Pahin missi viimeisten parin vuoden ajalta on, kun olin kuvaamassa palavaa/palanutta vetyrekkaa.
Missi tosin tapahtui filkkajärkkärillä, koska en ryhtynyt pelleilemään digillä räntäsateisessa ja talviöisessä tulipalossa. Eli: kameran kuvalaskuri olikin sipannut, ja laulatin menemään parhaat kuvat taivaan tuuliin. Aloin ihmetellä, että hetkinen: nyt on varmasti tullut lauotuksi jo 50-60 kuvaa 38 kuvan filmille... Moottoriperä uskollisesti yritti vetää filmiä sitä mukaa kuin käskin, mutta lopputuloshan oli se, että filmin hammastus repeili, ja kuvasin siis noin 20 kuvaa yhden ja saman freimin päälle.
Woikoski Oy pyysi minulta kuvia heti, kun rekka oli saatu sammutetuksi, mutta myrtyneenä miehenä minä... En edes viitsinyt kehityttää kyseistä filmiä.
Tuossa viimetalvena sattui aika hurja tapaus: Olin ajamassa kehä I:tä ja vaihdoin oikeanpuoleiselle konalaan kääntyvälle kaistalle ja pudotin nopeutta. Silloin huomasin vasemmasta sivupeilistä jonkin kummallisen näköisen häkkyrän lähestyvän. Hetkeä myöhemmin minut ohitti isännätön katettu h-auton peräkärry. Kerkesin vielä nähdä kääntyessäni kärryn rysähtävän silpuksi teräskaiteeseen sisälläolevien tavaroiden levitessä ympäriinsä. Laukussa pelkääjän paikalla olisi ollut Ixus, muttei sitä kyllä olisi mitenkään saanut kaivettua ajoissa esiin saatikka kuvaa ottamaan ajaessa.
Oltiin kaverin kanssa juopottelemassa ja kesäaamun tunteina oltiin Mäkkäristä haettu safkat ja istuttiin yhden ravintelin terassilla musuttamassa purilaista. Paikalle tuli harmaalokki, jolla oli jalka jostain syystä kuollut ja kuivunut. Tuli mieleen, että siitä vois ottaa kuvan, kun se tutkii ranskispaketteja ja purilaispahveja. En sitten jaksanu.
Tallinnassa näin auton ikkunasta kun pari nahkatakkista pulipäätä oli parkkeerannut Ladansa jonnekin pellon reunaan ja grillasivat siinä sitten jotain, taustalla jättimäinen entinen ydinvoimalarakennus (tehty samoista piirustuksista kuin Chernobyl). Kaikkea tätä valaisi matalalta paistava kalpea talvinen aurinko. Vähän aikaa kun olisi saanut asetella, niin kuvasta olisi voinut tulla todella hyvä...
Ajelimme pöndellä, kunnes yht'äkkiä näkyi kaunis saaristoinen Saimaan selkä, sekä juuri noussut punertava jättimäinen kuunsirppi siltoineen päivineen. No kämerä oli, mutta ei jalustaa, ja vaikka kuinka yritinkin kallioihin, puunrunkoihin, ym. tukea, niin eipä onnistunut.
porta kirjoitti:Oltiin kaverin kanssa juopottelemassa ja kesäaamun tunteina oltiin Mäkkäristä haettu safkat ja istuttiin yhden ravintelin terassilla musuttamassa purilaista.
Ei hirveästi liity aiheeseen, mutta vaikka vähän hirvittääkin tuommoisille reissuille ottaa kamera mukaan, niin etenkin kesäisin se todellakin kannattaa. Joskus kolmen- neljän aikaan auringon noustessa/kuun laskiessa kesäaamuyönä saattaa tulla todella epätodellisia hetkiä, joiden tallentamatta jättäminen jää harmittamaan pitkäksi aikaa.
40:tä tonnia painavia nisäkkäitä kuvaamassa. Lihavuoren loikka kokonaan ilmaan on kohtuullisen harvinainen. No, parin kilometrin päässä kaksi veijaria hyppi ilmassa valtavia hyppyjä.
Kameran säädöt kohdalleen ja ajoimme paikalle noin sadan metrin päähän. Kamera kätösiin ja skeet-ampujan valmiusasento. Hetken kuluttua, juuri oikeassa kulmassa, juuri oikealla etäisyydellä linja-auton kokoinen olio suorittaa täydellisen hypyn. Ammun sarjan ja ihmettelen sulkimen verkkaista tahtia. No, niin kamerassa oli jäänyt hidas sarjakuva asetus päälle. Runko nakutti verkkaiset kolme kuvaa sekunnissa, joka on auttamattoman hidas moiseen kuvaamisen, koska sarjan ensimmäinen kuva on POIKKEUKSETTA epäterävä, koska mitään esitarkennusmahdollisuutta ei ole.
Hyvänä opetuksena oli havainto että, vitutukseen ei voi kuolla.
Tänään ulkoilutin koiriani ja kamera pääsi sitten lenkille mukaan.
Tässä iltapuhteella oli todella kiva valo, ja toinen koiristani meni sitten istumaan erään korkean kiven päälle katsoen samalla kovin valppaana jonnekin kauas. Samalla aurinko vielä heijastui puitten välistä todella kauniisti. Otin kameran esiin ja ajattelin että tästä tuleekin kaikkien aikojen koirakuva, mutta kappasvaan, kamera sanookin että "Full CF". Sitten koira lähtikin jo omille teilleen.
Samaisella lenkillä huomasin eräiden (en muista kasvin nimeä, sellainen pieni jolla on sydämen muotoinen lehti) kasvien keskellä suppilomaisen sienen (ja nimi taas hakusessa) jonka päälle laskeutui sen takana olevalta kannolta pari puolukkaa aika kivan näköisenä asetelmana. Kyykistyn, ja koira juoksee suoraan edestäni. Sen jälkeen kameran etsimestä näkyykin vain sienimuhennosta puolukoiden keskellä.
Keväällä olin taluttamassa koiraa tai se oli irti. Kävelin täällä päin olevaa lenkkeily polkua kun näin harmaan eläimen tulevan kohti missä oma koira pyöri. Ajattelin että kissakohan se on säikähtänyt koiraani. Pysähdyin paikoilleni ja kappas kummaa sieltä pensaikosta tulikin ilves ja se pysähtyi jolloin välimatkamme olikin alta kymmenen metriä. Luonnollisesti kamera puuttui.
Ei kai siinä muu auttanut kuin huutaa koiralle pysähtymis käsky kauemmas ettei vahingossakaan tulisi ilveksen luokse ja mahdollisesti satuttaisi itseään. Siinä yhteydessä ilves jatkoi matkaa omille teilleen ja minä omille sekä aprikoin että piru että onni pelissä vaikka koira hätyytteli sen ilveksen ilman mitään vahinkoa luokseni.
Olin vuosi sitten lähdössä silloisen naisystäväni luota ja satuin näkemään autokolarin. Kolarissa ei kuitenkaan vääntynyt kuin pelti mutta toinen kuljettaja nousi autosta vihaisena ja alkoi repimään toista kuljettajaa ulos autosta. Miehet painivat hölmön näköisesti auton sisällä ja tämän jälkeen ulkona lumihangessa varmaan 5 minuuttia ilman yhtään kunnon osumaa toisiinsa.
Harmi ettei ollut kaeraa. siitä olisi saanut hyvän sarjan.
eilen illalla emäntä tuli huikkaamaan että tuvan yli lensi iso lauma kurkia (oli laskenut 48) ja mä istuin vessanpöntöllä.. eihän sieltä kerkee kameraa hakemaan ja kuvia ottamaan :( ja tollaista tilaisuutta olin odotellu koko kesän.
030366 kirjoitti:eilen illalla emäntä tuli huikkaamaan että tuvan yli lensi iso lauma kurkia (oli laskenut 48) ja mä istuin vessanpöntöllä.. eihän sieltä kerkee kameraa hakemaan ja kuvia ottamaan :( ja tollaista tilaisuutta olin odotellu koko kesän.
Jos omistaa oman tuvan, vannoutunut luontokuvaaja integroi taloon vessoihin kattoikkunat tuollaisten tapausten varalta ...
030366 kirjoitti:eilen illalla emäntä tuli huikkaamaan että tuvan yli lensi iso lauma kurkia (oli laskenut 48) ja mä istuin vessanpöntöllä.. eihän sieltä kerkee kameraa hakemaan ja kuvia ottamaan :( ja tollaista tilaisuutta olin odotellu koko kesän.
Jos omistaa oman tuvan, vannoutunut luontokuvaaja integroi taloon vessoihin kattoikkunat tuollaisten tapausten varalta ...
mennee vähän off-topiciksi.. vessa valitettavasti on omakotitalon alakerrassa :/ ja ikkunaa ei saa..
Kun tuossa tuttavieni kanssa eilen kelailin takavuosien tapahtumia, muistui mieleeni Mikkeliin ja räjähdykseen päättynyt panttivankidraama. Siis se noin 20 vuoden takainen tapaus, jossa nuori Passat-mies räjäytti auton keskellä Mikkelin kaupunkia.
Olin saanut autoni parkkiin ehkä noin sadan metrin päähän pattitilanteesta. Auton jätin tietysti risteävälle kadulle, kivitalon kulman taakse suojaan.
Lähdin kävelemään kohti piiritysrengasta, samalla kaivellen runkoja kameralukustani ja varmistellen, että rungoissa on 1600-rääkkäys (kasisatasta filkkaa) päällä. No... Poliisin luvallahan, omalla vastuullani minä etenin kohti sulkurengasta.
Kuvausasetukset olivat valmiina, toinen kamera roikkui kaulassani, ja toista olin juuri laittamassa takaisin kameralaukkuun. Kun räjähti. Olin ehkä 70 metrin päässä Passatista, enkä evääni kerennyt heilauttaa, kun pössäys kävi. Sen jälkeen poliisit tulivatkin kehottamaan, että varmuuden vuoksi hakeutuisin lähimmän porttikäytävän suojaan tai kulman taakse, koska se räjähdys ei välttämättä olisi ehkä ollut viimeinen...
Sen verran oli itsesuojeluvaistoa, että suojauduin ja odottelin. Kun uusia lojauksia ei kuulunut, nousin piilostani ja tyydyin kuvaamaan sieltä 70-80 metrin päästä, mutta mitään kunnon kuvaa sieltä ei saanut...
Että siinähän missasin. Kuvan. Ja sen jälkeen koko homma olikin yhtä härdelliä paloautoineen, ambulansseineen, lukuisine poliisiautoineen jne. Totesin, että parempi, kun pysyn sivummalla seuraamassa tapahtumia, jotten ole poliisin ja pelastusyksikköjen jaloissa.
En enää muista, käytimmekö minun vai kuvatoimistojen fotoja lehdessämme. Kaiketi kuvatoimistojen, koska niillä oli tarjota h-hetkimateriaalia.
Jälleen ei oma kokemus, vaikka paikalla olinkin tilannetta todistamassa.
Tilanne - Oriveden opisto, tai itse asiassa tämän vieressä ollut kuppila. Meitä oli pieni porukka, jotka olivat saaneet päähänsä idean tupeerata tukkansa kunnon peikkomalliin. Baarissa istuimme suuressa pyöreässä pöydässä, ja yksi tytöistä päätti että hänen hiuksensa ovat läsähtäneet. Siispä tytön kaveri otti kamman ja hiuslakkapullon, ja siirtyi tuolin taakse antamaan hisuvärkille kohennusta, samalla kun porukan kolmas tyttö otti kameran esille ja valmistautui ottamaan kuvan tilanteesta.
Hommassa ei ollut mitään kummallista, kunnes tupeerattavana ollut henkilö otti tupakan suuhunsa, painoi sytkärinsä liipasinta ja muutti hiuslakkapurkin liekinheittimeksi. Tupeeraaja sanoi 'oho' ja sai palavat hiukset sammutettua parissa sekuntissa. Tyttö, joka oli juuri ottamassa kuvaa, aukaisi suunsa ja antoi kameran laskeutua... Ja sai kyllä kuulla asiasta moneen otteeseen =)
mul on ollu yks hyvä tilanne josta ois ehdottomasti pitäny saada kuva:
oltiin tuol uuraisissa ja siä oli kissan pentu, no se tietysti koko ajan hyppi käteen roikkuun hampaillaan sun muuta.
se hyppäs sellaselle nojatuolille ja kun se oli hyppäämässä siitä pois se liukastu jotenkin ja tuli suoraan niskoilteen alas ja sit kun ne niskat
ns. "jousti" niin se pompahti siitä voltilla jaloilleen...
Itselläni on AINA kamera mukana, kun lähden vähänkään pidemmälle autoreissulle (yli 50km).
No viime viikonloppuna ajattelin että empä taida ottaa tällä kertaa kameraa mukaan. Jätin kameran kotiin ja tämän seurauksena seurasin pienen pyörremyrskyn minuutin mittaista myllerrystä noin 15-20m päässä pellon laidalla.
Autolla ajelin maantiellä ja lämpömittari näytti noin 24,5'C. Katselin että kylläpä pöllyää multa pellolla. Samantien tajusin että mitä viddua. Jarrut pohjaan ja tienposkeen. Kameraa kaivamaan laukusta... 3 sekunnin Kiroaminen... ja pakko se oli tyytyä katselemaan ihan livenä. Siinä se trombi heitteli multaa noin metrin halkaisijaltaan ja 20m korkeana ilmaan tornadon lailla. Hitto että otti päähän. Edes kännykässä ei ollut kameraa, että olisi edes jonkinlaisen "todistusaineiston" saanut talteen. Tuli ihan se leffa "Twister" mieleen.
Täytyy sanoa että oli kaunista katseltavaa. Varmaan ensimmäinen ja viimeinen trombi jonka koskaan näen.
Niin ja samalla matkalla nähty peura tien poskessa ei tuntunut enää yhtään kuvaukselliselta.
Pahin missaamani tilanne ajoittuu muutaman vuoden takaiseen metsästysretkeen. Eli aseita oli kyllä mukana kaksin kappalein, mutta kameraa ei (ehkä haulikko ja kivääri on kuitenkin tehokkaampia karhua vastaan kun kamera, mutta...) No siinä kävellessäni metsää ristiin rastiin ja saapuessani erään aution niityn reunalle, alkoi kuulua armoton räminä metsästä. Karhuhan se sieltä hiippaili siihen 50 metrin päähän niityn toiselle reunalle töllistelemään. No tarina on pitkä, jos sen kokonaisuudessaan kerron. Tässä tämä referoituna.
Arvatenkin jälkeenpäin meinasi hirttää käämi kiinni, kun ei just sillä kerralla ollut kamera messissä!
Voi pyhä kohina! Äsken oli upea q, hentoisten pilvien säestämänä tarjolla.. Hain kamerat, ryntäsin ulos ja tilanne oli ohi. Tumma pilviverho valtasi taivaan ja toi synkän pimeyden tänne luonnon keskelle. Voimasana. Taidan istua loppuviikosta joka ilta odottamassa.. Tiedän kohdan mistä saan sen kuvan 22.30 - 23.30 välillä.
