Budjettikamera taidekuvaukseen?

[Emento]

Hei tietäjät, harrastajat ja ammattilaiset!

Aloitteleva kuvaaja etsii sopivaa, laadukkaampaa mutta edullista kameraa vanhan digikameran tilalle, mutta vaihtoehtojen määrä laittaa nuppia sekaisin. Aiempi kokemus on lähinnä tasoa kivat lomakuvat, mutta nyt tarkoituksenani on kuvata tekemiäni sisustustauluja (somea, nettisivuja ja markkinointia varten) sekä silloin tällöin kuvata myös ihmisiä (sukulaisten valmistujaiskuvia, omia lapsia ym.) - tarkoitus ei siis ole myydä valokuvia, vaan saada laadukkaita kuvia omaan käyttöön sekä markkinointiin

Haussa olisi siis järjestelmäkamera, jossa:
- Hyvä resoluutio ja väritarkkuus
- Mahdollisuus etälaukaisimeen
- Kuvaan lähinnä hyvässä valaistuksessa, en liikkuvia asioita
- Videon laadulla ei väliä (somevideot otan puhelimella)
- Budjetti max 1000 eur

Ideoita, ehdotuksia, vaihtoehtoja? Olen äärettömän kiitollinen jokaisesta!

[Maffer]

Noh. Jos ny ei Pentax pelota niin kato jostain käytetty K-1 mk1. Siis nimenomaan mk1. Ja siihen Pentax FA50mm makro tai 100mm Macro WR. Voi saada tonnilla käytettynä. Idea tos o se et K-1:ssa on superresoluutiomoodi millä saat kyllä kaiken detailin taulusta irti ja erittäin nätin värintoiston. Makrolinssi sopii lättänän pinnan kuvaamiseen.

Jos täytyy saada modernimpaa, niin käytetty Sony A7R3 on myös superresoluutiokamera ja runko saattaa liikkua tonnilla. Pikkukennoisista Olympuksella (OM systems nykyään) on joitain runkoja missä myös superresoluutiotila.

Jos ny sit ihmisten kuvailu o muuten kivaa niin Sonyn AF on valovuoden Pentaksia parempi. Sonyn superresoluutiokuvan joudut tosin kasaamaan erikseen ennen käsittelyä neljästä tai kuudestatoista kuvasta riippuen haluatko jättimäisen resoluution vaan vain parempaa värintoistoa ja kontrastia. Pentaxin pixelshift RAW aukeaa suoraan mm. Adobe Lightroomissa ilman kasailuvaihetta välissä.

[habannaama]

Maininta väritarkkuudesta.

Budjetti 1000€. Onko siinä huomioitu myös objektiivi?

Saako olla käytetty?

Kuvataanko jpeg vai raw?

Jos käytetty kelpaa, oma suositukseni on Fuji.

Perustelut ovat se, että sama kummalla kuvaat, raw vai jpeg, sävyt ovat (toki jpeg:llä se, minkä simun valitsee), sävymaailma on se The Juttu Fujilla.
Resoluutioissa piisaa ja kun Fujin objektiivivalikoima on huippua, niin...

Tiedän, mielipiteitä on monia. Olen kuvannut Nikoneilla, Canoneilla, Fujeilla ja Sonyilla ja tälläkin hetkellä Sonylla, mutta jos noista jonkun valitsisin sävymaailman autentisuus edellä, olisi se Fuji.

Samoin Fujin käytettävyys/säädettävyys, ainakin X-T rungoissa on aivan huippua.

Eli jotta budjetti pysyisi kasassa, joku käytetty X-T2 ja siihen esim. 35mm f2 objektiivi, joka superskarppi, niin se on siinä.

[Maffer]

Fujills ei oikee sitä detailia irtoo. Eiks se ollu päätavoite ny?

Myyntipalstalla oli D800E just käytettynä 450€. Paha siitäkää o paremmaksi laittaa ja tiedosto on turvallinen bayer 36MP eikä mikään xtrans jojo. 550€:lla saa Nikoniin makrolinssin ja valintoja on vaikka kuinka siihen.

Xtrans fujit on hippien lomakameroita joilla halutaan joki jpg heti someen.

[Gamma]

Mafferilla nää jutut lähtee aian laukalle . Eihän tässä mitään superresoluutiokameraa haeta vaan laadukkaita kuvia somea ja nettiä varten tarvitaan. Siihen Fujikin on hyvä.

[Maffer]

No siinä luki et markkinointi. Voihan joku myydä reprottua taulua digikuvana ja vedostaa siitä kopioita isona. En minä markkinoisi vaivalla piirrettyä taulua jos reprosta ei näkyisi millaista laatua se oikeasti on. Someen riittää tietenkin luuri. Plus edelleen jos ny oikeesti haluu värit sillee kun on ne piirtäny isolla vaivalla, superresoluutio takaa että kamera ei niitä isommin pasko jos käyttäjä ei itse kädetä hommaa jälkikäsittelyssä vaikka poksauttamalla gamutin.

Kysyisin myös et mitenkä markkinoinnissa (jos se tarkoittaa pelkkää some-mainosta) huomioidaan nimen omaan toi väritoisto? Jos maalataan kirkkaita värejä, ne ei koskaan näy internetissä oikein missään sRGB-väriprofiilissa. Pelkästään tuo tekee tyhjäksi järkkärin antaman hyödyn.

[saloma-3]

No siinä luki et markkinointi. Voihan joku myydä reprottua taulua digikuvana ja vedostaa siitä kopioita isona. En minä markkinoisi vaivalla piirrettyä taulua jos reprosta ei näkyisi millaista laatua se oikeasti on. Someen riittää tietenkin luuri. Plus edelleen jos ny oikeesti haluu värit sillee kun on ne piirtäny isolla vaivalla, superresoluutio takaa että kamera ei niitä isommin pasko jos käyttäjä ei itse kädetä hommaa jälkikäsittelyssä vaikka poksauttamalla gamutin.

Kysyisin myös et mitenkä markkinoinnissa (jos se tarkoittaa pelkkää some-mainosta) huomioidaan nimen omaan toi väritoisto? Jos maalataan kirkkaita värejä, ne ei koskaan näy internetissä oikein missään sRGB-väriprofiilissa. Pelkästään tuo tekee tyhjäksi järkkärin antaman hyödyn.

Ny ei ymmärrä mihin tämä puheenvuoro liittyy.

[Maffer]

Älä sit ymmärrä.

[Gamma]

Alkuperäinen kysyjä voisi vähän tarkentaa tuota markkinointia. Tapahtuuko se vain netin kautta vai jollain muulla tavalla?

[Maffer]

Nih. Mä funtsin sitä silt kantilta et myydäänkö täs myös tarkkoja reprokuvia siitä taulusta. Siks ehdotin mitä ehdotin.

[habannaama]

Fujills ei oikee sitä detailia irtoo. Eiks se ollu päätavoite ny?

Myyntipalstalla oli D800E just käytettynä 450€. Paha siitäkää o paremmaksi laittaa ja tiedosto on turvallinen bayer 36MP eikä mikään xtrans jojo. 550€:lla saa Nikoniin makrolinssin ja valintoja on vaikka kuinka siihen.

Xtrans fujit on hippien lomakameroita joilla halutaan joki jpg heti someen.

Aivan höpö höpöä, ettei Fujilla irtoa detaljia.
Sinulle ei toki mikään riitä... Itse kun tykkään hulluna tämänhetkisestä Sony a7r III kamerastani, niin luulisi, että tämän vuoksi kehuisin sitten Sonya?

Mutta tästä huolimatta pidin myös omistamistani Fujeista ja siksi voin niitä kehuakin, hyviä laitteita. Hyvä, vai pitäisikö kirjoittaa erittäinkin hyvä kuvanlaatu.

Olen siinä käsityksessä, että kysyjä hakee kameraa normaali kuvaamiseen, eikä hänellä ole tarve kuvata laitteellaan ämpäritestiä, jossa valotetaan 6h putkeen kameran ollessa foliolla käärittyyn mustaan ämpäriin 32 asteen pakkasessa.

Kun olen kuvannut muutama kymmentuhatta kuvaa Fujeilla, käsittäen maksullisia keikkoja häistä, urheilusta potretteihin ja omaksi ilokseni maisemia ja potretteja, niin ei minulla ole yhdenkään kuvan kohdalla tullut tunnetta, että kyse olisi jostain hippien lomakameroista.

Joskus olisi kommentoidessaan hyvä edes yrittää säilyttää teksteissään totuuden siemen, eikä levittää niitä omia äärifilosofioitaan, sillä joku kokematon saattaa vielä uskoakin sellaisia.

[Maffer]

Äärifilosofiaa? Se ois Phase One taulun reproamiseen 50 000€. Jos tonnilla saa saa Pentax K-1 setin käytettynä (ihan mahdollista) siitä on aika paha pistää paremmaksi yhtään millään vehkeellä. Toi Nikon tulis aika hyvänä kakkosena. Noista Fujeista ei oikein jää ku vedätetty maku suuhun. Tämä siis sillä ajatuksella et valaistaan taulu hyvin ja kuvataan sen mahdollisimman hyvin kuvaksi.

[habannaama]

Lisätään tähän vielä sellainen, että olen ollut painoalalla yli 22-vuotta, joista olin (nykyään muissa hommissa) viimeiset 12, 5 vuotta painajana, jossa olennainen osa ammattia oli värimääritelmien kanssa puljaaminen.
Erittäin vaativaa hommaa, sillä kun asiakas x halusi itse määrittelemänsä sävyn, jota et siis suoraan purkista saanut, niin se piti itse sävyttää kokeilemalla.
Siinä jos jossain oppi miten ja millä tavalla värit käyttäytyvät ja mikä näyttää miltäkin.

Hieman kuin hifissä, jossa pystyy koulimaan kuuloaan, myös niissä hommissa pystyi koulimaan (jotkut eivät koskaan oppineet, esim. 3M:n tietyt sävyt, joita ei saanut valmiina, ne olivat toisille täyttä hebreaa, samoin Shell:n sävyt, ym, ym...) silmän havannointia sävymaailmaan.

Siksi en vieläkään ole tottunut Sonyni tapaan käyttäytyä potreteissa ihon sävyihin. Ei aina niin kovin luonnollista. Toisin kuin Fujeilla kuvatessani, laakista valmista.

[habannaama]

Äärifilosofiaa? Se ois Phase One taulun reproamiseen 50 000€. Jos tonnilla saa saa Pentax K-1 setin käytettynä (ihan mahdollista) siitä on aika paha pistää paremmaksi yhtään millään vehkeellä. Toi Nikon tulis aika hyvänä kakkosena. Noista Fujeista ei oikein jää ku vedätetty maku suuhun. Tämä siis sillä ajatuksella et valaistaan taulu hyvin ja kuvataan sen mahdollisimman hyvin kuvaksi.

Phase Onesta ei kokemusta, samoin kuin ei myöskään Pentaxeista.
Nikoneista taasen on, tosin ei uusimmista, mutta jos sävymaailmaa ajattelen, niin henkilökohtaisesti Fuji ennen Nikonia.
Viittaus, että lue aikaisemmat tekstini...

Jos resoluutio ei mielestäsi riitä Fujeilla, niin aika hassu väite, josta sinulla on varmaan heittää jotain faktaa väitteesi tueksi, muuta kuin että sinulle tuli vedätetty maku suuhun.

Eli miten se resoluutio ei sitten riittänyt, heitäpä jotain omaa FAKTAA esimerkkien kera esille?

[Maffer]

Kattele sieltä mun räpellysketjusta kroppeja. On siel parin sadan sivun seassa GFX:ää, pixelshiftiä ja xtrans-suttua.

[habannaama]

Kattele sieltä mun räpellysketjusta kroppeja. On siel parin sadan sivun seassa GFX:ää, pixelshiftiä ja xtrans-suttua.

Heitäppä jakoon muutamat raakakuvat sen tyyppisistä kuvista, mitä kysyjän voisi kuvitella ottavan.
Eli ei mitään ämpäritestattuja, sopimattomalla softalla, loppuun asti käsiteltyjä kuvia.

On se ihme, kun Fujeilla(kin) lukuisia tyytyväisiä käyttäjiä maailmalla ja ihan ammattilaisiakin. Mutta jostain kumman syystä juuri sinulle henkilökohtaisesti se on tuuhio romu. Tosin olet kyllä tainnut vuosien varrella haukkua kaikki merkit, eli ihmetellä sopii, miten ylipäätään voit suositella yhtään mitään?

Nyt niitä raakakuvia jakoon, niin katsotaan.

[Maffer]

No kato ny tästä pikselitason kuvanlaatu (100% kroppi) sillai et silmälasit on tarvittaessa päässä.

Pentax K-1 Pixel-Shift:
https://mjkoski.1g.fi/kuvat/Miscellaneo ... g?img=full

Fuji GFX50 bling-blong keskiformaattidigi:
https://mjkoski.1g.fi/kuvat/Miscellaneo ... g?img=full

Suoria linkkejä ettei foorumi skaalaa mitään. Superresoluutiokuvaa voi käyttää suoraan 100% kroppina eikä kukaan tajua mitään jos ei pahemmin pasko sitä kuvaustilannetta. GFX50 bayer-mössöllä ei ole mitään jakoa missään ikinä. Xtrans kroppeja ei tarvi edes laittaa näkyville, ne on jotain luurikuvan ja ton GFX:n välistä. En ny kahta kertaa pidempää miettis kummalla lähtisin jotain maalauksia reproamaan digikuvaksi. Superresoluutio ei haittaa varmaan taulujen kanssa kun ne ei juokse karkuun sitä kameraa kesken kaiken. Lisäksi, kuvista häviää kokonaan moire-ilmiö sen käytöllä.

-- Sama kamera, 36MP Sony täyskenno vertailupari:

K-1 Pixel-Shift OFF:
https://mjkoski.1g.fi/kuvat/Miscellaneo ... g?img=full

K-1 Pixel-Shift ON:
https://mjkoski.1g.fi/kuvat/Miscellaneo ... g?img=full

Reproamiseen superresoluutio tai muuten voikin lasketella menemään vaikka iPhonella jos tarkoitus on pelkkä mainonta. Ja, kuten alun perinkin naputtelin, Pentax ei ole hyvä valinta jos kuvailee paljon ihmisiä sun muuta liikkuvaa. Monessa nykyaikaisessa laitteessa on tuollainen superresoluutiotoiminto. Sony A7R3 on hyvä valinta jos budjetin käyttää kamerarunkoon ja siihen kehtaa lisäksi hankkia objektiivin päälle. Olympus (OM) mahdollistaa superresoluution alkuperäisellä budjetilla niin että obiskankin saa ostettua (joku makro).

[hkoskenv]

Äärifilosofiaa? Se ois Phase One taulun reproamiseen 50 000€. Jos tonnilla saa saa Pentax K-1 setin käytettynä (ihan mahdollista) siitä on aika paha pistää paremmaksi yhtään millään vehkeellä. Toi Nikon tulis aika hyvänä kakkosena. Noista Fujeista ei oikein jää ku vedätetty maku suuhun. Tämä siis sillä ajatuksella et valaistaan taulu hyvin ja kuvataan sen mahdollisimman hyvin kuvaksi.

Missä maalatussa taulussa on kymmenien megapikselien edestä mielekästä informaatiota? Ei missään? Jos joku haluaa tutkia jotain väriaineiden mikrohuokosia, siihen tarkoitukseen kannattaa hankkia mikroskooppikamera. Satasen malli pesee heittämällä minkä tahansa Phase onen normaaliobjektiivilla. Koko taulun skannaaminen tuollaisiin tarkoituksiin on tietenkin täysin turhaa.

Siinä saa tökkiä pensselillä tunnin jos toisenkin, jos maalaa 30 megapikselin edestä detaljia. Useimpiin tauluihin 64ox480 pikseliä on täysin riittävä. Joidenkin fotorealismihifistelijöiden teoksiin tarvitaan ehkä 1920 x 1080, mutta ihmisen elämä ei riitä joka hiekanjyvän tai ihosolun viimeistelyyn.

[Maffer]

Älä vingu. Jos tonnilla saa tommosen setupin, sillä kuvaa kivasti muutaman taulun ja vaikka mitä muutakin. Eri juttu olis jos alkais tuhlaamaan hommaan 10k€. Sehän on upee juttu jos pensselin vedot näkyy kaikkine urineen ja kuoppineen huipputason väritoistolla. Eli ihan perustaulussa on helposti jo 100MP detailia vaikka sormiväreillä vetelis. Hae ny vaikka lähimmästä tiimarista purkki ja maalaa seinään. Ihan hitosti tekstuuria kuivuneessa työssä eikä sen näkemiseen tarvi mikroskooppia.

[Gamma]

Minä olen vuosia kuvannut omat maalaukseni Fuji X-E1:llä, vaikka resoluutioltaan parempiakin kameroita olisi käytettävissä. Sen kuvan laatu on ihan passeli. Liiallinen terävyys ei ole hyvä, kankaan tekstuuri tai pastellitöiden liidun jälki korostuu liikaa. Näyttää epäluonnolliselta jopa suorastaan rumalta. Ei kai taideteoksia useinkaan myydä pelkästään sen pintarakenteen perusteella. Joissain töissä se toki voi olla merkittävä asia. Jos markkinointikuvia tulostetaan paperille ei kai niidenkään koko liene kovin suuri, eikä kukaan tarkastele teoksesta mitään 100% kroppeja.

Jos ei vielä olla karkotettu kysyjää foorumilta superresoluutioilla ja pixel-sifteillä voisi kai palata takaisin reaalimaailmaan ja suositella jotain käytännöllistä. Minusta ihan perusjäkkäri riittää. Oleellisempaa on oikeanvärinen ja riittävä valaistus. Eikä siinäkään tarvitse lähteä tavoittelemaan täydellisyyttä.