Vähän jo kuvanneelle uutta kameraa (digijärj.)

[OskuK]

No tuskin tuo tyyppi ees erottaa järjestelmäkameraa SLR:stä ,-)

[Ei mahtunu]

Arvasin että olet jonkun perusteoksen varassa ilman mitään omaa käsitystä mistään.

Väärin arvattu. Minä todellakaan en ole noiden "varassa". Mutta kuten edellä totesin, sinä et järkipuhetta usko ja siten katsoin olevan aiheellista siteerata paria painettua tekstiä.

Etkä sitten millään tavoin pystynytkään kumoamaan asiaa, vaan lankesit jälleen tyypilliseen selittelyysi ja sättimiseesi. Sellaiseen joudutaan tyypillisesti turvautumaan juuri silloin, kun tietopohja pettää ja jotain nasevaa pitäisi kuitenkin saada sanotuksi...

Omista viitauksistasi voidaan tarttua pikaisesti Kameralehteen, jonka osto-opas 2008-9, päästyään ammattilaitteisiin sanoo: "Hasselblad. Hasselblad keskikoon digitaaliset järjestelmät"

Niin, tuossakaan ei siis puhuta "järjestelmäkamerasta" tai tuttavallisemmin "järkkäristä" mitään!

Tai myönnä vaan suosilla ettet vaan tiennyt, luulit ettei missään mussa koossa kuin kinossa tai siitä pienemässä ole koskaan tehty järjestelmäkameroita

En kai minä tuollaista voi "myöntää" koska se ei pidä paikkaansa! Tokihan nuo asiat ovat minulle olleet jo yli 20 vuotta varsin selviä. 2000-luvun alussa harkitsin itsekin ihan vakavissani kuusneljävitosen ostamista, mutta sitten (onneksi) digiaika tuli ja pisti suunnitelmat uusiksi.

[radicalis]

Jaaha! Sama touhu jatkuu - Oskua kyseenalaistaa joku teini, joka on pihalla kuin lumiukko :D. Hauskaa "dialogiahan" tämä on, vaikka väittely voisi olla parempi nimitys. En lisää enkä "poista" ketjusta mitään, koska historiantuntemus on niin pientä, mutta voi V taas tämän slr vai ei väännön kanssa.... Kai aivan normaali logiikkakin antaisi tähänkin vastauksen, puhumattakaan erään 10k+-henkilön perusteluita :).

[Ei mahtunu]

Oskua kyseenalaistaa joku teini, joka on pihalla kuin lumiukko

--

En lisää enkä "poista" ketjusta mitään, koska historiantuntemus on niin pientä

Olipa taas erikoinen kommentti. Ensin heität henkselit paukkuen rehvakkaan kommentin, mutta kohta perään myönnät että tosin et tunne asiaa ollenkaan!

Meinaan vaan, että kovin uskottavalta ei vaikuta tuollainen... ;)

[radicalis]

Oskua kyseenalaistaa joku teini, joka on pihalla kuin lumiukko

--

En lisää enkä "poista" ketjusta mitään, koska historiantuntemus on niin pientä

Olipa taas erikoinen kommentti. Ensin heität henkselit paukkuen rehvakkaan kommentin, mutta kohta perään myönnät että tosin et tunne asiaa ollenkaan!

Meinaan vaan, että kovin uskottavalta ei vaikuta tuollainen... ;)

Sinä ja uskottavuutesi! Siteeraa vaikka Eino Leinoa, minulle aivan sama.

Joo kerro nyt faktisesti, missä meni pieleen ja puheenaihella ei muuta väliä?

[Ei mahtunu]

Oskua kyseenalaistaa joku teini, joka on pihalla kuin lumiukko

--

En lisää enkä "poista" ketjusta mitään, koska historiantuntemus on niin pientä

Olipa taas erikoinen kommentti. Ensin heität henkselit paukkuen rehvakkaan kommentin, mutta kohta perään myönnät että tosin et tunne asiaa ollenkaan!

Meinaan vaan, että kovin uskottavalta ei vaikuta tuollainen... ;)

Sinä ja uskottavuutesi! Siteeraa vaikka Eino Leinoa, minulle aivan sama.

Joo kerro nyt faktisesti, missä meni pieleen ja puheenaihella ei muuta väliä?

Edelleenkään et näytä osaavan päättää. Ensin julistat, että asia on sinulle aivan samantekevä - mutta sitten heti perään pyytelet kumminkin lisätietoja!

[mtala]

Eipä noita Hasseleita ennenkään normaalien järjestelmäkameroiden kategoriaan luokiteltu.

John Hedgecoen Valokuvaajan käsikirjan (1981, suom. Jukka Tikkanen) hakemistossa hakusana järjestelmäkamerat viittaa sivuille, joilla esitellään
- vaihdettavalla objektiivilla varustetut mittaetsinkamerat (kuvassa Leica, Horseman)
- yksisilmäinen peilikamera (kuvassa Olympus)
- kamerajärjestelmät (kuvassa Nikon)
- yksisilmäinen rullafilmikamera (kuvassa Hasselblad, Mamiya 645, Pentax 6 x 7)
- Suuret kamerat (kuvassa 9 x 12 palkkikamera)

Suomen kielen perussanakirjassa (1990) ja Kielitoimiston sanakirjassa (2006) järjestelmäkamera on "kamera, jonka runkoon voidaan kiinnittää erilaisia objektiiveja".

Kiivaaksi yltyneen termiväittelyn katalysaattorina on tietenkin ero ns. yleiskielen ja ammattikielen välillä. Yleiskielen merkityksiin vaikuttaa kuluttajakäyttöön tarkoitetun tuotevalikoiman markkinointi. Ammattikielen kattama tuotevalikoima on laajempi ja termistö useimmiten järjestelmällisesti kehitettyä. Hyvä esimerkki vastaavasta muun alan kiistasta on rekka-sanan merkitys (onko täysperävaunuyhdistelmä rekka?).

Asiaan paneutuneet harrastajat käyttävät alan laajemman tuntemuksen takia termejä usein ammattikielen tapaan. Harrastajajoukon toisessä ääripäässä näppäilijä ei ole termeistä tarkka, koska asialla ei ole hänelle merkitystä. Tuskinpa 1970-luvun näppäilijä tunsi tarvetta käyttää eri termejä kaksisilmäisestä Rolleista ja Hasselbladista, vaikka varmasti havaitsi eron oman Agfansa ja naapurin "normaalin järjestelmäkameran" välillä.

Ei siis ole pelkoa siitä, että väittelyssä saavutettaisiin yksimielisyys.

Kevennykseksi listaan tähän vielä Vilho Setälän kameratyyppijaottelun vuodelta 1940:
a) kuvaamokamera ja kenttäkamera,
b) käsikamerat, joita ovat
- laatikkokamera
- paljekamera (kaksoisvetokiskoiset ja yksinkertaisvetokiskoiset) ja sen alatyypit kansikamera ja saksitukikamera
c) tarkkuus-käsikamerat
- peilikamerat (yksisilmäiset ja kaksisilmäiset)
- mittauskamerat

Mtala

[OskuK]

Äläpä nyt taas lähde johdattelemaan asiaa ihan harhateille.

Niin, kävitkö katsomassa linkkejäni? ;-)

Omat juttusi kruunautuivat kyllä jo tässä:
- Järjestelmäkamerat (kattaen vain 35 mm kamerat)

;-)

[telegram]

Kiivaaksi yltyneen termiväittelyn katalysaattorina on tietenkin ero ns. yleiskielen ja ammattikielen välillä. Yleiskielen merkityksiin vaikuttaa kuluttajakäyttöön tarkoitetun tuotevalikoiman markkinointi. Ammattikielen kattama tuotevalikoima on laajempi ja termistö useimmiten järjestelmällisesti kehitettyä. Hyvä esimerkki vastaavasta muun alan kiistasta on rekka-sanan merkitys (onko täysperävaunuyhdistelmä rekka?).

Asiaan paneutuneet harrastajat käyttävät alan laajemman tuntemuksen takia termejä usein ammattikielen tapaan. Harrastajajoukon toisessä ääripäässä näppäilijä ei ole termeistä tarkka, koska asialla ei ole hänelle merkitystä. Tuskinpa 1970-luvun näppäilijä tunsi tarvetta käyttää eri termejä kaksisilmäisestä Rolleista ja Hasselbladista, vaikka varmasti havaitsi eron oman Agfansa ja naapurin "normaalin järjestelmäkameran" välillä.

Ei siis ole pelkoa siitä, että väittelyssä saavutettaisiin yksimielisyys.

Minun mielestäni tämä oikein "piristävä", disinformaation jakamiseen ja sen torjuntaan keskittyvä keskustelu ei liity yleis- ja ammattikielen eroihin.

Varmasti jokainen yhtään valokuvaukseen perehtynyt harrastaja tietää sen ja on yhtä mieltä siitä, että järjestelmäkamera on kamera jossa objektiivi (ja tavallisesti jokunen muukin osa) on vaihdettavissa. Kuitenkaan vähemmän perehtyneet eivät välttämättä tunnista eksoottisimpia järkkäreitä, kuten vaikka juuri jotain avaruusaluksen näköistä Hasselia järjestelmäkameraksi, koska on tottunut toisen näköisiin ja tyylisiin järkkäreihin. Nykyaikana varsinkin hinta on tehnyt tehtävänsä siinä suhteessa, että välttämättä moni harrastelija ei edes oikein tiedä mikä on keskikoon kamera. Monelle valokuvauksen ajanlaskukin tuntuu alkaneen kinofilmistä. Nämäkin aloittelijat silti varmasti ymmärtäisivät ja hyväksyisivät että esimerkiksi se avaruusaluksen näköinen kamerakin on järkkäri, jos pääsisivät tutustumaan lähemmin siihen ja sen käyttöön.

Siinä miten harrastelijat kaikilla tasoilla sekä ammattilaiset käyttävät järjestelmäkameran vaihdettavaobjektiivista kameraa tarkoittavaa käsitettä, ei ole todellista eroa. Enemmän asioihin perehtyneet kuvaajat vain tuntevat laajemman skaalan erilaisia kameroita ja kamerajärjestelmiä, ja tämän vuoksi heidän käyttämänään tämä käsite kattaa aina alitajuisesti ja usein tietoisesti laajemman skaalan erilaisia kameroita. Varsinainen käsitteen sisältö ei kuitenkaan eroa siitä, miten aloittelija sen ymmärtää. (Täysin alaa tuntemattomilla aloittelijoilla ja heidän terminologiallaan ei ole tässä oikein merkitystä. Jos ei tunne alaa käytännössä lainkaan, ei käsitteiden käytöstäkään voi vetää johtopäätöksiä.)

Näin on aina, kun jotain käsitettä käyttää yksilöt, joiden tiedoissa ja alan tuntemisessa on eroja. Yleensä kuitenkin vähääkään alasta perillä olevat ymmärtävät asiat yläkäsitetasolla suunnilleen yhtäläisesti. Paremmin alaa tuntevat hallitsevat käsitteen laajemmin ja monipuolisemmin sekä osaavat systematisoida sen yksityiskohtaisemmin alempiin kategorioihin.

Esimerkki. Minäkin puhun joskus hiukkaskiihdyttimistä ja ne ovat minulle kaikki vain hiukkaskiihdyttimiä, olivat sitten jotain betatroneja tai katodisädeputkeen sisältyviä jne. Ydinfyysikot tuntevat kuitenkin hiukkaskiihdytinten alalajit ja käyttösovellukset laajemmin kuin minä. Silti minä ja ydinfyysikot varmasti määrittelemme yläkäsitteen "hiukkaskiihdytin" pelkistetyimmillään jokseenkin yhtäläisesti.

[Ei mahtunu]

Omat juttusi kruunautuivat kyllä jo tässä:
- Järjestelmäkamerat (kattaen vain 35 mm kamerat)

Tuo "kruunaaminen" oli siis Kamera-lehden tekemää. Mainitussa Osto-oppaassa käsiteltiin otsikon "Järjestelmäkamerat" alla vain ja ainoastaan kinofilmijärkkäreitä.

Eikä tästä Kamera-lehteä suinkaan voida syyttää, sillä aivan yleisesti noista asioista on puhuttu juuri tuolla tavoin. Tämän tosiasian edessä sinun on ihan turha yrittää selitellä muuta.

[OskuK]

Väyrymäisyytesi on kyllä kunnioitettavaa ;-) Annas tulla ne keskikoon kameraluokat vihdoin. Mitä ne mielestäsi ovat?

[-kake-]

Omat juttusi kruunautuivat kyllä jo tässä:
- Järjestelmäkamerat (kattaen vain 35 mm kamerat)

Tuo "kruunaaminen" oli siis Kamera-lehden tekemää. Mainitussa Osto-oppaassa käsiteltiin otsikon "Järjestelmäkamerat" alla vain ja ainoastaan kinofilmijärkkäreitä.

Eikä tästä Kamera-lehteä suinkaan voida syyttää, sillä aivan yleisesti noista asioista on puhuttu juuri tuolla tavoin. Tämän tosiasian edessä sinun on ihan turha yrittää selitellä muuta.

Eihän tuon osto-oppaan rajaaminen kinofilmijärkkäreihin liity järkkärin määritelmään mitenkään (muuten kuin, että jos muita kuin kinofilmia syöviä järjestelmiä ei olisikaan niin eihän sitä tarviisi rajata)

[Ei mahtunu]

Varmasti jokainen yhtään valokuvaukseen perehtynyt harrastaja tietää sen ja on yhtä mieltä siitä, että järjestelmäkamera on kamera jossa objektiivi (ja tavallisesti jokunen muukin osa) on vaihdettavissa. Kuitenkaan vähemmän perehtyneet eivät välttämättä tunnista eksoottisimpia järkkäreitä, kuten vaikka juuri jotain avaruusaluksen näköistä Hasselia järjestelmäkameraksi, koska on tottunut toisen näköisiin ja tyylisiin järkkäreihin.

Kyse ei suinkaan ole tästä. Kyllähän jokainen vähänkin enemmän valokuvaukseen perehtynyt tietää nuo isommat kamerat myös. Ei kyse mistään oudosta asiasta ole. Keskeistä ei olekaan noiden kameroiden olemassaolo vaan nimitys. Jokainen vähänkin enemmän valokuvaukseen perehtynyt tietää, että noita kameroita ei ole nimitetty "järkkäreiksi" tai "järjestelmäkameroiksi", vaan niistä puhuttaessa on käytetty ihan muita sanoja.

Niinpä jokaisen valokuvaajan korvaan särähtää aika pahasti, jos joku nyt yhtäkkiä rupeaa kutsumaan näitä ison filmikoon - tai ison kennon - kameroita "järkkäreiksi". Eli aivan kuten totesit: "Paremmin alaa tuntevat hallitsevat käsitteen laajemmin ja monipuolisemmin sekä osaavat systematisoida sen yksityiskohtaisemmin alempiin kategorioihin".

[OskuK]

Varmasti jokainen yhtään valokuvaukseen perehtynyt harrastaja tietää sen ja on yhtä mieltä siitä, että järjestelmäkamera on kamera jossa objektiivi (ja tavallisesti jokunen muukin osa) on vaihdettavissa. Kuitenkaan vähemmän perehtyneet eivät välttämättä tunnista eksoottisimpia järkkäreitä, kuten vaikka juuri jotain avaruusaluksen näköistä Hasselia järjestelmäkameraksi, koska on tottunut toisen näköisiin ja tyylisiin järkkäreihin.

Kyse ei suinkaan ole tästä. Kyllähän jokainen vähänkin enemmän valokuvaukseen perehtynyt tietää nuo isommat kamerat myös. Ei kyse mistään oudosta asiasta ole. Keskeistä ei olekaan noiden kameroiden olemassaolo vaan nimitys. Jokainen vähänkin enemmän valokuvaukseen perehtynyt tietää, että noita kameroita ei ole nimitetty "järkkäreiksi" tai "järjestelmäkameroiksi", vaan niistä puhuttaessa on käytetty ihan muita sanoja.

Niinpä jokaisen valokuvaajan korvaan särähtää aika pahasti, jos joku nyt yhtäkkiä rupeaa kutsumaan näitä ison filmikoon - tai ison kennon - kameroita "järkkäreiksi". Eli aivan kuten totesit: "Paremmin alaa tuntevat hallitsevat käsitteen laajemmin ja monipuolisemmin sekä osaavat systematisoida sen yksityiskohtaisemmin alempiin kategorioihin".

Aivan. Tämä on todellinen huoli. Sinäkin sekosit tyystin kun kuulit että on olemassa keskikoon järjestelmäkameroita ;-]
Kyllä se kieltää pitäisi ;-}

Sinua ei varmaan yhtään huoleta että SLR ja järjestelmäkamerat ovat termeinä puhekielessä sekoitettu? Ei toki, koska olet itsekin niiden kanssa sekaisin, ja puolustelet asiantilaa epämääräisesti "yleisenä käytäntönä" ;-}
Myönnä tyyppi vaan ;-D

[Ei mahtunu]

Eihän tuon osto-oppaan rajaaminen kinofilmijärkkäreihin liity järkkärin määritelmään mitenkään (muuten kuin, että jos muita kuin kinofilmia syöviä järjestelmiä ei olisikaan niin eihän sitä tarviisi rajata)

Liittyy toki, aivan olennaisesti. Siitä käy hyvin ilmi juuri se, että järjestelmäkameroiksi on ollut tapana kutsua vain näitä 35-millistä filmiä käyttäviä järkkäreitä. Isompia on sitten kutsuttu aivan eri nimillä - siitäkin huolimatta, että niissäkin on sinänsä kyse jonkinlaisesta kamerajärjestelmästä.

[Ei mahtunu]

Aivan. Tämä on todellinen huoli. Sinäkin sekosit tyystin kun kuulit että on olemassa keskikoon järjestelmäkameroita ;-]
Kyllä se kieltää pitäisi ;-}

Taas sekoitat asiat pahasti. Olennaistahan tässä on nimi eikä kamera itse. Olisi suotavaa kutsua asioita niiden totutuilla nimillä eikä ruveta kesken kaiken käyttämään mitä nimiä sattuu.

On siis syytä puhua yhä "keskikoon kameroista", mutta "keskikoon järjestelmäkamerasta" puhuminen herättää pikkuisen hilpeyttä.

[Ei mahtunu]

Väyrymäisyytesi on kyllä kunnioitettavaa ;-) Annas tulla ne keskikoon kameraluokat vihdoin. Mitä ne mielestäsi ovat?

Taas yrität peitellä virheitäsi koittamalla kääntää huomion sivuun itse pääasiasta. Sorry, mutta ei mene läpi tuollainen yritys!

[Harald II]

Kuule "ei mahtunu", lopeta jo ennenkuin nolaat itsesi vielä enemmän. (tosin se ei taida kohta olla enää mahdollista, sen verran olet jo häröillyt) Olet yksinkertaisesti väärässä. Piste.

[Ei mahtunu]

Kiivaaksi yltyneen termiväittelyn katalysaattorina on tietenkin ero ns. yleiskielen ja ammattikielen välillä. Yleiskielen merkityksiin vaikuttaa kuluttajakäyttöön tarkoitetun tuotevalikoiman markkinointi. Ammattikielen kattama tuotevalikoima on laajempi ja termistö useimmiten järjestelmällisesti kehitettyä. --

Asiaan paneutuneet harrastajat käyttävät alan laajemman tuntemuksen takia termejä usein ammattikielen tapaan.

Niinpä! Juuri tämän vuoksi noista järeämmistä vaihtoehdoista onkin käytetty aivan muita ja eksaktimpia nimityksiä kuin "järkkäri" tai "järjestelmäkamera". Niinpä nuo mainitut termit käytännössä vakiintuivat tarkoittamaan juuri kinofilmijärkkäreitä.

Ja tältä pohjalta katsoen on aika hassua, jos joku nyt yhtäkkiä rupeaakin kutsumaan noita isoja kameroita "järkkäreiksi" ja sivuuttaa niiden erityisluonteen kokonaan.

[Ei mahtunu]

Kuule "ei mahtunu", lopeta jo ennenkuin nolaat itsesi vielä enemmän. (tosin se ei taida kohta olla enää mahdollista, sen verran olet jo häröillyt) Olet yksinkertaisesti väärässä. Piste.

Esitäpä sitten jokin todiste väitteellesi. Minä olen esittänyt omilleni, eikä niitä kukaan ole pystynyt kumoamaan.