Marsalkka Spegen suuri valokuvaketju

[habannaama]

Kuva kutonenkin kyllä esittää jotain mihin digikenno ei vaan pysty.

Nyt vaikuttaa kyllä siltä, ettei hapannaama kertakaikkiaan ymmärrä hyvän päälle!

Kyllähän se on nyt vaan karu tosiasia, ettei uusin, kallein ja hienoinkaan Sonyn täys´kennoinen peilitön digikamera pärjää kuvanlaadussa hyvin skannatulle ja käsitellylle värinegatiivifilmikuvalle, kun puhutaan puhtaasti sävydynamiikasta ja erityisesti kyvystä toistaa kuvan kirkkaita alueita kuvissa, joissa on myös tummia varjoja ja suuret sävyerot.

Parhaimmallakaan peilittömällä digikameralla on myös hyvin vaikeaa saada kuviin sellainen "vanhan hyvän ajan" värimaailma, jota esimerkiksi tämä minun ja toveri temaman suosima Kodak Ultramax 400-värinegatiivifilmi tuottaa. Toki ymmärrän, että kliinisiin digikuviin tottuneet kansan syvät rivit eivät välttämättä osaa nauttia filmikuviin kuuluvasta rakeisuudesta savuttomissa, tasalämpöisissä ja viimeisen päälle imuroiduissa asunnoissaan huipputerävien 4K-näyttöjensä äärellä.

Onneksi kuitenkin palstan päivystävät upseerit ja valokuvauksen huippuasiantuntijat, toverit valokuvakenraalit temama ja Maffer osaavat antaa arvoa klassisille filmivalokuvilleni ja ymmärtävät mitä ilmeisemmin sen tosiasian, että elämään kuuluu myös pieni filmikuvien tyyppinen rosoisuus, eikä kaiken tarvitse aina kiiltää puhtauttaan.

Jeps, en polta, eli savuttomuus tosiaan aina läsnä. Itseasiassa inhoan tupakan hajuakin.
Samoin tykkään viileästä sisäilmasta, eli sekin mahdollisuuksien mukaan tasalämpöistä ja kukapa sitä ei pitäisi siisteydestä, tosin olen huono imuroimaan ja sitä mieltä, että "tietty määrä paskaisuutta" parantaa elimistön vastuskykyä (nyky-yhteiskunnan liiallinen kliinisyys on aidosti pahasta).

Oma mielipiteeni on se, että jos "juoksee hyvän kuvanlaadun (mitä se sitten kellekin tarkoittaa) perässä, sijoittaen runkoon/objektiiviin sydänvertaan + toisen munuaisen, niin olisihan se hölmöä olla hyödyntämättä niiden potentiaalia ja jälkityöstää niillä otettuja kuvia vuonna -94 otetulla 17" vga-näytöllä.
Joten tästä syystä olen päätynyt ratkisuun, jossa myös näyttö noudattaa samaa "tasoa" muun kuvauskaluston kanssa.

Koska jokaisen näköelimet ja aivojen tuottama kuvallinen data on yksilöllistä, on paha mennä sanomaan, mikä on kuvan x hyvyys kenenkin mielestä.
Niinpä ymmärrän hyvin, että palstan upseerit ja valokuvauksen huippuasiantuntijat näkevät nämä(kin) todellisina teknisinä/visuaalisina huipputeoksina.

Eikä näin ollen muuta kuin hyviä kuvailuja arvon Spege, hyvä että kuvasi tuottavat sekä sinulle, että arvon upseereille ja palstan huippuasiantuntijoille mielihyvää, niinpä lisää rullia/ruutuja kameraan

[hkoskenv]

Kyllähän se on nyt vaan karu tosiasia, ettei uusin, kallein ja hienoinkaan Sonyn täys´kennoinen peilitön digikamera pärjää kuvanlaadussa hyvin skannatulle ja käsitellylle värinegatiivifilmikuvalle, kun puhutaan puhtaasti sävydynamiikasta ja erityisesti kyvystä toistaa kuvan kirkkaita alueita kuvissa, joissa on myös tummia varjoja ja suuret sävyerot.

Mikä merkitys tuolla sitten on kokonaisuudessa, jonka kuvanlaatuna mieltää? Ja kyllä sinä mielestäni saat digikuviisi aika hyvin tuon filmikuvien ylisaturoituneen värimaailman. Itse en siitä niin pidä, vaan haluan värit todellista näkymää kliinisellä tarkkuudella reproavina latteina harmaanhaljuina versioina. Sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat.

Onneksi kuitenkin palstan päivystävät upseerit ja valokuvauksen huippuasiantuntijat, toverit valokuvakenraalit temama ja Maffer osaavat antaa arvoa klassisille filmivalokuvilleni ja ymmärtävät mitä ilmeisemmin sen tosiasian, että elämään kuuluu myös pieni filmikuvien tyyppinen rosoisuus, eikä kaiken tarvitse aina kiiltää puhtauttaan.

En kyllä uskaltaisi kutsua Mafferia kylään, jos nurkissa olisi vähänkin suttua.

[Maffer]

Mistä tuollaisen repäisit? Digillä kuvatessa lopputuloksen tulee olla priimaa kun sellaisesta a) joutuu nykyään maksamaan b) vaivaudutaan kuvaamaan jonnekin. Filmillä tai luurilla ei tällainen riippakivi paina - kaikki mitä jää haaviin on vain plussaa.

[hkoskenv]

Mistä tuollaisen repäisit? Digillä kuvatessa lopputuloksen tulee olla priimaa kun sellaisesta a) joutuu nykyään maksamaan b) vaivaudutaan kuvaamaan jonnekin. Filmillä tai luurilla ei tällainen riippakivi paina - kaikki mitä jää haaviin on vain plussaa.

Ihan omien korvien välistä. Se on minun mielipide. Se, että digillä kaiken pitää olla priimaa mutta muilla tallennusmenetelmillä sallitaan virheitä on sinun mielipide. Varsin harvinainen sellainen, sanoisin.

[Maffer]

Se on puhdasta laskentaa. SER-reppu maksaa tänä päivänä jo lähemmäs xx k€ verran. Sellaisen on syytä tuottaa summansa arvosta teknistä laatua. Filmirutkut maksaa korkeintaan satasia ja luurin kameramoduli pari kymppiä.

Se, että taskussa on peruna ja lenkkeillessä voi vaikka jonglöörata sillä, on vapauttava tunne.

[spege]

Tylsiä ja oudonvärisiä kuvia, värinegatiivifilmi ilmeisesti riittää joillekkin että kuvasta tulee....hyvä ?

Koska osasin odottaa filmivalokuvistani ruusujen lisäksi myös risuja niiltä digimiehiltä, jotka eivät kerta kaikkiaan ymmärrä vanhan hyvän ajan filmivalokuvan päälle, kuten kansalainen Känön, otin itseäni niskasta kiinni jo samana yönä, jolloin julkaisin filmivalokuvasarjani edellisellä sivulla. Heitin menneen maanantain vastaisena yönä digitaalisilla kameroillani ja kaikilla objektiiveillani täytetyn Tamracin ison kamerareppuni Mersun takakonttiin ja läksin hyvän sääennusteen innoittamana paiskimaan töitä ja nyt on aika nauttia työntekoni hedelmistä.

Ikuistin kaikki seuraavat kahdeksan luonnonvalokuvaa nyt filmin sijasta Sonyn valmistamilla jaloilla CMOS-kuvakennoilla varustetuilla, täysin digitaalisilla Nikon D810 ja D500 kameroillani. Objektiiveista käytin työskentelyssäni nyt loistavan 24-120 mm Zoom-Nikkorin lisäksi myös pidempiä, 70-300 mm ja 200-500 mm Nikkor-zoomobjektiivejani. Laitoin näitä kuvia ottaessani nyt myös kaiken marsalkan arvoisen valokuvaajan ammattitaitoni ja kolmenkymmenen vuoden työkokemukseni likoon.

Toivottavasti nämä oheiset kahdeksan uutta ja aitoa digitaalista luonnonvalokuvaa täyttävät kaikkien, niidenkin DC.netin kansalaisten toiveet, jotka eivät saaneet kunnollista visuaalisteknillistä nautintoa uusista filmivalokuvistani. Näiden valokuvien myötä haluan toivottaa myös mahdollisimman hyvää alkavaa kesää kaikille DC.netin kansalaisille, valokuvaajan sotilasarvoon katsomatta!

Kuva 1


Kuva 2


Kuva 3


Kuva 4


Kuva 5


Kuva 6


Kuva 7


Kuva 8

[temama]

Osaat selvästi tallentaa tunnelmaa, ja maltat tehdä sen järkevällä jälkikäsittelyllä. Näissä on todella hieno tunnelma, ja vieläpä tuhdit värisävyt, vaikka osa niistä ilmeisemmin kuvattu vähemmän valon aikaan. Mestarityötä, parasta marsalkkaa taas vaihteeksi!

[Iiwana-80]

Nyt on kyllä nättiä. Normaalit Spege-värivirheetkin oikein loistavat poissaolollaan. Kerrassaan hienoja otoksia.

[hkoskenv]

Toivottavasti nämä oheiset kahdeksan uutta ja aitoa digitaalista luonnonvalokuvaa täyttävät kaikkien, niidenkin DC.netin kansalaisten toiveet, jotka eivät saaneet kunnollista visuaalisteknillistä nautintoa uusista filmivalokuvistani. Näiden valokuvien myötä haluan toivottaa myös mahdollisimman hyvää alkavaa kesää kaikille DC.netin kansalaisille, valokuvaajan sotilasarvoon katsomatta!

Nyt on visuaalisteknillinen meininki kohdillaan.

Filmiin olisi varmaan pitänyt päästä sisään nuorena. Nyt kun ei ole muistoja filmikuvaamisesta, ne kuvat näyttävät erikoisilta ja jollain tavalla virheellisiltä. Minusta nuo digikuvat toistavat nähdyn erittäin hyvin. Minä olisin jättänyt värisaturaation aavistuksen pienemmälle, mutta ei se ole millään tavalla överiksi vedetty noissa kuvissa.

[habannaama]

Hienoa arvon Marsalkka, nyt on tekemisen meininkiä.

Näistä välittyy ajan ja paikan fiilis.

Huomion arvoista se, että katson näitä kännykän lilliputtinäytöltä ja silti tuo tunnelma välittyy hyvin.

Lisää tällaista, kiitos.

[talonherra]

2 viimestä! hyvää laatua hämärissä!

[spege]

Onpa kerrassaan hienoa nähdä ja vanhan valokuvamarsalkan sydäntä lämmittää kovasti, että hieman ristiriitaisen vastaanoton saaneen filmivalokuvasarjani jälkeen nämä, tosin hyvin vakavahenkisesti ikuistamani digitaaliset luonnonvalokuvat maistuvat näinkin hyvin DC.netin vaativalle valokuvakansalle. Erityisen iloinen olen siitä, että ilmeisesti hapannaamankin yleensä kovin hapan naama mitä ilmeisemmin kirkastui näiden uusimpien luonnonvalokuvieni ansiosta!

Sitä olen kuitenkin pohtinut tässä päivän mittaan, miksi valokuvakenraalimajuri Maffer, joka tosin muistuttaa omassa kännykkäkuvaketjussaan julkaisemansa selfiekuvan perusteella enemmän Talvisodan aikaista venäläistä valokuvavänrikkiä, on nyt hiljaa. Filmikuvani maistuivat mitä ilmeisemmin toveri Mafferille kuitenkin mainiosti, joten mikähän näissä digikuvissani sitten mättää Mafferin mielestä. Onko näiden digitaalisten luontokuvieni reunapiirto liian kehno vai uupuuko niistä kenties sitä kuuluisaa mikrokontrastia tai 3D-efektiä vai kiikastaako jossakin muussa kuvanlaatuun liittyvässä seikassa.

Koska käsittääkseni kuitenkin kenraali Mafferia lukuun ottamatta DC.netin kansa on ollut hyvin tyytyväinen näihin uusimpiin luonnonvalokuviini, voin kertoa hieman niiden synnystä. Kansan on ehkä vaikea uskoa tätä todeksi, mutta otin kaikki nämä kuvat vain viidenkymmenen metrin säteellä Mersustani, yhdeltä ja samalta kuvauspaikalta, edes kamerareppua ei tarvinnut poistaa auton takakontista.

Muutaman kymmenen kilometrin päässä kotoani on erään syrjäisen kestopäällystetyn seututien varressa pieni levike mahtavan järvimaiseman äärellä, johon pysäköin autoni. Kun tulin paikalle aamuyöllä kello kolmen aikoihin, huomasin heti auton ikkunasta hyvin lähellä rantaa uivat joutsenet. Nousin hyvin varovasti ja matalana autosta ja hiivin auton taakse, päästäkseni kontissa oleviin kameroihini käsiksi. Hitaasti ja rauhallisesti avasin takaluukun ja nostin kamerarepusta molemmat digirunkoni hihnoista kaulaani, joista D810:een kiinnitin nopeasti 70-300 mm zoomin ja D500:aan 200-500 millisen.

Pusikoiden antamaa näkösuojaa hyväksikäyttäen hiivin sitten järven rantaan, josta avasin välittömästi tulen molemmilla kameroillani valkosorsia kohti, ampuen käsivaralta, objektiivien kuvanvakaajiin luottaen lyhyitä tarkkoja sarjoja, vaihtaen aina välillä kameraa ja välillä hivuttuduin taas muutaman metrin lähemmäs vesirajaa. Kansallislinnut suhtautuivat työskentelyyni pitkään varsin maltillisesti ja sain pidettyä joutsenet lähellä. Lopulta ne kuitenkin päättivät varmuuden vuoksi lentää järven toiselle rannalle, josta siirtymästä sain napattua talteen kuvan numero seitsemän.

Maisemakuvat otin heti tämän jälkeen nopeaan tahtiin eri suunnista D810-runkoon kiinnittämälläni 24-120 mm zoomilla ja ehdin saamaan monta erilaista sommitelmaa, ennen kuin aurinko nousi korkeammalle ja hävitti aikaisen aamun usvat ja huippuvalot. Tämän jälkeen olikin sitten ruhtinaallisesti aikaa pitkään tupakkataukoon, jonka jälkeen keskityin viimeiseen rentukkakuvaan, jonka ikuistin 70-300 mm zoomini pisimmällä polttovälillä ja täydellä aukolla, käsivaralta senkin.

Haluan tällä kuvauskertomuksellani tuoda ennen kaikkea DC.netin kansalle esille, ettei luonnonvalokuvauksesta tarvitse tehdä aina niin hikistä ja hankalaa hommaa, kun vain osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja toimia harkitusti, tehokkaasti ja ammattimaisesti. Tosin hyvää tuuriahan tässä oli myös mukana, sekä joutsenten, että säätilan suhteen. Toisaalta hyvää tuuria oli kyllä mielestäni syytäkin olla nyt mukana, sillä tein todella pitkän työpäivän. Ennen tätä aamuyön ja aikaisen aamun luontokuvauretkeäni tein nimittäin jo täyden kahdeksan tunnin työpäivän käsitellessäni edellisellä sivulla julkaisemani filmikuvasarjan valokuvat, jonka jälkeen oli vain muutama tunti taukoa, kun olin jo maastossa kuvaamassa.

Kaikesta tästä huolimatta hotelli Joronjäljen tiloissa toimiva Suur-Savon ammattivalokuvaajain pääesikunta ei suostunut maksamaan minulle työstäni rahanpuutteeseen vedoten kuin yksinkertaisen tuntipalkan, ilman mitään ylityö-, yötyö- tai sunnuntailisiä!

[Maffer]

Nono, nyt pääsin katsomaan päivän kuvatarjontaa. Kyllä minä näistä öisistä tunnelmista pidän. Parhaiten napostelee joutsenet öisen sinisellä lammella. Siinä on sellainen ikiaikainen luontotunnelma - siitä lie osin sinivalkoinen joutsenmerkkikin joskus luonnosteltu.

Ei ole valittamista ei.

[hkoskenv]

Koska käsittääkseni kuitenkin kenraali Mafferia lukuun ottamatta DC.netin kansa on ollut hyvin tyytyväinen näihin uusimpiin luonnonvalokuviini, voin kertoa hieman niiden synnystä. Kansan on ehkä vaikea uskoa tätä todeksi, mutta otin kaikki nämä kuvat vain viidenkymmenen metrin säteellä Mersustani, yhdeltä ja samalta kuvauspaikalta, edes kamerareppua ei tarvinnut poistaa auton takakontista.

Ei ole vaikea uskoa. Pidän luontokuvistasi, koska ne edustavat sitä tavallista luontoa, jota voin itsekin nähdä luontoretkilläni lähiluonnossa. Niissä on rehellinen fiilis, kun taas jossain takatunturien syrjämetsissä täydellisessä valossa otetut täydelliset otokset harvinaisista eläimistä tuntuvat hyvin keinotekoisilta. Ei sitä itsekään luontoa sellaisessa valossa ikinä näe.

Minulla ei vain ole visuaalista silmää ottaa edes itseäni kiinnostavia kuvia, joten kannan retkilläni ennemmin hyönteistenhavainnointi- ja keruutarvikkeita kuin kameraa.

[Känön]

Pakko olla Hannun kanssa eri mieltä, eli kuvissa mitä voi nähdä omilla retkillä on jotain rehellistä. Itse koen että jos näen jotain tällaista tavallista omilla retkillä niin kuvat siitä ei anna mitään tunnetta, tavan retket koettuna luonnossa on hienoja. Kun joku taas siellä korvessa saa siitä harvinaisesta hienossa valossa upean kuvan niin se kuvana antaa enemmin kun sitä ei ole päiväretkillä itse nähnyt eikä kokenut. Tavallinen kuva 50m Mercedeksestä on rehellinen ja lajituntemuksen sekä vaivannäön jälkeen saatu luontokuva hienossa valossa on keinotekoinen....? Mielipiteitähän nämä, tulin kertomaan omani.

[Maffer]

On tullut nähtyä vallan ihmeellisiä asioita joista on muistona kuvia, mutta se mikä siinä on pöljää on se, että ne on hikipäässä kuvaamisella ikuisesti pilattu omana kokemuksena. Asioilla on aina nurja puoli mitä enemmän yrittää - sitä vähemmän jää omaan kaaliin. En usko että kenellään hikihatulla on kovin toisenlaisia kokemuksia tai eivät sitten ole rehellisiä.

[spege]

Kansalainen Känön se jaksaa vain känistä ja hänelle ei tunnu kelpaavan mikään.

Valtaosa valokuvaupseereista ja kansasta osasi nauttia täysin rinnoin jo aiemmin julkaisemistani filmivalokuvista ja toveri Känöniä lukuun ottamatta kaikki muut tuoreimmista täysdigitaalisista luonnonvalokuvistani. Onkohan Känönistin hampaankolossa jotakin vanhaa kaunaa valokuvamarsalkkaansa kohtaan jostakin takavuosien valokuva- tai kamerasodista täällä DC.netin kunnian kentillä vai käniseekö Känöni vain katkeruuttaan, kun ei itse kykene kovinkaan kummoiseen kuva-antiin vai onko siinä kenties jotakin väärää, jos kykenee ottamaan kahdeksan kelpoa luontokuvaa kerralla, vain viidenkymmenen metrin säteellä autosta.

Mielestäni toveri Känönin tulisi olla kiitollinen jo pelkästään siitä, että joillakin on ylipäätään vielä varaa ajaa nykyisillä ja jatkuvasti nousevilla polttoainehinnoilla valokuvausmatkoja ja tuottaa isänmaallista henkeä sekä maanpuolutustahtoa kohottavia luonnonvalokuvia näinä vaikeina ja vaarallisina aikoina, kun Nato-ovikin tuntuu olevan pahasti jumissa, vaikka ainakin iltapäivälehtien perusteella vainolainen painaa päälle hetkenä minä hyvänsä.

Kuvat tiettömien taipaleiden takaa kuunvalossa lentävistä kaksipäisistä kotkista, miljoonien hyttysten pyöriessä samalla kuvaajan pään ympärillä kuuluvat kenties paksun rauhan ja hyvinvoinnin ajan turhamaisiin luontokuviin, mutta mielestäni jokaisen valokuvaajan tulisi nyt keskittyä valokuvamarsalkkansa esimerkkiä noudattaen ennen kaikkea isänmaallisiin valokuviin, joista kuvani kansallislinnustamme laulujoutsenesta perussuomalaisessa järvimaisemassa ovat mielestäni oivallinen esimerkki koko DC.netin kamerakansalle, myös toveri Känönille.

[Känön]

Hammasvälit on puhdistettu ja katkeruuskin loistaa poissaolollaan. Kuten mainitsin niin mielipiteitähän nämä on ja kun ei maistu tämä filmihössötys niin ei voi mitään. Jospa Spege hommaisi taas Canonin digirungon niin saataisiin laadukasta Laulujoutsen kuvaa

[spege]

Hammasvälit on puhdistettu ja katkeruuskin loistaa poissaolollaan. Kuten mainitsin niin mielipiteitähän nämä on ja kun ei maistu tämä filmihössötys niin ei voi mitään.

Hienoa, mutta se on kyllä harmi, ettet ymmärrä jalon filmivalokuvauksen potentiaalia silloin, kun tavoitellaan valokuviin vanhan hyvän ajan ilmettä. Oikein valotetun ja hyvin skannatun värinegatiivifilmin sävydynamiikka voittaa myös kirkkaasti kaikki nykyiset digitaalikameroiden kennot. Tämän lähteen mukaan värinegatiivifilmin sävydynamiikka on parhaimmillaan jopa 21 aukkoa, kun digitaalikameroilla päästään maksimissaan vain 15 aukkoon ilman usean valotuksen HDR-kikkailuja.

”Usable dynamic-range” is the amount of full stops of exposure value that renders acceptable detail and color. “Total dynamic-range” however, is the maximum range containing tonal separation rendering any detail, and is often twice the usable dynamic-range. The usable dynamic-range of conventional slide film is between 6-8 stops (total 14-16 stops). Color negative is between 9-13 stops (total 16-21 stops). Digital sensors are mostly between 7-10 stops (total 12-15 stops).

https://telefoto.fi/tuote/cinestill-d9- ... kehite-1l/

Toki kuvaterävyydessä paraskaan kinokoon filmi ei pärjää nykydigeille, mutta kaikkeahan ei tässä elämässä voi muutenkaan yleensä kerralla saada.

Jospa Spege hommaisi taas Canonin digirungon niin saataisiin laadukasta Laulujoutsen kuvaa

Nyt Känön ihan aikuisen oikeasti, sanopa mitä vikaa teknisesti näissa julkaisemissani Nikon DSLR-luonnonvalokuvissani on.

Puolessa kuvista käytetty ISO-herkkyys on nelinumeroinen, joka ei suinkaan ala ykkösellä. Siitä huolimatta ainakaan omasta mielestäni kohina ei pilaa kuvia, värit ovat tasapainoiset ja runsaat sekä sävyala laaja, ilman että yhdessäkään kuvassa menisi mistään kohti sävyt puhki tai tukkoon. Enkä ainakaan itse koe, että kuvista puuttuisi terävyyttä tai bokeh olisi huono, vaikka kaikki kuvat on otettu melko edullisilla ja valovoimaltaan heikoilla, mutta kevyillä ja monipuolisilla zoomobjektiiveilla.

Jos olet kunnianarvoisa Känön edelleen sitä mieltä, että nämä kuvani olisivat olleet teknisesti parempilaatuisia, jos olisin käyttänyt niissä Nikon DSLR-kalustoni sijasta jotakin kallista peilitöntä digikameraa ja varsinkin Canonin kameraa, kuulisin mielelläni hieman asiallisia argumentteja siitä, miltä osin nämä valokuvani olisivat olleet parempilaatuisia peilittömällä ja varsinkin Canonilla.

[Känön]

Noh, soon vähän siinä että toisaalta annetaan ymmärtää vaivatonta kuvaamista kun on otettu 50m säteellä mesestä....ja sitten nähdään vaivaa dian digitoinnissa

Ja mikä nimimerkki Känön minä olisin jos en Nikonia mollaisi