Eilisiltana meillä saunottiin. Vuodenaikaan nähden on lämmintä, ja kiireettömän saunomisen lomassa oli aikaa istuskella takapihalla vilvoittelemassa. Ilta hämärsi, puut ovat karistaneet sen verran lehtiään että järvi häämöttää, mäkärätkään ei liiemmin vaivanneet... oli aika mukava olo. Ajattelinpa yrittää tallentaa tuon olon, ja hain kameran sisältä. Normilinssi (25 mm mft:ssä) oli nokalla, en vaihtanut. No sen voi arvata, että ei se tunnelma ja olotila siihen kuvaan tarttunut... mutta siitä arvon raadilta voisin ohjeita kuunnella, että mikä olisi hyvä tapa saada kuvassa edes valotus vastaamaan sitä, miten sen hämärtyvän illan silmä näkee ja sielu kokee?
Laitan tähän tuon yritelmän. Siis yritin katsoa takatöllöltä valotuksen korjausta tai manuaalisäätöjä niin, että kuva näyttäisi samalta kuin silmin katsottu maisema, mutta jonkin verran sitten kuitenkin käsittelyssä korjailin, muistin varaisesti. Ja muistihan on sitä mitä on, mutta mitä tuohon voisi muistin tueksi tallentaa?
Tervehdys
Omien kokeilujen perusteella: joku kynttilä, tuikku tai myrskylyhty kuva alalle, tuikun kirkkaudesta näkee oudompikin kuvan katsoja kyseessä olevan hämytilanne, eikä suinkaan epäonnistunut valotus.
JL Anttola kirjoitti:... mutta siitä arvon raadilta voisin ohjeita kuunnella, että mikä olisi hyvä tapa saada kuvassa edes valotus vastaamaan sitä, miten sen hämärtyvän illan silmä näkee ja sielu kokee?
Jaakko, sen ehkä saat jotenkin tallennettua minkä silmät näkee mutta sitä laitetta ei ole keksitty joka toistaisi sen mitä sielu tuntee, nenä haistaa ja korvat kuulee.
Just tulin jokailtaisen saunomisen jälkeisen parvekkeellakäynnin jälkeen sisälle, käynnin jolloin nautin aina pienpanimon tai muuten hyvän oluen, sitä tunnetta turha yrittää yhteenkään kuvaan. Se tunne ja tilanne on vain sielussain.
Ja parempi niin, piruako sitä tunnetta muille jakaa. ;)
jopisalo kirjoitti:Tervehdys
Omien kokeilujen perusteella: joku kynttilä, tuikku tai myrskylyhty kuva alalle, tuikun kirkkaudesta näkee oudompikin kuvan katsoja kyseessä olevan hämytilanne, eikä suinkaan epäonnistunut valotus.
yeppulis. mä oon huikkasen samoilla linjoilla, että jotain wow-efektiä olis hyvä saada vaikka kyseessä on ns rauhallinen tilanne. Vaikka se myrskylyhty. Still-valokuvasta kun on mahdoton aistia muuta kuin mitä silmillä visuaalisesti näkee, mielikuvitus tekee loput. Ja mielikuvitusta voi yrittää ruokkia erillaisilla visuaalisilla vinkeillä kuvassa. Yhtä mitä olen käyttänyt melko paljon aikanaan, on pitkä valotus ja liikettä kuvaan sitä kautta. Vaikkapa saunoja kalja kädessä, pyyhe lanteilla harppomassa pihalla. salaman slow-syncilla voi valaista sankaria osittain, liikkeessä.
Mjooh. Ite olisin käyttänyt myös laajempaa polttoväliä tässä.
Mutta ihan hyvä valokuva ja suomalaisella mielikuvituksella voin kyllä aistia siitä tutun tunteen syksyisessä iltahämärissä.
Elämä on valokuvaajan parasta aikaa!Vîta est tempus optimum homini
Kiitokset vastanneille, ajatuksia ja hyviä sellaisia tuli! Tuossa puuvajan kuistilla roikkuis myrskylyhytkin valmiina, on vain ledvalosellasia; niissä ei oikein valo riitä tuohon tarkotukseen.
Kamerassa sattu olemaan 25 millin Pana-Leica kiinni, aattelin että se on hyvä tuossa. No pitkäksi vähän osottautu, 17 tai 12 ois ollu sopivampi. Meinasin hipsehtia peräkamarista hakemaan, vaan sitten oli toinen asukas tullut myös vilvoittelemaan, ja ilmaisi kantansa veden tiputtelemiseen peräkammariin asti... jäi objektiivi vaihtamatta. Tuo esillä oleva kuvakin on yhistetty muistaaksein kolmesta kuvasta panoraamaksi. Vähän myöhemmin naksin vielä yheksän kuvan sarjan potrettiasennossa, vielä vähemmässä valossa, manuaalisäädöillä hämäräksi valotettuna. Panoraamaan ilmesty usseempi sellanen mänty, missä runko hyppäs puol paksuttaan eri kohtaan matkalla... Lightroomin yhistelyohjelma vaatii näköjään jonkun verran kontrastia ja valoa, että kuvat eli runkojen jatkumot sattuu linjaan. Myös tarkennukset noissa hämärässä kuvatuissa sarjoissa vähän hyppi, kun ei ollu Olyn Pro-lasia kiinni, missä ois voinu siitä tarkennusrenkaasta nykästä tarkennuksen manuaalille, tai siis lukita. Jäi automaatille, ja tarttui sitten eri kuvissa eri matkalle, mikä vaikeuttaa panoraaman yhistelemistä. Aloittelijan virheitä, ei kaluston, niinkuin aina.
Jaakko
PS. Lainaus pjm:ltä: "Jaakko, sen ehkä saat jotenkin tallennettua minkä silmät näkee mutta sitä laitetta ei ole keksitty joka toistaisi sen mitä sielu tuntee, nenä haistaa ja korvat kuulee."
Se on tietysti totta, että ei sitä tunnelmaa voi kuvalla toiselle siirtää, mutta jos kuva on hyvä, ja itse olet sen kuvatun hetken elänyt, voit hyvinkin latautua samaan tunnelmaan niin vahvasti, että tuoksut ja tunteet tavoittaa. Vai voitko?
