kinofilmille kuvaavia järkkäreitä on järkkäreistä valtaosa, ja suuri osa ihmisistä ymmärtää ja ensimmäiseksi muodostaa mielleyhtymän kinokokoisesta kamerasta järkkäreistä puhuttaessa, ei tee asiasta faktaa. Etenkin kamerafoorumilla käydyissä keskusteluissa on syytä olettaa että ihmiset tietävät että on olemassa muunlaisiakin järkkäreitä kuin kinokoon kamerat

Näin juuri. Järjestelmäkamera on iät ja ajat mielletty vaihdettavaobjektiiviseksi kameraksi, eikä termin kanssa ole ollut kuvakoolla mitään tekemistä. Kaikki on kelvannut puolikinosta four thirdsin ja kinon kautta keskikokoisiin jne.

Aloittelijoita ja ignorantteja varten, toimitusteknisistä syistä tms. voi olla hyödyllistä erotella yleisempiä tai harvinaisempia järkkäreiden alalajeja omiin kategorioihinsa eri tilanteissa tai vaikka kaikki keskikoon kamerat omaan nippuunsa, mutta se ei taas järjestelmäkameran käsitteen vakiintunutta sisältöä muuta. Se on vain suomen kielen tarkoituksenmukaista, mutta ei sen sisältöä muuttavaa, käyttöä.

[telegram]

Suomalaisia lähteitä on kaivattu.

1. Rajalan verkkokauppa.
Sen "Järjestelmäkamerat" valikkolinkkiä napsauttamalla tulee esiin sivu "Digitaaliset järjestelmäkamerat". Sivulla esiintyviä kameramerkkejä ovat mm. Hasselblad ja Leica.
2. Verkkokauppa.comissa on kaupan "digitaalinen keskikoon järjestelmäkamera"

Rajala näyttää tuossa sortuneen hiukan epäjohdonmukaisen termin käyttöön. Sitä vastoin Verkkokaupassa on menetelty oikein, eli on katsottu aiheelliseksi liittää mukaan täsmentävä etuliite "keskikoon" erottamaan laitteet tavanomaisista järjestelmäkameroista.

Verkkokauppa.comiin voi aina luottaa. D700:n kuvauksessakin lukee "Pienikokoinen ja kestävä FX-koon ammattilaisjärjestelmäkamera..." eli tässäkin näkyy tehdyn tuiki tarpeellinen erottelu normaaleihin järjestelmäkameroihin.

Nyt pitäisi vain määritellä normaalin järjestelmäkameran filmin-/kennokoon ylä- ja alarajat.
- Onko esim. 24 x 36 mm normaali? Jos on, onko se ehdoton normaalin yläraja?
- Voidaanko 18 x 13,5 mm katsoa normaaliksi? Aikoinaan taidettiin Olympuksen yhteydessä puhua puolikoon järjestelmäkamerasta, kun filmiruudun koko oli 18 x 24 mm. Ex analogia Olympuksen digitaalisia peilikameroita pitäisi ehkä kutsua... hm... varttikoon järjestelmäkameroiksi (kennon pinta-ala 2,43 cm2 vs. 8,64 cm2).

Uskon vakaasti, että tottuneiden keskustelijoiden kypsät kannanotot johtavat ennen pitkää kauniiseen konsensukseen, josta voimme kehittää vientituotteen valokuvausfoorumeiden kansainvälisille markkinoille!

Mtala

Yritin itsekin kysellä joku aika sitten, että jos lähtökohta järjestelmäkamerallisuudelle on kinokokoinen filmiruutu, niin onko sopivaa puhua järkkäreistä myös kaiken maailman pienten surkimusformaattien kuten 1,5x, 1,6x, 1,3x, 4/3 kohdalla? Melkein kyllä pitäisi sitten vaatia etuliite näihinkin miniformaatteihin mikäli kuvakoolla kerran on suuri merkitys järjestelmäkameranomaisuutta arvioitaessa. Nämä kaikkihan, harvinaiseksi jäänyt puolikino mukaan luettuna, ovat kaukana siitä mitä järjestelmäkameroiksi pitäisikään voida kutsua. Vaihdettavista objektiiveistaan huolimatta.

[Konditiona]

Olen itse palstan ahkerimpian aiheestaeksyjiä, niin että siinäkin on oma komiikkansa että juuri minä otan tämän asian puheeksi.

Ketjun aloittaja sanaili näin:

Tässä on nyt tullut harrastettua kuvaamista melkein 3 vuotta...Olen miettinyt näitä kolmea: Nikon D60, Canon Eos 450D sekä Sony DSLR-A300:sta. Kaikki ovat testien mukaan hyviä kameroita, mutta en oikein osaa erottaa mitä eroa näillä kolmella oikeastaan on. Eli suurin kysymys teille oikeastaan on se, että onko näillä kolmella jotain todella suurta ja merkitsevää eroa? ...Kameran olen ostamassa KIT:nä, joten muita objektiiveja en nyt ala katselemaan. Vai olisiko järkevää ostaa pelkkä runko ja parempi objektiivi kuin mikä tulee KIT-paketeissa?

Sivulla 4 joku otti Hasselin puheeksi. Sen jälkeen sivulle 10 asti hallitseva puheenaihe on ollut se, ovatko tietyt keskikoon vimpaimet järkkäreitä vai eivät. Huvittuneena mietin, että loppujen lopuksi tuo kinaaminen on paljon tehokkaampaa kuin käskeä käyttämään hakua. Ketjun aloittaja lienee ymmärtänyt jo ajat sitten että lisää häntä hyödyttävää tietoa ei ole tulossa vaan ketju on kaapattu piiloagendojen ajamiseen.

Siltä varalta että kinaajat haluavat kunnioittaa ketjun alkuperäistä aihetta, avasin vänkäämisketjun, jossa "mielenkiintoista" vääntämistä siitä, mitkä laitteet ovat tai eivät ole järkkäreitä voi vapaasti jatkaa.

Vänkäämisketju:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 876#485876

[MattiH]

(Moderaattori) Tästä eteenpäin (ja vähän taaksepäinkin) ihan turhanpäiväistä vänkäämistä... (poistelin turhia viestejä urakalla).

Vänkäämisketjuun vaan...

[Aco]

Juuh hyvä vaan.. Taas takaisin sitten asiaan.

MikroBitissä oli testissä nyt elokuun lehdessä digijärjestelmäkameroita. Testissä oli mukana Canon 450D, Sony DSLR-A300, Nikon D60, Pentax K200 ja Olympus E-520 kamerat.

Lopputulos oli samassa järjestyksessä. 1. Canon 2. Sony 3. Nikon 4. Pentax 5. Olympus.. Jos ette omista lehteä niin sen voi käydä i lukemassa esimerkiksi kirjastoissa tai sen voi lukea netin kautta, mutta se tietysti vaatii maksua.

Teksti antoi hyvän kuvan kolmesta ensimmäisestä kamerasta ja moitteet olivatkin arvattavia, etenkin canonissa; kuvanvakain objektiivissa ei rungossa. Sonysta sain todella paremman kuvan ja se tuntuisi tällä hetkellä todella hyvältä ratkaisulta. Canon maksaa vielä paljon enemmän kuin Sony.

Testi ei ollut ihan perinpohjainen ja kuvia kohinasta eri ISO arvoilla ei ollut, mutta nettijatkosta löysin jotain. http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2008/08/jarkkarit/ Tuossa on myös jokin Samsungin kamera, miksihän sitä ei sitten ole otettu testiin? E: Jäänyt Suomen markkinoilta pois niin kuin tuossa lukee..

Tuon ISO testin perusteella Olympus nousee aika hyvin esille kun vertaa sitä esimerkiksi Canoniin -> Paljon paremman näköinen kuva pienemmällä ISO arvolla. Sonylla näyttää ISO 1600 olevan todella hyvännäköinen, minun silmääni. Pentax taas sitten näyttää jotenkin todella oudolta. Jotenkin ruskeahko?

Tuossa lukuhetkenä järkytyin kuullessani, että tuo Pentax toimii AA-paristoilla. Pitääkö tämä oikeasti paikkansa? Eihän siinä ole mitään järkeä?

[mtala]

Tuossa lukuhetkenä järkytyin kuullessani, että tuo Pentax toimii AA-paristoilla. Pitääkö tämä oikeasti paikkansa? Eihän siinä ole mitään järkeä?

Kyllä siihen voi tyrkätä myös AA-kokoiset akut. Valmistajan omaan akkuun verrattuna etuna on ainakin helppo saatavuus ja usein edullisempi hankintahinta. Uusinta NiMH-akkutekniikkaa käyttävät pötköt ovat vähäiseksi mainostetun itsepurkautuvuutensa takia vanhoja kätevämpiä. Toimivat ne salamassakin, enkä suinkaan toivo, että esim. Nikon siirtyisi salamalaitteissaan AA-tyypistä omaan akkutyyppiinsä.

Pentaxin käyttäjät voinevat kertoa kokemuksiaan esim. kapasiteetista.

Ja vänkäämisillehän on se oma ketjunsa.

Mt

[UnskiV]

Kyllä siinä voi olla eroja kapasiteetissa. Ensinnäkin kameraan suunnitellut erikoisakut ovat kehittyneet ja pienentyneet huimasti. Tietysti myös AA-akut ovat kehittyneet, mutta niille suunniteltu kamera syö myös paristoja ja niiden jännite on 1,5 V kun akkujen jännite on 1,2 V. Sillä ei sinällään ole merkitystä, mutta kameran systeemeissä saattaa olla jännitteestä johtuvia eroja, jotka vaikuttavat akkujen kestoon.

Salamalaitteissa olen huomannut, että AA-akuilla konkan lataus kestää huomattavasti kauemmin kuin paristoilla. Akuissakin on suuria eroja virran annon suhteen.

Itse asiasiassa ei kai sillä ole suurtakaan väliä kummalla tekniikalla akku on toteutettu, mutta yleisesti LiIon akkuja pidetään parempina.

[keskone]

Sormiakkujahan siinä Penassa olisi luontevinta käyttää. Vaikkapa setti GP:n Re Chykoja (kapasiteetiltaan hieman pienemmät kuin "suurimmat sormiakut", mutta itsepurkautuminen kamerakäytössä käytännössä olematon, muistaakseni esim Sanyolla vastaava tuote on Eneloop) voisi olla hyvä hankinta sellaiseen.
Ne "testikuvat" niistä ISO:ista on kyllä eräänlainen pohjanoteeraus.
Otettu käsivaralta himmeässä tilassa lähes mustaa taustaa vasten parista muistikortista. ..voi zsiisus. Oikeastihan tuollaiset kuolleet kohteet (etenkin noin surkeassa valossa) jokatapauksessa otettaisiin jalustalta, on käytössä vakain tai ei. Pikemminkin niistä kuvista käy ilmi vakaimen toiminta, ja kuinka hyvä kuva on haluttu laittaa tapauksesta näytille/ kuvaajan kykenemättömyys.

[stuldt]

Nuo testikuvat kertovat kaiken oleellisen itse testistä; eli sitä ei kovin vakavasti kannata ottaa.

http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... t=12637013

tuolta lisäjuttua.

[ruutu]

Juuh hyvä vaan.. Taas takaisin sitten asiaan.

MikroBitissä oli testissä nyt elokuun lehdessä digijärjestelmäkameroita. Testissä oli mukana Canon 450D, Sony DSLR-A300, Nikon D60, Pentax K200 ja Olympus E-520 kamerat.

Lopputulos oli samassa järjestyksessä. 1. Canon 2. Sony 3. Nikon 4. Pentax 5. Olympus.. Jos ette omista lehteä niin sen voi käydä i lukemassa esimerkiksi kirjastoissa tai sen voi lukea netin kautta, mutta se tietysti vaatii maksua.

Teksti antoi hyvän kuvan kolmesta ensimmäisestä kamerasta ja moitteet olivatkin arvattavia, etenkin canonissa; kuvanvakain objektiivissa ei rungossa. Sonysta sain todella paremman kuvan ja se tuntuisi tällä hetkellä todella hyvältä ratkaisulta. Canon maksaa vielä paljon enemmän kuin Sony.

Testi ei ollut ihan perinpohjainen ja kuvia kohinasta eri ISO arvoilla ei ollut, mutta nettijatkosta löysin jotain. http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2008/08/jarkkarit/ Tuossa on myös jokin Samsungin kamera, miksihän sitä ei sitten ole otettu testiin? E: Jäänyt Suomen markkinoilta pois niin kuin tuossa lukee..

Tuon ISO testin perusteella Olympus nousee aika hyvin esille kun vertaa sitä esimerkiksi Canoniin -> Paljon paremman näköinen kuva pienemmällä ISO arvolla. Sonylla näyttää ISO 1600 olevan todella hyvännäköinen, minun silmääni. Pentax taas sitten näyttää jotenkin todella oudolta. Jotenkin ruskeahko?

Tuossa lukuhetkenä järkytyin kuullessani, että tuo Pentax toimii AA-paristoilla. Pitääkö tämä oikeasti paikkansa? Eihän siinä ole mitään järkeä?

mikrobitin testien perusteella en lähtisi kameraa ostelemaan. Kannattaa perehtyä vähän asiantuntevampien ja enemmän valokuvaamiseen perehtyneiden sivustoihin. Vaikka kamera on nykyään tietokone, on se muutakin kuin tietokone...
testejä löytyy osoitteesta alatest.fi ja hyviä sivustoja ovat vaikkapa tuo jo aikaisemminkin mainitsemani dpreview ja toinen mainio on imaging resource...
sävyistä vielä sen verran, että kaikista kameroista löytyy valikot, joista löytyy säätöjä, joilla sävyt saa mieleisekseen, sillä kysymyshän järjestelmäkamerasta, eikä pokkarista...

[IlkkaS.]

Juuh hyvä vaan.. Taas takaisin sitten asiaan.

Tuossa lukuhetkenä järkytyin kuullessani, että tuo Pentax toimii AA-paristoilla. Pitääkö tämä oikeasti paikkansa? Eihän siinä ole mitään järkeä?

Asialla on hyvä aloittaa, joskus Asialla myöskin lopettaa.

AA-akkukoossa on muun muassa se järki, että kun Aktiivisen Alan harrastajan rungosta tien päällä sippaavat Akut ja laturi on jäänyt kotiin, AA-kokoa käyttävä Aktiivinen Alan harrastaja voi vaikkapa etsiytyä Ärrälle tai Yönesteelle ja ostaa virtaa kameraansa. Merkkikohtaisella Akulla Ajelevan Aktiivisen Alan harrastajan on huomattavasti vaikeampi löytää Apuvirtaa.

AA-koossa on toki rajoitteensa, mutta Aktiivisten AA-harrastajien Avuksi on onneksi keksitty muun muassa "eneloop"-tekniikka sekä CR-V3 -litiumparistot (jotka kestävät häkellyttävän kauan).

[Aco]

mikrobitin testien perusteella en lähtisi kameraa ostelemaan. Kannattaa perehtyä vähän asiantuntevampien ja enemmän valokuvaamiseen perehtyneiden sivustoihin. Vaikka kamera on nykyään tietokone, on se muutakin kuin tietokone...
testejä löytyy osoitteesta alatest.fi ja hyviä sivustoja ovat vaikkapa tuo jo aikaisemminkin mainitsemani dpreview ja toinen mainio on imaging resource...
sävyistä vielä sen verran, että kaikista kameroista löytyy valikot, joista löytyy säätöjä, joilla sävyt saa mieleisekseen, sillä kysymyshän järjestelmäkamerasta, eikä pokkarista...

Näinhän sitä aina sanotaan testeistä, mitkä ovat tehneet lehden toimittajat, joiden luullaan vain tietävän tietokoneista/lehden aiheeseen liittyvistä asioista. Tuskin siellä ihan tyhmät/tietämättömät tyypit päästetään kirjoittamaan suhteellisen isoa artikkelia suht suosittuun lehteen..

Juu tuli selväksi että saattahan niistä paristoista olla hyötyä. Kalliiksi tulee kyllä käydä ostamassa R:ltä tai Yönesteeltä patterit tarvittaessa kun hintaa on 5-10e.. Onhan nuo ladattavat patterit varmasti asialliset, mutta itse pidättäydyn kyllä noissa akku-akuissa =)

Pitääpä vilkasta muita arvostelusivustoja. Tuossa Olympuksessa mietityttää se onko etsin oikeasti haitallisen pieni. (En ole vielä päässyt katsomaan.. kyllä sitä vielä kerkiää)

[stuldt]

Eipä se etsimen koko ole mua ainakaan haitannut, kun ei ole tietoa paremmasta. Enkä ole huomannut kenekään Olyn käyttäjän siitä sen kummemmin valittaneen.

[JiiPeeM]

Itse käytän (omistan Olyn E-410), ja niin kauan kun en tarvitse manuaalitarkennusta, en usko etsimen juuri häiritsevän.

Tähän tuo "en usko", koska kyllä se manuaalitarkentaminen luultavasti olisi tuskaa myös Canon 1,6 cropilla, ja Nikonin 1,5 cropilla.

Olen kokeillut vain Canonin 400 d, Nikonin D40 ja Olya, etsimen koossa on ero, mutta sen kyllä huomaa vasta verratessa.
Nikonin valikoita selailleena, ihmettelen kommenttia Olyn sekavista valikoista.

Tuon testin luin vain netistä, mutta ei kyllä vakuuttanut, vaikutti lehden täytteeksi tehdyltä.

Frequnatorilla oli hyviä pointteja Pentaxin kannalta tuosta testistä, Pentax on taas kamera jota en ole ikinä edes kädessä pidellyt, joten en siitä osaa sanoa mitään.

[Aco]

Monet ovat sanoneet että: "Kuinka onnettomia kuvia nuo ISO-vertailut, surkea valaistus jne. jne." Sitähän MB:n kaverit koittaa näyttää miten kamerat toimivat hämärässä kuvatessa. Eiköhän se ole itsestäänselvyys että kameralla saa parempia kuvia paremmassa valossa. ;D

Jeeps, sekavaa on. Hienoja kuvia saa kyllä tuolla Pentaxillakin! Pitänee huomenna kunhan kerkeää niin katsastaa nuo muut testisivustot..