Valotusaikojen testaus

[jopisalo]

Tervehdys
Suoritin tuolle diy-osiossa olleelle Nettar kameralle pientä valotusaikojen testausta kuvaamalla sarjakuvauksella optiikan läpi. 1sek näyttäisi olevan noin 2/3 sek, 1/2 - 1/25 melko mukavasti alueella, yhtäpitävästi kolmella digikameralla kuvattuna.
Onko mitään kotikonstia millä saisi 1/50, 1/100 ja 1/300 noin suuntaa-antavasti testattua, noissa mun digikameroissa ei riitä sarjakuvausnopeudet. TG-6:den videohidastuksia mietein mutta siinä tuli omat ongelmansa todellisten aikojen kanssa. Ja siis mieluusti filmiä käyttämättä.
Kyseleepi Jorma

[KeijoK]

Sain edullisesti huutokaupasta tämän laitteen: https://fastbox.one/
Blogissa juttua käytöstä.

[jopisalo]

tervehdys
Näppärän oloinen laite Sinulla. Ei vaan oikein raaski ostaa kun on vaan yksi kamera ja lähinnä uteliaisuus ohjaamassa. Ja hintakin liippaa aika liki mitä kamerasta maksoin. Jos tautini pahenee niin hyvä kuitenkin tietää tuommoisiakin olevan...
ps. blokissasi oli mukavaa juttua varsinkin filmikehityksestä, kiitos.

Jotain pyörivää levyä jossa on spiraalilla numeroituja reikiä funtsein, sillain 30-luvun tv-kokeilujen tyyliin, esim 10/kier. sekunnissa. Ideoita otan mieluusti vielä vastaan.

[saloma-3]

Perinteinen tapa oli laittaa valkoinen kartio vinyylilevysoittimeen. Sitten vaan levylautanen pyörimään ja ottamaan kuvia. Yksi filmi siihen täytyy uhrata.

[JL Anttola]

Fastbox.one män tilaukseen. Suoraan Kuopijon korjaamolle tilattiin. Asentaja ensin alko empimään, että tuommosen vois tehä ite; on näet elekroniikka-alan miehiä. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että yhen kappaleen suunnittelu, tekeminen, testaaminen, muutoksien tekeminen ja uus testaaminen ja niin edelleen on todennäkösesti myös rahankulultaan huomattavasti arvokkaampi tie kuin valmiin tilaaminen. Hintansa haukkuu jos sillä kaikki meillä olevat filmikamerat saap testatuks. Jos toimii ja osottautuu helpoks käyttää, voip tarjota palveluna testaamista. Siis korjaaja, mie en puutu.

Onks miulla siitä oikea käsitys, että nuo sulkimet aika monessa kamerassa mennee niin, että eeltä mennee yks verho, mikä avaa sulkimen, ja perästä tulee toinen, mikä sulkee? Ja nopeilla ajoilla ne menee peräkanaa niin, että se välissä oleva aukko on kapeampi kuin filmin tai kennon yhden ruudun leveys? Miten kaponen tai terävä pitää olla valo, että se näyttää noilla nopeilla valotusajoilla sillon oikein? Laite siis tilattiin, eli siihen luotetaan, laitto vaan taas joutavia miettimään... Sen verran valmistajan sivuihin korjaaja perehty, että laitteella on mahollista testata myös objektiivi paikallaan, mikä on tärkeä tieto, kun noitakin filmikameroita on muutama, missä ei objektiivia irti saa.

Pohittiin muitakin mahollisuuksia. Esimerkiks putkitelkkarin kuvaruudun kuvaamista; siinähän menee kirkas valopiste koko ajan ruudussa, eli kuvassa pitäs olla tietty ala kirkkaampana, ja sen alan koko kertos valotusajan varsin tarkasti. Tai levarin päälle sellanen ulospäin kasvava kuvio. Levareita vois vielä monesta huushollista löytyä, putkitelkkareita ei niinkään. Tilattiin kuitenkin valmis, niiko jo kerroin.

Jaakko

[janne.]

en oo rakennellu mutta voisin luulla että oskilloskooppi ja jonkinlainen valodiodi toimisi. ledit kun tuottavat pienen jännitteen valoisassa jonka voisi skoopilla aistia ja mitata.

[ilmari1970]

Perinteinen tapa oli laittaa valkoinen kartio vinyylilevysoittimeen. Sitten vaan levylautanen pyörimään ja ottamaan kuvia. Yksi filmi siihen täytyy uhrata.

Tämähän on urbaanilegenda, joka tuntuu edelleen elävän. Levysoittimella ei pysty edes kovin hitaita valotusaikoja (esim. 1/10 sekuntia ja sitä nopeammat) mitenkään käytännöllisesti edes mittaamaan. Tämän voi ihan laskutehtävällä tarkistaa, jos epäilyttää. Itse olen kännykällä nauhoittanut sulkimen ääntä ja sitten siirtänyt sen tiedoston vaikka Audacityyn, niin näkee kohtuu hyvin suljinajan keston.

[JL Anttola]

Älppäri pyörii kierrosta vähän vajaa kaks sekuntia. Jos levyn ulkoreunassa on portaittain vaikka ulospäin kulkeva viiva, sanotaan neljäporrasta per 1/10-osa sekunnin kehämatka, ja kameran eteen tekee sellasen kapean raon, minkä läpi kuvaa pyörivän levyn, niin pystyskö kuvasta laskemaan, monta pykälää viiva siirtyy valotuksen aikana ulospäin? Eli kun kamera on paikallaan, viiva levenee kuvassa siirtyessään, ja siinä levyssä, missä se kapea rako on, olisi mitta-asteikko levenemiselle? Äkkiä tuntus, että ainakin noin puolen kymmenesosasekunnin tarkkuudella näkis, vai ajattelinkohan jotain ihan päin seiniä?

Teoriaa miun kohalta, jos Puolan pojat saap lähetetyks sen laitteen, ja jos se laite toimii... Jopin kamera voitas ihan harjotusmielessä testata, jos saatas mies ja kamera samaan paikkaan missä se laite tulee olemaan, tai vaikka missä se laite tulis käymään?

Katellaan ja kuunnellaan.

Jaakko

[Maffer]

Perinteinen tapa oli laittaa valkoinen kartio vinyylilevysoittimeen. Sitten vaan levylautanen pyörimään ja ottamaan kuvia. Yksi filmi siihen täytyy uhrata.

Tämähän on urbaanilegenda, joka tuntuu edelleen elävän. Levysoittimella ei pysty edes kovin hitaita valotusaikoja (esim. 1/10 sekuntia ja sitä nopeammat) mitenkään käytännöllisesti edes mittaamaan. Tämän voi ihan laskutehtävällä tarkistaa, jos epäilyttää. Itse olen kännykällä nauhoittanut sulkimen ääntä ja sitten siirtänyt sen tiedoston vaikka Audacityyn, niin näkee kohtuu hyvin suljinajan keston.

Tämä toimii. Myöskin äänittämällä testasin noita puupöntön kakkuloiden sulkimia. Hyvällä audioeditorilla voi "zoomata" ääniraitaa ja vaikka toistaa hidastettuna että selviää rajat. 2017 oli vielä hyvin tikissä, 2022 edellinen mittaus oli tuonut lisää pituutta kaikkiin askeliin. Puupöntön obiskoissa äänimaailma vaan on vähän erilainen. Alussa rämpsis ja sitten hiljainen snip kun himmennin sulkeutuu. Sekunnin ajalla mukavasti surraa :O

[saloma-3]

Levarin nopeudella 78 rpm pääsee kyllä testaamaan suljinaikoja aika pitkälle. Hitaat toisaalta ovat yleensä se suurin ongelma. Testirulla jossa kuvaa aika/aukkosarjan paljastaa myös käytännössä merkitykselliset poikkeamat. Vaikka ei anna absoluuttisia arvoja. Jos aika/aukkosarjassa on ongelmaa, lienee oikea paikka kamerahuolto joka tapauksessa.
Tuo äänitestaus voi myös olla ihan käypäinen tämän päivän maailmassa.

[ilmari1970]

Levarin nopeudella 78 rpm pääsee kyllä testaamaan suljinaikoja aika pitkälle. Hitaat toisaalta ovat yleensä se suurin ongelma. Testirulla jossa kuvaa aika/aukkosarjan paljastaa myös käytännössä merkitykselliset poikkeamat. Vaikka ei anna absoluuttisia arvoja. Jos aika/aukkosarjassa on ongelmaa, lienee oikea paikka kamerahuolto joka tapauksessa.
Tuo äänitestaus voi myös olla ihan käypäinen tämän päivän maailmassa.

No 78 rpm levysoitin on hieman hankalasti saatavilla, kun noiden levyjen valmistuskin loppui jo 60-luvulla. Aina sellaisen jostain voi löytää, itselläkin on kyllä yksi 70-luvun matkamalli joka siihen kykenee. Mutta jo 1/50 suljinnopeudella tuo valkoisen pisteen kulkema matka on 9,36 astetta. Vaikea sellaista on negasta mitata, mutta jos sen diaprojektorilla suurentaa seinälle, niin jo helpottuu.

Nyt tarvitaan siis enää vain 78 rpm levysoitin, voimakas kuvauslamppu tai pitkä jatkojohto että levysoittimen voi viedä ulos aurinkoon (tää mun paristokäyttöinen olis siihen kätevämpi), kamera ja filmi, paperia johon kirjoitetaan käytetty suljinaika, filminkehitys, diakehys, diaprojektori, valkoinen seinä ja tottakai kulmamitta. Ja kun vielä muistaa että 1/500 valotusaika tarkoittaa 0,93 astetta, niin lopputulos on varsin helppo mitata. Ei tuo nyt niin hankalaa ole.

[saloma-3]

Hyvin huomattu.

[saloma-3]

https://www.stantondj.com/stx/

[ilmari1970]

https://www.stantondj.com/stx/

Heh, tuollainenkin härpäke on olemassa, ja siinä on 78 rpm. Et varmaan huomannut, että tuo soittaa vain sinkkuja, eli seiskatuumaisia. Seiskatuumaisen valotusajan mittausvälineellä (se valkoinen piste siinä pyörivän levyn reunassa) 1/500 valotusajan säde on edelleen se sama 0,93 astetta mutta koska mittausala on pienempi, niin korkeutta tuolla on enää vain 0,15 cm. Miksi tuo pituus on meille yhtäkkiä tärkeä? No alle yhden asteen kulmat ovat äärimmäisen vaikeita mitata luotettavasti. Jo pelkkä valkoisen mittapisteen koko tuottaa varmasti ongelmia, ehkä joku ohut alle millimetrin paksuinen metallilanka kohtisuoraan keskustasta liimattuna levyyn ja kirkas valo siihen kohdistettuna jo tarvitaankin. Nyt enää vain suurentaa diaprojektorilla tuon otetun kuvan tarkkaan luonnolliseen 1:1 kokoon ja viivoittimella mittaa seinältä onko 0,15 cm matka oikea. Helppoa!

...mutta ehkä tämä levysoitinasia nyt on käyty kattavasti läpi.