Hel_NiS kirjoitti:Many professional medium format cameras are "system cameras", which means that they have various interchangeable parts. Like most 35-mm SLRs, these cameras usually support different lenses, but in addition it is also standard for medium-format system cameras to support different winding mechanisms, viewfinders, and camera backs. This flexibility is one of the primary advantages of medium format photography.
Niin, tuossahan ei ollut mitään sellaista mikä kumoaisi minun sanomani. Ja mitä tuohon Kamera-lehdestä napattuun mainokseen tulee, niin siinäkään ei puhuttu "järjestelmäkamerasta" mitään.
Niin, paitsi siinä sanotaan digitaalinen järjestelmä ja puhutaan kamerasta.
Edelleenkään ei puhuttu mitään järjestelmäkamerasta. Lisäksi on syytä huomauttaa, että tuontyyppinen ajallisesti käänteinen todistelu ei ole pätevää, varsinkin jos siinäkin yhteydessä yritetään koukata vielä eri kielen kautta.
Hel_NiS kirjoitti:PS: Minun englanninkielen tietojen mukaan system on järjestelmä. System camera on järjestelmäkamera. http://www.hasselblad.se/media/f245a766 ... 18_300.jpg
Eli Hasselblad on TIPA:n mielestä keskikoon digijärjestelmä.
Edelleenkään ei puhuttu mitään järjestelmäkamerasta. Lisäksi on syytä huomauttaa, että tuontyyppinen ajallisesti käänteinen todistelu ei ole pätevää, varsinkin jos siinäkin yhteydessä yritetään koukata vielä eri kielen kautta.
Ei mahtunu kirjoitti:
Niin, tuossahan ei ollut mitään sellaista mikä kumoaisi minun sanomani. Ja mitä tuohon Kamera-lehdestä napattuun mainokseen tulee, niin siinäkään ei puhuttu "järjestelmäkamerasta" mitään.
Niin, paitsi siinä sanotaan digitaalinen järjestelmä ja puhutaan kamerasta.
Edelleenkään ei puhuttu mitään järjestelmäkamerasta. Lisäksi on syytä huomauttaa, että tuontyyppinen ajallisesti käänteinen todistelu ei ole pätevää, varsinkin jos siinäkin yhteydessä yritetään koukata vielä eri kielen kautta.
Hel_NiS kirjoitti:PS: Minun englanninkielen tietojen mukaan system on järjestelmä. System camera on järjestelmäkamera. http://www.hasselblad.se/media/f245a766 ... 18_300.jpg
Eli Hasselblad on TIPA:n mielestä keskikoon digijärjestelmä.
Edelleenkään ei puhuttu mitään järjestelmäkamerasta. Lisäksi on syytä huomauttaa, että tuontyyppinen ajallisesti käänteinen todistelu ei ole pätevää, varsinkin jos siinäkin yhteydessä yritetään koukata vielä eri kielen kautta.
Aha. Eli vain Suomalaisia lähteitä ja suomeksi?
Ajattelen vaan, että monellako tapaa voi ymmärtää seuraavan virkkeen:
"Many professional medium format cameras are "system cameras"
Itse suomennan sen näin: Monet keskikoon kamerat ovat järjestelmäkameroita.
Ei mahtunu kirjoitti:Koska et järkipuhetta usko, niin kaivellaanpa sitten vähän materiaalia painetun sanan puolelta: Esimerkiksi Kamera-lehden Osto-oppaassa 1989 on kamerat luokiteltu seuraavan jaon mukaisesti:
- Kompaktikamerat
- Järjestelmäkamerat (kattaen vain 35 mm kamerat)
- Rullafilmi- studio- ja erikoiskamerat
Eräässä toisessa ketjussa sanoit:
Ei mahtunu kirjoitti:Kuten edellä on jo annettu ymmärtää, näiden kotimaisten lehtien taso ei ole kovin häävi. Pääsääntöisesti kameratestejä tekevät niissä henkilöt, jotka eivät ole alan ammattilaisia, eivät aina edes vakavia harrastajia. Erityisen murheellinen on Kamera-lehden tilanne: vaikka lehti antaa ymmärtää olevansa meillä alan ykkönen, sen osaaminen ja tietämys nimenomaan digikameroista ja niihin liittyvistä kysymyksistä on monesti luvattoman heikolla tolalla.
Niin, mikä tässä on muka ongelma? Et tainnut lukea noita lainauksia kovinkaan tarkasti. Jos olisit lukenut, olisit varmasti huomannut että niissähän puhutaan ihan eri asioista. Ne eivät siis ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
radicalis kirjoitti:
Ei mahtunu kirjoitti:En kai minä tuollaista voi "myöntää" koska se ei pidä paikkaansa! Tokihan nuo asiat ovat minulle olleet jo yli 20 vuotta varsin selviä. 2000-luvun alussa harkitsin itsekin ihan vakavissani kuusneljävitosen ostamista, mutta sitten (onneksi) digiaika tuli ja pisti suunnitelmat uusiksi.
Taidat puhua *sensuroitu*. Miksi ihmeessä tuot jatkuvasti esille "omaa kymmenien vuosien kokemustasi"? Aivan, koska sitä ei ole ja elät valheessa.
Täh? Jatkuvasti? Minähän olen puhunut omista asioistani varsin vähän, yleensä vain tapauksissa joissa se on ollut aiheen kannalta välttämätöntä. Muuten olen ihan tietoisesti pyrkinyt pitämään aika matalaa profiilia.
Todettakoon nyt, että ensimmäiset valokuvani otin vuonna 1974, ja varsinainen valokuvausharrastus alkoi tuossa 1980-luvun puolivälissä. Ensimmäisen "oman" kamerani ostin 1985 käytettyäni sitä ennen isoveljeni vanhaa. Ja koska se Kamera-lehti tuntuu olevan sinulle tärkeä, niin todettakoon että siellä nimeni mainittiin ensimmäisen kerran 1992, Kodak Fotomaratonin tulosluettelon yhteydessä.
Hel_NiS kirjoitti:Aha. Eli vain Suomalaisia lähteitä ja suomeksi?
Silloin kun puhutaan suomalaisista nimityksistä ja käytännöistä, on kaiketi aika loogista panna etusijalle nimenomaan suomalaiset lähteet. Jos keskustelun aiheena olisi vaikkapa se, millä nimityksillä kameroita on USA:ssa kutsuttu, olisi englanninkielisten lähteiden merkitys tietenkin aivan toista luokkaa - ja vastaavasti suomenkielisten lähteiden merkitys mitätön.
Myöskään ei pidä unohtaa tuota ajallista perspektiiviä, johon edellä jo viittasin. Eli se, mitä jossain tämän päivän tekstissä lukee, kelpaa aika huonosti todistamaan sitä, mikä on ollut vallitseva käytäntö esimerkiksi pari vuotta sitten tai kymmenen vuotta sitten.
telegram kirjoitti:Vastakysymys: Miksi ammattilaisvalokuvaajien ja kovan luokan (ja rahan) harrastajien iso joukko ei ole pannut tyhmiä kameravalmistajia ruotuun. Luulis 50k kamerasta + releet päälle maksavien asiakkaiden mielipiteellä ja käsityksillä oikeista termeistä alkavan olla jo merkitystä. Ainakin itse miettisin kahdesti, ostaako superkallis kamera firmalta, joka käyttää termejä miten päin vain.
Mikä tässä muka on ongelma? Pääsääntöisestihän noita termejä on käytetty ihan oikein, joten mitään erityisempää syytä millekään "kapinaliikkeelle" ei ole edes ilmennyt.
Kun kaikki keskikoon järjestelmäkameroita valmistavat firmat aina puhuvat järjestelmäkameroista puhuessaan valmistamistaan järjestelmäkameroista (jotka oikeasti todellisuudessa ovatkin järjestelmäkameroita, sinun mielestäsi vain ne ovat jotain muuta kuin järjestelmäkameroita) niin hehän eivät sinun mielestäsi käytä termejä tällöin oikein. Joten luulisi että sinun mielestäsi tässä pitäisi olla suuren kapinaliikkeen paikka, jotta valmistajat lakkaisivat kutsumasta järjestelmäkameroiksi sellaisia järjestelmäkameroita, jotka ovat keskikoon formaatin järjestelmäkameroita, ja siten sinun mielestäsi eivät olekaan järjestelmäkameroita vaan jotain, jotka toimivat kuin järjestelmäkamerat, olematta kuitenkaan järjestelmäkameroita järjestelmäkameramaisuudestaan huolimatta.
Ei mahtunu kirjoitti:Koska et järkipuhetta usko, niin kaivellaanpa sitten vähän materiaalia painetun sanan puolelta: Esimerkiksi Kamera-lehden Osto-oppaassa 1989 on kamerat luokiteltu seuraavan jaon mukaisesti:
- Kompaktikamerat
- Järjestelmäkamerat (kattaen vain 35 mm kamerat)
- Rullafilmi- studio- ja erikoiskamerat
Eräässä toisessa ketjussa sanoit:
Ei mahtunu kirjoitti:Kuten edellä on jo annettu ymmärtää, näiden kotimaisten lehtien taso ei ole kovin häävi. Pääsääntöisesti kameratestejä tekevät niissä henkilöt, jotka eivät ole alan ammattilaisia, eivät aina edes vakavia harrastajia. Erityisen murheellinen on Kamera-lehden tilanne: vaikka lehti antaa ymmärtää olevansa meillä alan ykkönen, sen osaaminen ja tietämys nimenomaan digikameroista ja niihin liittyvistä kysymyksistä on monesti luvattoman heikolla tolalla.
Niin, mikä tässä on muka ongelma? Et tainnut lukea noita lainauksia kovinkaan tarkasti. Jos olisit lukenut, olisit varmasti huomannut että niissähän puhutaan ihan eri asioista. Ne eivät siis ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Radicalis tarkoittaa, että olet leimannut lähteen (Kamera-lehti) epäluotettavaksi aiemmin,
vaikka lehti antaa ymmärtää olevansa meillä alan ykkönen, sen osaaminen ja tietämys nimenomaan digikameroista ja niihin liittyvistä kysymyksistä on monesti luvattoman heikolla tolalla
niin nyt esität juurikin Kamera-lehden esittämää tietämystä nimenomaan digikameroista ja niihin liittyvistä kysymyksistä (joka on monesti luvattoman heikolla tolalla)"
Siinä ristiriita. Eli jos et itse pidä Kamera-lehteä luotettavana tiedonlähteenä, miksi esität sen tiedonlähteenäsi?
Hel_NiS kirjoitti:Aha. Eli vain Suomalaisia lähteitä ja suomeksi?
Silloin kun puhutaan suomalaisista nimityksistä ja käytännöistä, on kaiketi aika loogista panna etusijalle nimenomaan suomalaiset lähteet. Jos keskustelun aiheena olisi vaikkapa se, millä nimityksillä kameroita on USA:ssa kutsuttu, olisi englanninkielisten lähteiden merkitys tietenkin aivan toista luokkaa - ja vastaavasti suomenkielisten lähteiden merkitys mitätön.
Myöskään ei pidä unohtaa tuota ajallista perspektiiviä, johon edellä jo viittasin. Eli se, mitä jossain tämän päivän tekstissä lukee, kelpaa aika huonosti todistamaan sitä, mikä on ollut vallitseva käytäntö esimerkiksi pari vuotta sitten tai kymmenen vuotta sitten.
ööö? Siis nythän puhutaan tästä päivästä ja tämän päivän käsitteistä. Eikö?
Ei mahtunu kirjoitti:Todettakoon nyt, että ensimmäiset valokuvani otin vuonna 1974, ja varsinainen valokuvausharrastus alkoi tuossa 1980-luvun puolivälissä. Ensimmäisen "oman" kamerani ostin 1985 käytettyäni sitä ennen isoveljeni vanhaa. Ja koska se Kamera-lehti tuntuu olevan sinulle tärkeä, niin todettakoon että siellä nimeni mainittiin ensimmäisen kerran 1992, Kodak Fotomaratonin tulosluettelon yhteydessä.
radicalis kirjoitti:
Eräässä toisessa ketjussa sanoit:
Niin, mikä tässä on muka ongelma? Et tainnut lukea noita lainauksia kovinkaan tarkasti. Jos olisit lukenut, olisit varmasti huomannut että niissähän puhutaan ihan eri asioista. Ne eivät siis ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Radicalis tarkoittaa, että olet leimannut lähteen (Kamera-lehti) epäluotettavaksi aiemmin,
vaikka lehti antaa ymmärtää olevansa meillä alan ykkönen, sen osaaminen ja tietämys nimenomaan digikameroista ja niihin liittyvistä kysymyksistä on monesti luvattoman heikolla tolalla
niin nyt esität juurikin Kamera-lehden esittämää tietämystä nimenomaan digikameroista ja niihin liittyvistä kysymyksistä (joka on monesti luvattoman heikolla tolalla)"
Siinä ristiriita. Eli jos et itse pidä Kamera-lehteä luotettavana tiedonlähteenä, miksi esität sen tiedonlähteenäsi?
1. Rajalan verkkokauppa.
Sen "Järjestelmäkamerat" valikkolinkkiä napsauttamalla tulee esiin sivu "Digitaaliset järjestelmäkamerat". Sivulla esiintyviä kameramerkkejä ovat mm. Hasselblad ja Leica.
Hel_NiS kirjoitti:Aha. Eli vain Suomalaisia lähteitä ja suomeksi?
Silloin kun puhutaan suomalaisista nimityksistä ja käytännöistä, on kaiketi aika loogista panna etusijalle nimenomaan suomalaiset lähteet. Jos keskustelun aiheena olisi vaikkapa se, millä nimityksillä kameroita on USA:ssa kutsuttu, olisi englanninkielisten lähteiden merkitys tietenkin aivan toista luokkaa - ja vastaavasti suomenkielisten lähteiden merkitys mitätön.
Myöskään ei pidä unohtaa tuota ajallista perspektiiviä, johon edellä jo viittasin. Eli se, mitä jossain tämän päivän tekstissä lukee, kelpaa aika huonosti todistamaan sitä, mikä on ollut vallitseva käytäntö esimerkiksi pari vuotta sitten tai kymmenen vuotta sitten.
Sanoo tyyppi joka nimesi kaksi lähdettä: Gamman ja Kameralehden. Onhan noissa puolet juu suomalaisia ja sekin arvostettu ;-) Ulkomainen osuus tosin 70-luvulta, mutta haitanneko tuo, kun itsekin julistit sen jo mitättömäksi ;-]
1. Rajalan verkkokauppa.
Sen "Järjestelmäkamerat" valikkolinkkiä napsauttamalla tulee esiin sivu "Digitaaliset järjestelmäkamerat". Sivulla esiintyviä kameramerkkejä ovat mm. Hasselblad ja Leica.
Keskussulkimia alettiin käyttää myös järjestelmäkameroissa, useimmissa suljin on jokaisessa objektiivissa erikseen, tällaisia kameroita ovat mm. Hasselblad, Kowa ja Mamiyaflex
telegram kirjoitti:Kun kaikki keskikoon järjestelmäkameroita valmistavat firmat aina puhuvat järjestelmäkameroista puhuessaan valmistamistaan järjestelmäkameroista...
Väärä oletus. Kysehän on juuri siitä, että nuo firmat pääsääntöisesti eivät itsekään ole käyttäneet tuollaista termiä!
1. Rajalan verkkokauppa.
Sen "Järjestelmäkamerat" valikkolinkkiä napsauttamalla tulee esiin sivu "Digitaaliset järjestelmäkamerat". Sivulla esiintyviä kameramerkkejä ovat mm. Hasselblad ja Leica.
2. Verkkokauppa.comissa on kaupan "digitaalinen keskikoon järjestelmäkamera"
Rajala näyttää tuossa sortuneen hiukan epäjohdonmukaisen termin käyttöön. Sitä vastoin Verkkokaupassa on menetelty oikein, eli on katsottu aiheelliseksi liittää mukaan täsmentävä etuliite "keskikoon" erottamaan laitteet tavanomaisista järjestelmäkameroista.
OskuK kirjoitti:Sanoo tyyppi joka nimesi kaksi lähdettä: Gamman ja Kameralehden. Onhan noissa puolet juu suomalaisia ja sekin arvostettu ;-) Ulkomainen osuus tosin 70-luvulta, mutta haitanneko tuo, kun itsekin julistit sen jo mitättömäksi ;-]
Taas Osku sekoilee, aivan kuten surullisenkuuluisassa auringonpimennysasiassa konsanaan!
Mainittu kirja on suomenkielinen käännös eikä suinkaan mikään ulkomainen julkaisu. Se ei myöskään ole peräisin 1970-luvulta, vaan alun perin vuodelta 1994.
telegram kirjoitti:Kun kaikki keskikoon järjestelmäkameroita valmistavat firmat aina puhuvat järjestelmäkameroista puhuessaan valmistamistaan järjestelmäkameroista...
Väärä oletus. Kysehän on juuri siitä, että nuo firmat pääsääntöisesti eivät itsekään ole käyttäneet tuollaista termiä!
Väärä oletus. Nettisivut ovat näillä camera systemiä ja system cameraa pullollaan. Niin myös esim. Mamiya 645AF:n käyttöohje. Jne.
Äläkä nillitä siitä, että näissä puhutaan englanniksi system camerasta eikä suomeksi järjestelmäkamerasta. Järjestelmäkamera on system cameran suora käännös, jota käytetään täsmälleen samoin kuin vastaavaa englanninkielistä termiä.
1. Rajalan verkkokauppa.
Sen "Järjestelmäkamerat" valikkolinkkiä napsauttamalla tulee esiin sivu "Digitaaliset järjestelmäkamerat". Sivulla esiintyviä kameramerkkejä ovat mm. Hasselblad ja Leica.
2. Verkkokauppa.comissa on kaupan "digitaalinen keskikoon järjestelmäkamera"
Rajala näyttää tuossa sortuneen hiukan epäjohdonmukaisen termin käyttöön. Sitä vastoin Verkkokaupassa on menetelty oikein, eli on katsottu aiheelliseksi liittää mukaan täsmentävä etuliite "keskikoon" erottamaan laitteet tavanomaisista järjestelmäkameroista.
Venkoile minkä venkoilet, eiköhän lukevalle yleisölle tullut taas kuvio selväksi. Ei mahtunu on yhtä mieltä, kaikki muut jotain muuta. Mulle riitti taas.
Viimeksi muokannut telegram, Heinä 28, 2008 16 : 10. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Niin, huomaa siis jälleen tuo etuliite "keskikoon", joka täsmentää että kyse on jostain muusta kuin normaaleista järjestelmäkameroista.
Mitäs, nyt alat jo myöntämään, että ne voisivatkin olla järjestelmäkameroita(vaikkakaan ei ns. normaaleita)?
Sillä jokin aikaa sitten et huolinut järjestelmä -etuliitettä keskikoon (järjestelmä) kameroihin ollenkaan.
Ei mahtunu kirjoitti:
OskuK kirjoitti:Keskikoon järjestelmäkameroita on asanottu aina keskikoon järjestelmäkameroiksi. Siinä kossa kun on muoitakin kameroita kuin järjestelmäkameroita. Selitäpä nyt sitten keskikoon kamerat, jos muka niistä jotain olet joskus tiennyt.
Saadaan ainakin nauraa -jollei muuta löpinöistäsi taaskaan kostukaan. ;-]
Äläpä nyt taas lähde johdattelemaan asiaa ihan harhateille. Tuo on valitettava piirre sinulla, että kun argumenttisi loppuvat, alat kierrellä ja kaarrella sekä ryhdyt jakelemaan ties mitä syytöksiä muiden niskaan.
Yleisessä kielenkäytössä järkkäreiksi on kutsuttu nimenomaan kinofilmiä käyttäviä järjestelmäkameroita. Pykälää isommista on sitten puhuttu "keskikoon kameroina" tai "rullafilmikameroina", myös silloin kun kyseinen kamera on jonkinlainen kamerajärjestelmä.
..Kirjassa käytetään siis koko ajan termiä "rullafilmikamera" eikä suinkaan ilmaisua "järjestelmäkamera".
