RIP Järjestelmäkamera

[habannaama]

Kyllä ne räpsyt keskipäivällä tulee puhelimella helpommin ja monesti jopa paremmin. Toki tuon tahtoo moni taas kiistää, mutta hemmetti kun vaikka maksimiin alivalottaen palaa järkkärillä kohtia puhki ja luurilla taas ei. Puhelimella saa myös läpeensä teräviä kuvia, joihin järkkärit taittuu lähinnä fokusstäkkäämällä. Ei myöskään tarvita järkkäriä noihin hemmetin ärsyttäviin ja tosi yleisiin kuviin ihmisten ruoka-annoksista. (Niitä kuvia toki ei tarvitsisi ottaa ollenkaan.) Valitettavan usein kun katsoo järkkäriharrastajien räpsyjä, tulee mieleen, että tyypit ois luurilla pärjänneet vallan mainiosti.

Mikä siinä keskipäivän kuvaamisessa niin ylivoimaisen vaikeaa on?
Jollei itse osaa hyödyntää järjestelmäkameran ominaisuuksia riittävän hyvin ja näin ollen kokee, että puhelimella se onnistuu helpommin, niin ei pidä esittää sitä yleistäen suurena totuutena, vaan sitten tyytyväisenä kuvaa sillä välineellä jolla kokee itse onnistuvansa parhaiten.

Läpeensä terävä kuva, määritteleppä hieman millainen se on tarkkaan ottaen ja missä asiayhteydessä sellaisen saaminen on suotavaa ?
Tällä tarkoitan sitä esimerkkinä, että viimeksi sellaisen otin kun taltioin edellispäivänä edessäni näkyvää Houtskärin kirkkoa, jonka yritin mahduttaa kuvaan niin, että se täyttäisi mahdollisimman paljon kuva-alaa, kuitenkin niin ettei ihan olisi ns. reunoissa kiinni, jotta kuva myös hieman "hengittäisi". Kyllä kaikki kuva-alassa oleva tähdellinen informaatio oli reunasta reunaan täysin terävää ja otin siis järjestelmäkameralla tuon kuvan.

Tulee taas mieleen että kuinka ihmeen ultimaattista terävyyttä tässä halutaan ajaa takaa, siis sellaista jossa aivan joka ikinen kuva-alassa oleva detalji esiintyy veitsenterävänä ilman ainuttakaan "detaljivirhettä" kuva-alassa? Kertokaas niitä elämää suurempia kuvia käyttötarkoituksineen, joissa on oltava edellä mainitut "terävyys-aspektit" täytettyinä, koska muuten kuvan kerronnallinen sisältö menee täysin vatuiksi?
Onko ne maisemakuvia, jotka sitten menevät pilalle, kun vasemman alakulman pilkottavan oksaston lehdet eivät olekaan aivan yhtä ultimaattisen skarppeja kuin keskustan detaljit?
Vai onko se asuntomyyjän palkkaama kuvaaja, joka ottaa asunnon olohuoneesta kuvan ja kuva-alan oikeassa reunassa oleva jalkarahi ei olekaan aivan yhtä ultimaattisen skarppi kuin se aivan keskellä esiintyvä viihdekeskushärpätin ja siinä sitten asuntomyyjä noituu myymättä jäänyttä asuntoa, koska se myyntikuva ei olekaan jalkarahin kohdalta yhtä ultimaattisen skarppi kuin kuvan keskeltä on?

Määrittele termi "tarve"? Kuka määrittelee tarvitaanko niihin ruoka-annoksien kuvaamiseen mitäkin kuvantamislaitetta, ei niihin "tarvita" mielestäsi järkkäriä, entä sitten, samalla tavalla niihin ei sitten samalla mentaliteetilla asiaa tarkasteltuna myöskään "tarvita" älypuhelimen kameraa, joten mitenkä relevantti vertailu tuo nyt sitten ylipäätään on?
Tarve ja tarve, hemmetin ärsyttävä? Niin, se on vain ja ainoastaan tunnetasoon perustuva mielipide, eikä näin ollen mitenkään relevantti vertailukohta kahden erityyppisen kuvantamisvälineen versus mainitsemasi annoskuva.

Valitettavan usein näkee kun katsoo älylaitteella otettuja räpsyjä, tulee mieleen että tyypit olisivat päässeet huomattavasti parempaan lopputulokseen järjestelmäkameralla.

Niinpä niin ja joopa joo, mielipiteitä ja tapoja on niin moneen lähtöön, samoin lopputuloksia, kovin esitämme voimakkaita mielipiteitä suurena totuutena, et sinä enkä minä ole kumpikaan oikeassa, siitä yksinkertaisesta syystä että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa harrastaa ja ottaa kuvia ja kun siihen pakkaan sekoiotetaan vielä kuvakerrontaan liittyen se fakta, että yksilöinä tulkitsemme näkemäämme kovin eri tavoin, esim. mainitsemallasi "ruoka-annoskuvalla" ja sen ottajalle joka sen sitten ottaa vaikkapa kännykällä ja julkaisee hetimiten instaan, sillä saattaa olla julkaisijalleen sinun tietämättäsi isokin sosiaalinen merkitys ottajansa elämälle.
Tällä taasen tarkoitan sitä, että koska emme tiedä toistemme sosiaalisia rakenteita, henkilön x sosiaalinen elämä saattaa olla syystä tahi toisesta sellaista, että sen kuvan merkitys voi olla yllättävänkin voimaannuttava juuri hänelle versus sosiaalisten suhteiden vuorovaikutus henkilökohtaisella tasolla.

Tähän tämä sosiaalisen kulttuurin "somettuminen" on meidät ihmiset johtanut, helposti tulkitaan/peilataan muiden tekemisiä omien tekemisiemme pohjalta, ajattelematta lainkaan, että henkilölle x se esim. (peilaan Turkulaisena) se Kakolan Ruusussa syömässä käyty kerta ruoka-annoskuvineen voi olla kovinkin ainutlaatuinen ja uniikki tapahtuma ja täten siitä halutaan jakaa sosiaalinen "merkintä", kun ennen se olisi kerrottu "pihalla kymmenelle parhaalle kaverille".

Miksi tällainen olisi jotenkin tuomittavampaa kuin se, että täällä me kalustorunk**rit jauhamme samaa pas*aa päättymättömänä kehänä päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen?

Olen ennenkin joissain asiayhteyksissä kirjoittanut saman lauseen ja kirjoitan sen taas, elikäs Eppu Normaalin sanoja lainatakseni; Anna kakkien kukkien kukkia vaan.

P.s. Kuvatkaa enemmän ja tuomitkaa vähemmän ;)

[Maffer]

No järkkärillä kuvaaminen on tällainen h*lvetin palapeli. Joka ikinen kerta...



Ei todellakaan näe vaivaa. Mitä väliä sillä mielikuvissa olevalla paremmalla laadulla lopuksi on kun kaikki runtataan siihen 2MP mediaan? Ei muuta kuin H taskusta ja kylille.

[mremonen]

Valitettavan usein näkee kun katsoo älylaitteella otettuja räpsyjä, tulee mieleen että tyypit olisivat päässeet huomattavasti parempaan lopputulokseen järjestelmäkameralla.

Tai sitten ei... laite ei lisää luovuutta. Hyvä kuvaaja ottaa sen kuvan huonommallakin laitteella. Vai onko kaikki kuvat ennen 50mpix digiä pelkkää kuraa?

P.s. Kuvatkaa enemmän ja tuomitkaa vähemmän ;)

Tämä on totta, mutta kaipa tässä ketjussa oli tarkoitus keskustella RIP vai ei-RIP järjestelmäkamera. Jossa pohdinnassa ei ole kyse siitä, saako järkkärillä parempaa kuvaa, tai onko käyttötapauksia, joissa kuvaa ei saa kuin järkkärillä tai superzoom-pokkarilla.

IMHO järkkärimarkkina on aika hallitsemattomassa tai ainakin heikosti kontrolloidussa syöksykierteessä lähinnä syistä, joita olen yrittänyt tässä nostaa. Syyt eivät ole tosiaan että onko järkkärillä kuvaaminen kivaa tai onko valokuvaus hieno harrastus. Vaan siinä, että järjestelmäkamerat eivät enää jaksa viehättää ns. suurta massaa, koska kännykkä on riittävän hyvä kuvanlaadullisesti ja ylivertainen parissa muussa ominaisuudessa (aina mukana & aina netissä). Toki voi olla sitä mieltä, että 99% instakuvista on silkkaa roskaa, mutta sillä oikeastaan ei ole merkitystä, koska markkinataloudessa markkinat ovat aina oikeassa. Jos järkkärien erinomaisuutta ei saada suurille massoille kerrottua tai uskoteltua, niin siitä pakosta seuraa markkinan pieneneminen ja sitä kautta myös ajan mittaan prosumer-kameroiden katoaminen. Pitää ymmärtää, että se suuri massa on rahoittanut ja ylläpitänyt koko markkinaa pl. ammattikuvaaminen.

[habannaama]

Valitettavan usein näkee kun katsoo älylaitteella otettuja räpsyjä, tulee mieleen että tyypit olisivat päässeet huomattavasti parempaan lopputulokseen järjestelmäkameralla.

Tai sitten ei... laite ei lisää luovuutta. Hyvä kuvaaja ottaa sen kuvan huonommallakin laitteella. Vai onko kaikki kuvat ennen 50mpix digiä pelkkää kuraa?

Et näemmä ihan sisäistänyt viittaustani Q-vaajan kommenttiin, jossa hän kirjoitti näin: Valitettavan usein kun katsoo järkkäriharrastajien räpsyjä, tulee mieleen, että tyypit ois luurilla pärjänneet vallan mainiosti.

;)

[Maffer]

Erillinen kamera on parhaimmillaan tällä hetkellä äärimmäisessä detailissa (Phase) tai jossain mikä ei pienikennoisella vain taivu eli multispektri tai mustavalkosensorit. No jälkimmäisessäkin on jo yksi optio. Joku huolella asiansa selvittävä ja kärsivällinen kuvaaja hyötyy teleputkista. Siinä ne keissit alkavat olemaan.

Arkista ammattikuvaa tekevät voisivat alkaa keksimään hyvän selityksen asiakkaille miksi kamera löytyy taskusta. Laadusta homma ei jää kiinni.

[habannaama]

No järkkärillä kuvaaminen on tällainen h*lvetin palapeli. Joka ikinen kerta...



Ei todellakaan näe vaivaa. Mitä väliä sillä mielikuvissa olevalla paremmalla laadulla lopuksi on kun kaikki runtataan siihen 2MP mediaan? Ei muuta kuin H taskusta ja kylille.

Ymmärrän Maffer pointtisi täysin. Ja jos itse kuvaisin kaikki sinne 2MP mediaan runtaten, niin kyllä minäkin todenäköisesti pelkällä H:lla kuvaisin.

Tosin pitänee nyt kyllä todeta se, että itselleni jo pelkän älylaitteen käyttö on vain ja ainoastaan yhtä tuskaa.
Jotta ymmärrät mitä tällä tarkoitan, niin hieman sama tuska ulottuu tähän Sonyn runkoon ja tällä tarkoitan sitä että kun Fuji X-T2:lla sen takatöllön sai käännettyä myös pystykuvauksissa ergonomisesti kuvaajaa kohden kallistaen, Sonysta se ominaisuus puuttuu ja täten se vieläkin vajaan vuoden Sonylla kuvanneena on itselleni todella ärsyttävä ominaisuus, siis painoarvo sanoilla TODELLA ÄRSYTTÄVÄ.

Täten vaikka älylaitteiden tekoäly muodostuisi sellaiseksi jossain vaiheessa, että ne kuvanlaadullisilla aspekteilla mitattuna veisivät mm. tätä Sonya kuin sitä kuuluisaa litran mittaa, niin tulisin aina kuvamaan järkkärillä, kiitos niiden ergometrian.

Olen tullut hieman kauas siitä yhdestä alkuperäisestä ideasta miksi luovuin Canonin dslr-kamoista ja vaihdoin Fujeihin, eli koko/paino, (+ Canonin bänding) koska nykyisellään Sonyssa paljon kiinni akkukahva (riippuu toki kuvaustarpeista, esim. keikoilla aina ja taasen kolmen päivän minilomaroadtripillä kahva kotona), mutta siis pääsääntöisesti se Canon-Fuji painonsäästö/koko-idea, se on osin menetetty, varsinkin kun kompensoin tuota Sonyn "takatöllöpuutetta" Ulanzin kehikolla, jossa kiinni Feelworldin monitori, tämäkin combo siis "osapäiväkäytössä", mutta koska mulla kuvaustyylit/tarpeet muuttuvat, koen näillä romuilla erilaisen muunneltavuuden vain ja ainoastaan rikkaudeksi, jossa tänään pelkällä rungolla, huomenna kiinni pelkkä kahva ja taasen ylihuomenna rungossa kehikko + monitori jne... Mun tapa toimia ja tämä tapa toimii mulle ja olen tyytyväinen.
Joku toinen taasen tyytyväinen esmes älyluuriin, jossa taustalle liimattu sellainen ulospäin vedettävä kiinnipitolärpätin, jota mm. vaimoni käyttää menestyksekkäästi ja sopii hänen kuvaustyyliinsä kuin nyrkki naapurin pers.., eikun silmään.

Nää on näitä, itselläni jos henki vielä pihisee kun Rajalan hyllyssä on maailmankaikkeuden viimeinen järkkäri myynnissä ja siitä tulee taistelu kuka sen saa, minä myyn vaikka pers*ttä wikken kulmalla, jotta pystyn varmistamaan että saan sen itselleni.

[Sakke_K]

Joku huolella asiansa selvittävä ja kärsivällinen kuvaaja hyötyy teleputkista.

Oho, Maffer! Viimeksi unohdit tämänkin listasta, hyvää edistystä! Vau, aurinko paistaa entistä kirkkaammin :-) Yllätyspalkinto sille, kuka saa Mafferin myöntämään seuraavan seikan kunnon kameran puolesta :-D

[habannaama]

Arkista ammattikuvaa tekevät voisivat alkaa keksimään hyvän selityksen asiakkaille miksi kamera löytyy taskusta. Laadusta homma ei jää kiinni.

Riippuu asiakkaiden tarpeista, joihinkin se laatu ei vaan yksinkertaisesti riitä ja joihinkin se taas riittää.

Aivan varmasti jossain vaiheessa huomaamme, että myös ammattilaisilla joissain tilanteisa ainut kuvantamisväline on älyluuri. Hyvin voisin ottaa esim. huoneistokuvaukset älypuhelimella, täysin riittävä laatu mm. tuollaiseen duuniin.

[aikaarska]

No kyllä mä sanoisin, että joku 42-60mp kinokenno on aivan riittävä karistamaan luurit yms. selkeästi kannoiltaan. Siihen vielä tarvittaessa pixel shift, niin yksityiskohdat pelittää huikeasti. Tämä vain jos kohde on sopiva, ja riittää hieman kärsivällisyyttä näpertelyyn. Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

[Q-vaaja]

No kyllä mä sanoisin, että joku 42-60mp kinokenno on aivan riittävä karistamaan luurit yms. selkeästi kannoiltaan. Siihen vielä tarvittaessa pixel shift, niin yksityiskohdat pelittää huikeasti. Tämä vain jos kohde on sopiva, ja riittää hieman kärsivällisyyttä näpertelyyn. Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

Ennen luureilla kuvaavat turistit rankkasivat kamerat megapikselien mukaan paremmuusjärkkään ja vannoutuneet kuvaajat puhuivat suurempien pikseleiden puolesta. Hieman järkyttävää, että kamerapuolella ollaan nyt samassa megapikselikeskustelussa. 12 mp on kuulemma billboardeille suositeltu reso. Jos megapikselit tuo kroppivaraa, taitaa rajaus olla pahasti hakusessa 60 mp tarvitsevilla. HD-kuva on 2 megapikseliä, eikä siitäkään moni valita.

[mremonen]

Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

Mihin kinokennossa tarvitaan 60 megaa? Jos kuva on rajattu oikein, ei tulostimen resoluutio enää riitä. Jollei kotona satu olemaan tulostinta, jolla saa jalkapallokentän sivurajat 1:1. Jos kuvaa ei tulosteta, niin ainakaan FB ei 60 megasta paljon kostu.

Tästä on keskusteltu aiemminkin, mutta tuo megalomania on ollut jo pitkän aikaa vain numero, jonka on pakko olla isompi kuin edellisvuotena, että saadaan kameroita myytyä. Nyt kun peilittömien tarkennusongelmatkin ovat ikävä muisto vain, niin mitä parannuksia runkoihin on hetkeen tullut?

[janne.]

Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

Mihin kinokennossa tarvitaan 60 megaa? Jos kuva on rajattu oikein, ei tulostimen resoluutio enää riitä. Jollei kotona satu olemaan tulostinta, jolla saa jalkapallokentän sivurajat 1:1. Jos kuvaa ei tulosteta, niin ainakaan FB ei 60 megasta paljon kostu.

vaikka zoomailtaviin panoraamakuviin. isoon kuvaan oon mukava sukeltaa sisälle

[mjuhani]

En ole täysin varma olenko seonnut lopullisesti. Nyt on juuri tullut myyntiin uusi peilillinen järjestelmäkamera Pentax K3 Iii. Olen vakavissani pohtinut, että haen sellaisen Top Shotista maanantaina. Se olisi ympärivuotiseen käyttöön sopivan järeä peli ja ikään kuin yhden aikakauden relikti.

[ruutu]

En ole täysin varma olenko seonnut lopullisesti. Nyt on juuri tullut myyntiin uusi peilillinen järjestelmäkamera Pentax K3 Iii. Olen vakavissani pohtinut, että haen sellaisen Top Shotista maanantaina. Se olisi ympärivuotiseen käyttöön sopivan järeä peli ja ikään kuin yhden aikakauden relikti.

Ostaisin itsekin, mutta en tuohon hintaan. K5:n kuvanlaatu on hyvä ja tarkennus on mitä on. Liikkuvat kohteet voipi sitten kuvata Nikonin pikkupeilittömillä.

[temama]

En ole täysin varma olenko seonnut lopullisesti. Nyt on juuri tullut myyntiin uusi peilillinen järjestelmäkamera Pentax K3 Iii. Olen vakavissani pohtinut, että haen sellaisen Top Shotista maanantaina. Se olisi ympärivuotiseen käyttöön sopivan järeä peli ja ikään kuin yhden aikakauden relikti.

Mikä ettei??!! Hyvä idea.

Muista, että hankit myös objektiivin siihen. Vai onko sinulla Penatax järjestelmää jo?

[DorianBlue]

Maisemaako te vain kuvaatte? Vai miksi se luuri on niiiiin paljon parempi kuin telesinko?

Jos tarvitsee saada se miljoonas auringonlasku nopeasti instaan, niin känny pesee telesingon. Sitten taas karhukuvauksessa moni varmaan preferoi telesinkoa ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Tosin Nick Brandt on kuvannut luonnossa leijonia 50-millisellä ja keskikoon formaatilla.

Niin no mä en kuvaa karhuja, mieli kyllä tekisi. Mulla nyt kuitenkin keskimääräinen polttoväli reilun vuoden aikavälillä on melko tarkkaan 600 mm. Yksikään tähtäimeen osunut elikko ei taida aiheuttaa pelonsekaisia tunteita kenessäkään, ellei sitten pelkää kuollakseen lintuja, oravia, pupuja tai ötököitä. Jos mä olisin ottanut nuo kuvat luurilla, siellä olisi ollut kattava valikoima kuvia puista ja pensaista. No ehkä pari kulkureitille osunutta kotiloa myös.

[Miksus]

Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

Mihin kinokennossa tarvitaan 60 megaa? Jos kuva on rajattu oikein, ei tulostimen resoluutio enää riitä. Jollei kotona satu olemaan tulostinta, jolla saa jalkapallokentän sivurajat 1:1. Jos kuvaa ei tulosteta, niin ainakaan FB ei 60 megasta paljon kostu.

Tästä on keskusteltu aiemminkin, mutta tuo megalomania on ollut jo pitkän aikaa vain numero, jonka on pakko olla isompi kuin edellisvuotena, että saadaan kameroita myytyä. Nyt kun peilittömien tarkennusongelmatkin ovat ikävä muisto vain, niin mitä parannuksia runkoihin on hetkeen tullut?

Itse croppaan useasti jo suoraan kuvatessa 61mp kuvan 4/3 kuvasuhteiseksi 23mp kuvaksi. Ei onnistu pienemmillä resoluutioilla ja siksi onkin ollut ehdottomasti paras kamera ikinä tämä omiin käyttötarkoituksiini

Ylipäätään otsikon aiheesta, minun puolesta saa kuka kuvata millä tahansa ja pitää vaikka puhelinta sinä parhaana, mutta minä kuvaan aina järkkärillä, ja hinta ei ole este eikä edes hidaste sillä halpaa on verraten moneen muuhun harrastukseen. Ja jos jonkun muun mielestä ei ole, sekin on itselleni vallan ok.

[Caol-Ila]

Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

Mihin kinokennossa tarvitaan 60 megaa? Jos kuva on rajattu oikein, ei tulostimen resoluutio enää riitä. Jollei kotona satu olemaan tulostinta, jolla saa jalkapallokentän sivurajat 1:1. Jos kuvaa ei tulosteta, niin ainakaan FB ei 60 megasta paljon kostu.

Tästä on keskusteltu aiemminkin, mutta tuo megalomania on ollut jo pitkän aikaa vain numero, jonka on pakko olla isompi kuin edellisvuotena, että saadaan kameroita myytyä. Nyt kun peilittömien tarkennusongelmatkin ovat ikävä muisto vain, niin mitä parannuksia runkoihin on hetkeen tullut?

Itse croppaan useasti jo suoraan kuvatessa 61mp kuvan 4/3 kuvasuhteiseksi 23mp kuvaksi. Ei onnistu pienemmillä resoluutioilla ja siksi onkin ollut ehdottomasti paras kamera ikinä tämä omiin käyttötarkoituksiini

Ylipäätään otsikon aiheesta, minun puolesta saa kuka kuvata millä tahansa ja pitää vaikka puhelinta sinä parhaana, mutta minä kuvaan aina järkkärillä, ja hinta ei ole este eikä edes hidaste sillä halpaa on verraten moneen muuhun harrastukseen. Ja jos jonkun muun mielestä ei ole, sekin on itselleni vallan ok.

Itse kiroilen runkojen ja varsinkin hyvien objektiivien hintoja nyt kun peilitön siintää haaveissa. Sitten aina välillä havahdun tosiasiaan, että moottoripyöriä on tullut omistettua nyt vissiin 9 erilaista ja niihin on mennyt renkaiden, vakuutusten, jne muodossa hyvinkin yhden rungon hinta / vuosi hankintahinnasta puhumattakaan.

Itselle kroppaus korvaa osittain objektiivien puutteita, eli kuvaan vaikka 300mm objektiivilla useamman kuvan joista osan suurennan kroppaamalla mittaluokkaan jossa puhuttaisiin hyvinkin lähes metrin putkesta. Tuokin tosin onnistuu 36Mp:llä minulle toistaiseksi riittävällä tasolla kunhan pitää K1 rungolla ISO 800 tai alle eikä yritä tuota liian hämärässä jolloin valotusajat pysyy hallinnassa. Yleensä minulla on ISO lukittuna esivalinnalla, sitten aukko tilanteen mukaan ja runko valitsee valotusajan. Jos valo ei riitä tuohon järkevästi, jätän kuvaamatta, vaikka tuo yllättävän harvoin on ongelma K1 hämäräominaisuuksillakaan. Sommitteluun käytän kroppausta myös. Pääasiassa siksi että olen hämäläinen ja lopullinen muoto ratkeaa joskus vasta pidemmän kuvan tuijottelun jälkeen.

[ttuplai]

Mutta jokatapauksessa joku 42-60mp on jo sekin aivan riittävästi.

Mihin kinokennossa tarvitaan 60 megaa? Jos kuva on rajattu oikein, ei tulostimen resoluutio enää riitä. Jollei kotona satu olemaan tulostinta, jolla saa jalkapallokentän sivurajat 1:1. Jos kuvaa ei tulosteta, niin ainakaan FB ei 60 megasta paljon kostu.

vaikka zoomailtaviin panoraamakuviin. isoon kuvaan oon mukava sukeltaa sisälle

Jeps - tai zoomailtaviin kuviin ihan yleisesti. Eräs hääkuvattava sano, et tykkäs "isoista" ryhmäkuvista, koska pääs zoomailee niissäkin yksittäisiä lärvejä ja ilmeitä. Kyse on enempi esittämistavasta ja jos jymähtää siihen, et kuvan pitää olla jotakin mikä staattisesti ripustetaan seinälle (4k näytölle tai someen) niin vähempi riittää. Noin pääosin ihmiskunnalla on kyl aika hyvä kyky lopulta löytää suurimmalle osalle hömpästä jonkinlainen "tarve", eikä megapikselit ole mikään erityinen poikkeus - sit se onkin normi ja vähempi on historiaa. Kuinka valtavirtaa jostakin ilmiöstä tulee on vähän hankalampi ennustaa, mut sitä varten mulla onkin tarot-kortit. Ehkä pitää alkaa kouluttamaan ihmisiä zoomailijoiksi - esim. palkata Kimi zoomi-ikoniksi.

Toki ite olen sitä mieltä, et ihminen tarvii ku photarin - äkkiäkös tollasen ryhmäkuvan piirtää ja saa just niin paljon pikseleitä kuin vain jaksaa nysvätä.

[ttuplai]

IMHO järkkärimarkkina on aika hallitsemattomassa tai ainakin heikosti kontrolloidussa syöksykierteessä lähinnä syistä, joita olen yrittänyt tässä nostaa. Syyt eivät ole tosiaan että onko järkkärillä kuvaaminen kivaa tai onko valokuvaus hieno harrastus. Vaan siinä, että järjestelmäkamerat eivät enää jaksa viehättää ns. suurta massaa, koska kännykkä on riittävän hyvä kuvanlaadullisesti ja ylivertainen parissa muussa ominaisuudessa (aina mukana & aina netissä). Toki voi olla sitä mieltä, että 99% instakuvista on silkkaa roskaa, mutta sillä oikeastaan ei ole merkitystä, koska markkinataloudessa markkinat ovat aina oikeassa. Jos järkkärien erinomaisuutta ei saada suurille massoille kerrottua tai uskoteltua, niin siitä pakosta seuraa markkinan pieneneminen ja sitä kautta myös ajan mittaan prosumer-kameroiden katoaminen. Pitää ymmärtää, että se suuri massa on rahoittanut ja ylläpitänyt koko markkinaa pl. ammattikuvaaminen.

Onko järkkärimarkkinoiden pienentyminen edes mikään keskustelun aihe - senhän näkee aika nopsaan myyntiluvuista ja melko harvoin kuluttajaroippeiden historiassa alamäki kääntyy nousuun (ei ainakaan ilman merkittävää muutosta itse konseptiin). Markkioiden oikeassa olemisesta voidaan olla montaa mieltä - aitoa vapaata markkinataloutta ei ole oikein nähty (joissakin suljetuissa tilanteissa ehkä) eli pääosin markkinoita pyritään myös manipuloimaan, joita osa tykkää kutsua mainoksiksi. Markkinatalouden vapaan rationaalisen kuluttajan ajatus on lähinnä ideaali, joka saattaa selventää joitakin kuvioita, mut siitä ei ole varsinaiseksi ohjenuoraksi. Silti on vaikea kuvitella sellaista mainosta, trendiä, etc. joka nostais järkkärit uuteen nousukiitoon - on ne lopulta suurelle yleisölle ihan liian hankalia värkkejä saavutettuun etuun nähden. Etu sinänsä on ehdottomasti joissakin tilanteissa todellinen - esim. erillisen salaman kanssa kuvaaminen, syväterävyyden hallinta, käsittely/ergonomia, etc. ovat ominaisuuksia, jotka toistaseksi pitää mut järkkärikuvaajana, mut noista ei ole valtatrendeiksi.

Mikä minkäkin rahoittaa on toki mielenkiintoinen asia - esim. kirjakustantamot roikotti pitkään kohtuu vähälevikkistä kirjallisuutta mukana katu-uskottavuuden vuoksi, vaikka raha tuli oppikirjoista ja ehkä muutamasta isosta nimestä. Nyt se kyssäri on, et kuinka suurella panostuksella esim. Sonyn kandee satsata järkkäreihin, jotta sen tuoma näennäinen maine palvelee konsernia muuten. Tappiollinen toiminta voi olla kannattavaa kokonaisuuden/brändin kannalta - tää riippuu mihin kuluttajan halutaan samaistuvan ja/tai siitä, et kuinka vanhoillinen kaveri istuu ylimmässä johdossa (firmojen johto ei myöskään ole mitenkään superlahjakkaita markkinoiden haistajia vaan ihan samalla tavalla tapoihinsa fakkiintuneita, jotka "markkinoiden" paine ehkä ajan myötä siivoaa sivuun).