Tulevat vuodet tekoälyn kanssa

[mremonen]

Tekoäly tappaa 99,99% kuvapankeista ja niiden sisällöistä. Kuka maksaa jostain ”leppäkerttu lepässä lepäämässä”-kuvasta puolta palanutta puupenniä, kun sen saa generoitua millisekunnissa? Eikä tarvitse miettiä tekijänoikeuksien perään.

Parin vuoden sisään käytännössä kaikki mainos- ja tuoteluettelomatsku on generoitua. Johan Ikea on kai kymmenen vuotta generoinut oman luettelonsa kuvat. Ja ennen oli jollain Tekniikan Maailmallakin jäätävä studio missä kuvattiin autot. Kuka helvetti sellaisia enää rakentaa, saati kaipaa? Paitsi toki studiokaman myyjät.

Ja eiköhän AI:n kehitystä aja sama, kuin mikä mahdollisti VHS:n läpilyönnin: porno. Jos AI-kumppani saa viruksen, niin ei kun sandboxi nurin ja uutta kumia palamaan.

[elmar]

Tekoäly tappaa 99,99% kuvapankeista ja niiden sisällöistä. Kuka maksaa jostain ”leppäkerttu lepässä lepäämässä”-kuvasta puolta palanutta puupenniä, kun sen saa generoitua millisekunnissa? Eikä tarvitse miettiä tekijänoikeuksien perään.

No jaa. Kuinkas tieteellisten faktojen kanssa? Seitsenpistepirkon tuntee moni, mutta ns. "leppäkerttuja" on olemassa monennäköstä vipeltäjää: "Leppäkerttuja tunnetaan koko maailmasta noin 6 000 lajia. Euroopassa niitä esiintyy noin 260 ja Suomessa 64. Suomen lajit jaetaan 28 sukuun ja viiteen alaheimoon." Tuskin keinotyperyys oppii renderöimään niistä ehdottoman oikein kuin vain muutaman.

Entäs sitten laajemmin "hyönteiset"? Ihminen tuntee vain noin miljoona hyönteislajia, mutta niitä on arvioitu olevan tällä boltsilla yli kymmenen miljoonaa er lajia. Kuka ne opettaa tekotollolle, jos ei niitä edes tiedetä?

[mremonen]

Tekoäly tappaa 99,99% kuvapankeista ja niiden sisällöistä. Kuka maksaa jostain ”leppäkerttu lepässä lepäämässä”-kuvasta puolta palanutta puupenniä, kun sen saa generoitua millisekunnissa? Eikä tarvitse miettiä tekijänoikeuksien perään.

No jaa. Kuinkas tieteellisten faktojen kanssa? Seitsenpistepirkon tuntee moni, mutta ns. "leppäkerttuja" on olemassa monennäköstä vipeltäjää: "Leppäkerttuja tunnetaan koko maailmasta noin 6 000 lajia. Euroopassa niitä esiintyy noin 260 ja Suomessa 64. Suomen lajit jaetaan 28 sukuun ja viiteen alaheimoon." Tuskin keinotyperyys oppii renderöimään niistä ehdottoman oikein kuin vain muutaman.

Niin… moniko tutkii vaikka SDP:n leppäkertun sukupuuta? Stokkikuvien käyttöpaikat lienevät muualla kuin yliopiston tohtorinväitösohjelman runkomateriaalissa.

[elmar]

Niin… moniko tutkii vaikka SDP:n leppäkertun sukupuuta? Stokkikuvien käyttöpaikat lienevät muualla kuin yliopiston tohtorinväitösohjelman runkomateriaalissa.

Joo, logot yms. yksinkertaistukset sopii toki keinohölmöilyyn. Mutta luontokuvien hc-käyttäjät (lehdet, kirjat, kustannusyhtiöt, painotalot jne.) ovat tarkkoja siitä, että kuvat ovat ns. "totta". Aika usein saa vakuuttaa, ettei kuvaa ole edes käsitelty/säädetty liikaa.

Jos tekoälyttömyys ei osaa tehdä ihmisen sormia ja varpaita oikein, miten se pystyy hallitsemaan n. miljoonan erilaisen hyönteisen monimutkaiset yksityiskohdat edes välttävästi? Keinourpo keskinkertaistaa monimuotoisuuden ja ihmiskunta sen kun tyhmistyy tämän huuhaa-tiedon takia.

[Maffer]

Joo, hieman arveluttaa tuon takia tulevaisuus. Pandoran lippaan ruuti on märkää mut sitä on niin paljon et muovisaaste valtamerissäkin jää toiseksi.

[elmar]

Pandoran lipas kuvaa hyvin touhua. Teko-, keino- yms. ÄLYT ovat huonoja ja harhaanjohtavia nimiä. AI ei voi olla älykäs, koska sillä ei ole tunnetta, moraalia eikä empatiaa.

AI on kuin psykopaatti, joka tekee vain kliinisen "oikeita" asioita. Siltä puuttuu elämä, kokemukset, kyky rakastaa ja siksi taito tulkita ja ymmärtää maailmaa ja ihmisiä.

Parempi nimi olisi "keinotekoinen", "vaihtoehtoinen" tai "rinnakkainen" todellisuus. Älyn kanssa sillä ei ole tekemistä, vaikka mammuttifirmat voittonsa takia sitä tyrkyttävätkin.

[saloma-3]

Sinclair user 1985 oli jo täynnä AI-ohjelmalistauksia, joita kaikki koulupojat naputtelivat Spectrumiinsa.
Nyt teknojätit asialla.
Mutta samat ongelmat kuin silloinkin.
Tekoäly on joka päivä huonoin versio itsestään. Kehittyy koko ajan.

[Maffer]

ATK-termissä ei ole mitään vikaa edelleenkään.

[jaava]

Pandoran lipas kuvaa hyvin touhua. Teko-, keino- yms. ÄLYT ovat huonoja ja harhaanjohtavia nimiä. AI ei voi olla älykäs, koska sillä ei ole tunnetta, moraalia eikä empatiaa.

Toimittajat ja ihmiset yleensä käyttävät falskisti monien asioiden nimiä. Ja sitten väitellään tarkoittaako falski nimi sitä miltä se vaikuttaa tarkoittavan.
"Äly" sana on kärsinyt inflaation, eikä sen syvintä merkitystä enää aina tunnisteta. Toki voihan olla tunne-älykäs, mooraalisesti älykäs tai älykkäästi empaattinen. Muistikin lasketaan jossain älyksi, ja vielä erilaiset muistit (erityisesti työmuisti). Minusta perimmäinen äly-sanan merkitys liittyy kuitenkin ratkaisujen löytämiseen olemassa olevaan ongelmaan. Ratkaisun muistaminen ei ole älykkyyttä, vaikkakin laajalla työmuistilla pääsee ratkaisun hahmottamisessa helpommalla. Eikä äly ole pelkästään ihmisen ominaisuus.
Nämä nykyiset AI-sovellukset ei toki yritä olla ihmismäisiä tai omata ihmisen älyä, omata tunteita tai empatiakykyä, enkä tiedä niille opetetun moraalia tai etiikkaa. Jos ei tällaisia yrityksiä sitten ole tehty tutkijainkammioissa.

AI on kuin psykopaatti, joka tekee vain kliinisen "oikeita" asioita. Siltä puuttuu elämä, kokemukset, kyky rakastaa ja siksi taito tulkita ja ymmärtää maailmaa ja ihmisiä.

Tämä nykyinen AI (generatiivinen, luokittelija yms.) ei tee mitään, jos sitä ei käske tekemään. Sovelluksia on nykyään pilvin pimein, mutta annas olla kun saadaan kehitettyä vahva tekoäly, jolla on vahva käsitys ympäröivästä maailmasta - kuka antaa sille ensimmäisenä täydet vapaudet. Tai kuka kehittää sille ihmismäisiä ominaisuukia ja kyvyn oppia kokemuksistaan ilman erillisiä opetus-moodeja.
Ja jos sille kehitetään ihmismäisiä ominaisuukia, niin mitä ihmiskunnan osajoukkoa käytetään referenssinä. Vedetäänkö hihasta keskiarvoinen normi-ihminen koko ihmiskunnasta. Vai pyritäänkö yksilöllisiin tekoälyihin.

Parempi nimi olisi "keinotekoinen", "vaihtoehtoinen" tai "rinnakkainen" todellisuus. Älyn kanssa sillä ei ole tekemistä, vaikka mammuttifirmat voittonsa takia sitä tyrkyttävätkin.

Minusta nuo keino- tai teko-alkuiset nimet on turhia. Kyllä ne on kaikki sitä samaa ohjelmistoa ja tietokone-elektroniikkaa, mitä on ollut 50-luvulta lähtien. Pakko kai noita 40-luvulla olleita elektoniikkaputkilla toteutettuja koneitakin on kutsua tietokoneiksi.
Nuo teennäiset nimitykset painunee unholaan kun päästään "AI:n" kanssa eteenpäin, eikä ihmiset enää tiedä missä sitä esiintyy.

Mä ymmärrän ihmisten suhtautumisen yrityksiin tehdä jotain uutta, joka pystyy pistämään kampoihin omille kyvyille. Sehän voi muodostua vitsaukseksi. Mutta kuinka suureksi ja saattaako siitä olla hyötyäkin.
Tulevat vuodet tulee näyttämään.

[aikaarska]

ATK-termissä ei ole mitään vikaa edelleenkään.

Joo, ei todellakaan. ATK on terminä edelleen juuri siellä ytimessä. Eli tiedon käsittelyä joko suht. yksinkertaisesti tai monimutkaisemmin, mutta ei muuta.

Pandoran lipas kuvaa hyvin touhua. Teko-, keino- yms. ÄLYT ovat huonoja ja harhaanjohtavia nimiä. AI ei voi olla älykäs, koska sillä ei ole tunnetta, moraalia eikä empatiaa.

AI on kuin psykopaatti, joka tekee vain kliinisen "oikeita" asioita. Siltä puuttuu elämä, kokemukset, kyky rakastaa ja siksi taito tulkita ja ymmärtää maailmaa ja ihmisiä.

Parempi nimi olisi "keinotekoinen", "vaihtoehtoinen" tai "rinnakkainen" todellisuus. Älyn kanssa sillä ei ole tekemistä, vaikka mammuttifirmat voittonsa takia sitä tyrkyttävätkin.

Psykopatiakin lienee liian inhimillinen käsite tekoälystä puhuttaessa

...Juttelin pari päivää sitten 2 tuntia ChatGPT:n kanssa, ja vaikka se pystyy näennäisesti ihmeen luontevaan keskusteluun jopa suomeksi, niin kyllähän tunnelma melko konemaiseksi jää keskustelun edetessä pidemmälle.
ChatGPT on kuitenkin mainio tietopankki, ja tykkään miten se pystyy antamaan vaihtoehtoisia "ratkaisuja" tai "näkökulmia" asioihin joita siltä kysyy. Eli toimii myös tientynlaisena ajattelun työkaluna.

[mremonen]

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi generatiivinen tekoäly on viimeisen vuoden aikana kehittynyt enemmän kuin sitä edeltäneenä aikana yhteensä. Ennen kuin on työntämässä koko juttua roskakoppaan. Mun väite on, ettei kahden vuoden päästä tekoälyllä tehtyä kuvaa erota aidosta.

[mremonen]

Mutta luontokuvien hc-käyttäjät (lehdet, kirjat, kustannusyhtiöt, painotalot jne.) ovat tarkkoja siitä, että kuvat ovat ns. "totta". Aika usein saa vakuuttaa, ettei kuvaa ole edes käsitelty/säädetty liikaa.

Nämä hc-käyttäjät ei muutenkaan taida olla stokkikuvien suurkäyttäjiä. Nyt minä puhun shutterstockeista ja vastaavista. Ja sen materiaalin käyttäjistä.

[©pjm]

...Juttelin pari päivää sitten 2 tuntia ChatGPT:n kanssa, ja vaikka se pystyy näennäisesti ihmeen luontevaan keskusteluun jopa suomeksi, niin kyllähän tunnelma melko konemaiseksi jää keskustelun edetessä pidemmälle.
ChatGPT on kuitenkin mainio tietopankki, ja tykkään miten se pystyy antamaan vaihtoehtoisia "ratkaisuja" tai "näkökulmia" asioihin joita siltä kysyy.

Eli ihmisen luovuus ja kaikenlainen ongelmien ym ratkaisukyky senkun huononee. "Kysytääs älypäältä ni ei tartte miettii itse!" Se on hyvä pohja vaikka kasvattaa lapsista omilla aivoilla ajattelevia tulevaisuuden aikuisia? Monet asiat kun tuppaa vaan kasvamaan potenssiin X jo muutenkin nykyään.

[Maffer]

Generatiivinen ATK on tasan niin hyvä kuin sille opetetun materiaalin sisältö. Jo tänä vuonna on törmätty perälautaan, tai se on näkyvissä, opetusmateriaalin suhteen. Jotta se voisi parantua, tulee ihmisten kehittää taas parin internetin verran lisää sisältöä opetettavaksi. Parin vuoden päästäkin ihmisillä kasvaa peukaloita keskellä kämmentä kun laadukkaasti kuvattuja käsiä ei ihan valtavasti ole eri kuva-aiheista.

[aikaarska]

...Juttelin pari päivää sitten 2 tuntia ChatGPT:n kanssa, ja vaikka se pystyy näennäisesti ihmeen luontevaan keskusteluun jopa suomeksi, niin kyllähän tunnelma melko konemaiseksi jää keskustelun edetessä pidemmälle.
ChatGPT on kuitenkin mainio tietopankki, ja tykkään miten se pystyy antamaan vaihtoehtoisia "ratkaisuja" tai "näkökulmia" asioihin joita siltä kysyy.

Eli ihmisen luovuus ja kaikenlainen ongelmien ym ratkaisukyky senkun huononee. "Kysytääs älypäältä ni ei tartte miettii itse!" Se on hyvä pohja vaikka kasvattaa lapsista omilla aivoilla ajattelevia tulevaisuuden aikuisia? Monet asiat kun tuppaa vaan kasvamaan potenssiin X jo muutenkin nykyään.

Niin. Onhan siinä sekin vaara - kuten kaikessa automaatiossa. Ellei ihminen sitten ryhdy luovaksi, ja ryhdy valjastamaan tekoälyä entistä kovempien luovien projektien työkaluksi, siis työkaluksi omille pyrkimyksilleen.

Yksi vähän kökkö esimerkki on vaikkapa auton navigaattori. Ennen porukka osasi navigoida itse aika kivasti paikasta A paikaan B (tai ainakin yhteistyössä vieressä karttaa lukevan kumppanin kanssa), mutta nyt navigaattori opastaaa vaikka alusta loppuun saakka, ja antaa vielä vaihtoehtoisiakin reittejä...Kyllähän siinä pakostakin ihmisen oma navigointikyky taantuu. Toisaalta omaa aivokapasiteettia vapautuu jonkun toisen asian miettimiseen kun ei tarvitse pähkäillä reittejä niin intensiivisesti....Tästä automaatiossa ja tekoälyssä on kait kysymys laajemminkin - mihin ihminen käyttää sen vapautuvan ajan mikä häneltä ennen meni jonkun homman tekemiseen? Tai mitä ne ihmiset ryhtyvät tekemään työkseen jonka duunit kone on tehnyt tarpeettomaksi?

Nähdäkseni tarjolla on paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon uhkia jos ihminen/ihmiskunta ei osaa käsitellä alati muuttuvaa olemassaolonsa tarkoitusta järkevästi.

...okei. kysytään asiaa chatGPT:ltä...Vastaus:

Vaikka AI, automaatio ja koneet voivatkin tehdä monia tehtäviä, ihmisillä on edelleen tärkeitä rooleja, kuten luovuuden, innovaation, ongelmanratkaisun ja sosiaalisten taitojen käytössä. Ihmiset voivat keskittyä kehittämään näitä kykyjä ja etsimään uusia tapoja hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi voimme keskittyä palvelualoihin, kuten terveydenhoitoon, koulutukseen ja viihteeseen, joissa ihmisen vuorovaikutus ja empatia ovat korvaamattomia.

Copilot (GPT4) antoi samaan kysymykseen tälläisen vastauksen:

Ihmisillä on ainutlaatuinen kyky sopeutua ja kehittää uusia taitoja. Vaikka tekoäly, automaatio ja koneet ottavatkin hoitaakseen monia tehtäviä, ne myös luovat uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Ihmiset voivat keskittyä luovaan työhön, ongelmanratkaisuun, sosiaalisiin vuorovaikutuksiin ja muihin alueisiin, joilla ihmisen ainutlaatuinen kyky empatiaan ja luovuuteen on tärkeää. Lisäksi elinikäinen oppiminen ja uudelleenkoulutus ovat avainasemassa, jotta ihmiset voivat pysyä mukana jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä.

[jaava]

Artikkeli Kauppalehdessä
Olen napsinut muutamia mielestäni oleellisia kohtia artikkelista (hieman stilisoiden), jossa Aleksi Roima esittelee näkemyksiään:

Tällaiset työt siirtyvät nyt tekoälylle – Klarna teki jo radikaalin ratkaisun
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/9 ... parit:7a4f

Klarnalla tekoäly hoitaa jo 700 asiakaspalvelijan tehtävät: tekoälyn kontolla on kaksi kolmasosaa yrityksen asiakaspalvelukeskusteluista. Se tuo yritykselle tänä vuonna 40 miljoonan dollarin parannuksen kannattavuuteen.
Tulevaisuudessa monessa organisaatiossa voi olla houkutteleva ajatus automatisoida asiakaspalvelua.

Aleksi Roima kertoo käyttävänsä tekoälyä sparrauskumppanina: Aikaisemmin tuli pyydettyä kollegaa lukemaan esimerkiksi jokin viesti läpi, nyt tekoäly voi auttaa tekstin muotoilussa.
Roima puhuu mielellään tekoälyratkaisujen tarjoamista positiivisista mahdollisuuksista ja tuottavuusloikasta.
Kun aikaa pystytään vapauttamaan rutiininomaisesta työstä mielekkäämpiin ja tuottavampiin työtehtäviin, työntekijöistä saadaan potentiaalia työnantajan suuntaan.

Vähiten huolta työn säilymisestä on
- erityisasiantuntemusta vaativissa toimenkuvissa
- fyysisissä töissä, jotka tehdään käsillä ja vaativat yleensä vähemmän koulutusta

Vahvimmin tekoäly tuntuu tietotyöläisen tontilla ja todennäköisimmin muutos osuu niihin töihin, joita voidaan korvata laajojen kielimallien avulla.
Generatiivisen tekoälyn vallankumous on Roiman mukaan aiheuttanut monissa yrityksissä ”eksistentiaalista kriisiä”.

Aiemmin tekoälyn käyttö nähtiin pienenä optimointina, nyt sekä ylin johto että yksittäiset asiantuntijat haluavat keskustella, miten tekoäly muuttaa liiketoimintaa ja miten se vaikuttaa työntekijän omaan toimenkuvaan.

Sitten melkoisen oudolta kuulostava osa artikkelissa:
"Turun yliopisto tiedotti työstävänsä 12 muun organisaation kanssa EU-hanketta, jossa kehitetään tunnetekoälyyn keskittyvää maisteriohjelmaa. Koulutus tulee keskittymään koneiden kykyyn tulkita ihmisten tunteita ja vastata niihin."
No Roiman mielestä laajojen kielimallien soveltuvuudesta tunneälyyn liittyviin tilanteisiin ei ole varmuutta. Organisaatiot eivät voi hypätä liian nopeasti teknologia edellä tähän murrokseen, vaan ihmisillä tulee vielä pitkään olemaan keskeinen rooli muun muassa tunteiden ymmärtämisessä ja tekoälyn tuotosten hyödyntämisessä.

[Maffer]

Nää generatiivisen ATK:n tekemät tekstit kuulostavat melkein kaikki siltä et siinä ei oteta vastuuta mistään sisällöstä ja tekstin luonne on aina tyyliin voisi, olisi, ehkäpä, jos. Niillä ei ole mitään ihmismäistä luonnetta.

[elmar]

Joo, tulee mieleen tämä > https://puppulausegeneraattori.fi/?jako=0v19f8d2a23 .

[aikaarska]

Joo, tulee mieleen tämä > https://puppulausegeneraattori.fi/?jako=0v19f8d2a23 .

Uusi puppulause - Avainsanana Valokuvaus:

Oudoksuttavaa kyllä, on useasti todettu, että valokuvaus opettaa sisäistämään vastuunalaisia kontradiktioita.

[Maffer]

Klarnan keissi on tuttu. Mut epäilen vahvasti että kuten Amazonille kävi, käy myös Klarnalle. Siellä on pian 700 vuokratyöläistä kalliimmalla selvittelemässä ATK:n sekoiluja.

Lisäksi, jos ja kun sekoilua sattuu, aiheuttaa se pitkässä juoksussa brändihaittaa. Miksei sille lasketa mitään arvoa? Saa nähdä mitä Applen kielimalli tekee eri tavalla jos mitään ja miten se vaikuttaa ompun arvostukseen.