Panasonic S

[digikuva81]

No jospa haet kaupasta sen S1R:n ja ton zoomin, otat sillä pari kuvaa ja kerrot sitten 100% kroppien kanssa kannattiko maksaa 6000€ yleiszoomista.

Miksi käytät sanaa "kannattavuus" tässä kohtaa?

" Kannattavuus
Yritystoiminnan tavoitteena on tuottaa voittoa, jota syntyy silloin kun jonkin aikavälin tuotot ovat suuremmat kuin saman aikavälin kustannukset.

Tuotot – Kustannukset = Voitto"
http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/kannattavuus" onclick="window.open(this.href);return false;

ValokuvausHARRASTUKSELLA ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa.

Kuten kirjoitin, olen itse enemmän kiinnostunut kiinteäpolttovälisestä - näin alkuun. Mutta ei houkuta ostaa kameraa, johon ei myöhemmin ole edes mitään mahdollisuutta hankkia objektiivia pidemmälle polttovälille.

Jäin vielä pohtimaan tuota vertailua, telejatke vs APS-C rajaus.

Canon EOS-1D X Mark II kamerasta löytyy 20,2 megapikselin täysikokoinen kenno
Canon EOS 7D Mark II kamerasta löytyy 20,2 megapikselin APS-C kokoinen kenno

Nyt jos lähdetään päinvastaisesta suunnasta, eli siitä parhaasta vaihtoehdosta ja mennään huonompaan:

https://www.dxomark.com/Lenses/Compare/ ... 7_400_1071" onclick="window.open(this.href);return false;

1. EOS-1D X Mark II + Canon EF 300mm f/2.8L IS II USM - Sharpness 20 P-Mpix
2. EOS-1D X Mark II + Canon EF 200-400mm f/4L IS USM Extender 1.4x ON - Sharpness 13 P-Mpix
3. EOS 7D Mark II + Canon EF 200-400mm f/4L IS USM Extender 1.4x - Sharpness 11 P-Mpix

Niin huomataan, että 2. ja 3. vaihtoehto ovat molemmat todella paljon parasta vaihtoehtoa huonompia ja telejatke on itseasiassa parempi kuin APS-C rajaus, vaikka toinen lähde(petapixel) väitti päinvastaista.

Ja toisaalta Distortion, Vignetting ja Chr. aberration osalta APS-C on parempi kuin telejatke. Jos otat valokuvausharrastuksen tosissaan, et oikaise mutkia suoriksi kummallakaan tavalla. Et käytä APS-C kennollista, mutta toisaalta et myöskään käytä telejatketta. Ostat kiltisti sen pidemmän polttovälin objektiivin.

[Maffer]

Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, kannattiko kävellä miinakenttään vaikka oli varoituskyltti siinä edessä.

Älä sotke eri suuruisia numeroita, kennokokoja ja Leicaa Panasonic ässään. Käy hakemassa S1R ja ota sillä pari testikuvaa seinästä. Mieluiten 280mm polttovälillä koska suurempi on parempi. Äläkä myöskään tunaroi jalustan kanssa, mitä painavampi ja suurempi on tässä tapauksessa välttämätön vaatimus.

[digikuva81]

Älä sotke eri suuruisia numeroita, kennokokoja ja Leicaa Panasonic ässään. Käy hakemassa S1R ja ota sillä pari testikuvaa seinästä. Mieluiten 280mm polttovälillä koska suurempi on parempi. Äläkä myöskään tunaroi jalustan kanssa, mitä painavampi ja suurempi on tässä tapauksessa välttämätön vaatimus.

Et ole jaksanut lukea ja tallentaa muistiin kirjoituksiani. Ajatukseni pitkästä polttovälistä lähtee tästä:

Fifteen Feet

Our brains recall people's facial features as they appear to be from about 15 feet (5 meters) away.
https://kenrockwell.com/tech/portrait-lenses.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

If you want just head and shoulders, you'll want a 200mm to 300mm lens, at least, since you want to stay at least fifteen feet away.

Ever see a pro model shoot in the field? The photographer is usually using a big fat telephoto on a monopod like a 300mm f/2.8 or 400mm f/2.8 for head shots.

I always crop a shot below the knee, mid-thigh, at the waist, across forearm, or through the top of head. If I’m going to crop through my model’s waist I will usually ask my model to bring their arms up so I don’t have to crop through their arms.
https://digital-photography-school.com/ ... portraits/" onclick="window.open(this.href);return false;

Ei olla kuvaamassa seinää. Minua kiinnostaa enemmän muotokuvaus ja kun haluat erilaisia rajauksia samalta etäisyydeltä, sinun tulee pystyä vaihtamaan polttoväliä. Zoomobjektiivi toimii aivan loistavasti, mutta jos löytyisi kiinteäpolttoväliset samaan hintaan, ne olisivat varmasti parempi ratkaisu.

Vaan ei löydy - pisimmät kunnolliset kiinteäpolttoväliset eri järjestelmiin:

RF 85mm F1.2L USM
NIKKOR Z 85mm f/1.8 S
APO-Summicron-SL 90 f/2 ASPH.
FE 135mm F1.8 GM
XCD 2,8/135

Sitten nostat metelin Leican zoomobjektiivin hinnasta. Jos Panasonicilta myöhemmin tuleekin mielenkiintoisia kiinteäpolttovälisiä, niin se setti ei tule edullisemmaksi, jos hintaa ennustaa objektiivin Lumix S Pro 50mm f/1.4 hinnan perusteella:

Lumix S Pro 50mm f/1.4 - hintaan 2 599.00 €

jos lähtee ennustamaan hintoja:

Lumix S Pro 135mm f/2.8 - hintaan 2 599.00 €
Lumix S Pro 180mm f/2.8 - hintaan 2 599.00 €
Lumix S Pro 250mm f/4 - hintaan 2 599.00 €

näille yhteishinta 7 800.00 €

Ei se ole yhtään sen halvempaa kiinteäpolttovälisilläkään.

[Matti_JH]

Ai tää speksilistaus jatkuu vieläkin.

[Maffer]

Peruna

A) Tomaatti 400g
B) Omena 100g

Omena lentää pidemmälle, koska se on painonsa puolesta helpompi heittää ja ilmanvastuskerroin pienempi koska halkaisija on pienempi.

[temama]

Nyt kun tarkemmin mietin, oli typerää alunperinkään ottaa tosissaan Matin kirjoituksia. En minä keksi, mitä merkitystä asialla on minulle. Ehkä Panasonic tai Leica ei sovellu tähtikuvaukseen, mutta mitä sitten? Nyt kun tämä tiedetään, tähtitaivaan kuvaajat ostaa muita kameroita ja Panasonicin kamerat tulee aivan toisenlaiseen käyttöön. Sellaiseen käyttöön, johon ne paremmin soveltuu.

njet.

Panasonikin FF järjestelmä on sen verran hinnakas laitteisto, ja muutenkin jämäkän oloiseksi rakennettu (ISOkokoinen & ' pro' vaikutelma), että täysin absurdia tämä kennon alisuorittaminen, joka itseasiassa tuli minulle yllätyksenä!

Ei näin. Mutta näin se nyt näyttää menevän. Uutta kennoa odotellessa.

[Maffer]

Jep. Ei ole hyvä juttu että resoluutiokamerassa mennään Canon 5D1-tasolla kun tarvii alkaa vääntämään vipusia jälkikäsittelyssä.

Onko S-sarjasta jäänyt siis lapaseen H-malli videokäyttöön vai mikä o tolkku?

[hkoskenv]

Hei tähtitaivaan kuvaajat, menkää pois Panasonic S ketjusta. Menkää Canon EOS Ra ketjuun.

Entä se suuri enemmistö, joka ei halua ostaa eri välineitä kaikkiin kokeiluihin, vaan kokeilee yhtä kameraansa mihin milloinkin? Panasonicilla, samoin kuin kaikkien muidenkin valmistajien kameroilla, voi varmasti saada hyviä kuvia tähdistä, jos tutustuu laitteen ominaisuuksiin ja osaa muuten niksit.

Niillä, jotka erikoistuvat panostamaan enemmän tähtikuvaukseen, ei ole mitään syytä ostaa tavallisia järkkärin louskuja. Ei edes ns. astronomiamalleja. Tähtien kuvaamiseen on erikoiskameroita, joissa on jäähdytettävät kennot, valittavia suodattimia tai ei ollenkaan suodattimia ja joiden ominaisuudet pimeässä ovat murskaavan ylivoimaiset kaikkiin saman hintaluokan normaalijärkkäreihin verrattuna.

[Maffer]

No mitäs juttuja ne Hasselblad vs. Canon 7D bling blong 90-280mm sitten oli?

[digikuva81]

Kun en vain ymmärrä, mikä teidän ongelmanne on. Tuossa jääräpäisesti haluttiin tietyllä kameralla tietynlainen kuva, mutta missään vaiheessa ei edes kysytty: "mikä kamera olisi se paras vaihtoehto tuohon käyttötarkoitukseen?"

Minä kun tutkin muutaman minuutin, löydän heti vastauksen tuohon kysymykseen:

"I was fortunate to receive my review copy of the XF IQ4 150MP system just after the Automated Frame Averaging function was delivered via firmware update. I’m extremely optimistic about the implications this tool could have for natural and available light photographers.

The idea here is to set a normal exposure for your scene, access the Automated Frame Averaging tool, and then tell the tool how long you would like to “expose” for. Based on the amount of time you set (from just seconds up to 30 minutes), and the length of your selected shutter speed, the IQ4 will employ its built in electronic shutter (ES) to capture tens, hundreds, or many thousands of images over that time. These images are then averaged together in camera, resulting in a normal RAW file able to be imported into Capture One just like every other image. No additional work necessary. The only difference, aside from visuals, is a mention in the metadata that a file has been frame averaged."
https://fstoppers.com/landscapes/hands- ... 25s-403751" onclick="window.open(this.href);return false;

Phase One olisi ollut huomattavasti viisaampi valinta tuohonkin yölliseen kuvausreissuun.

Nythän tässä touhussa ei ole mitään järkeä. Ensin ostetaan yöllisen tähtitaivaan kuvaamiseen se huonoiten sopiva vaihtoehto ja sitten kiukutellaan, kun kamera ei tee sitä, mitä minä haluan sen tekevän.

[Maffer]

Mietipä vähän. Nyt repäsit jonku täyskokoisen 50k€ digiperän tohon ja sillä ei ole mitään käyttöä yökuvauksessa ihan vain koska et löydä siihen mitään järkeviä optiikoita vaikka asunnon myymisen jälkeen saisit digiperän hankittua. Sitten sotkit siihen vielä kuvan keskiarvoistamisen jolla on aivan muuta käyttöä. Ei sillä tee mitään tähtien kuvaamisessa kun kameraan ei ole rakennettu mitään astropino-ohjelmaa kuitenkaan.

Oletko kuvannut ikinä digikameralla mitään?

Joo, varmasti saat ton Phase Onen toimimaan jotenkin kun tuikkaat koko setupin seurantapäähän kiinni, mutta onko se sen arvoista? Tuskin.

[hkoskenv]

Kun en vain ymmärrä, mikä teidän ongelmanne on.

Me omistamme kameroita ja otamme niillä kuvia (tiiliseinistä ainakin) emmekä vain etsi speksejä netistä ja ihmettele mikä monista numeroista on se, joka kertoo kameran parhauden yksikäsitteisesti ja objektiivisesti. Silloin joutuu astumaan kompromissien maailmaan, jossa tulee yhtäkkiä niiden parin kymmenen mitatun luvun lisäksi noin miljoona ulkoista vaikutettaa ja rajoitetta. Siitä maailmasta katsoen saivartelu jollain premiumauton hintaisilla studioromuilla näyttää joutavalta jauhamiselta, vaikka ei tietysti saisi sillä tavalla ylenkatsoa toisen tapaa harrastaa.

Tuossa jääräpäisesti haluttiin tietyllä kameralla tietynlainen kuva, mutta missään vaiheessa ei edes kysytty: "mikä kamera olisi se paras vaihtoehto tuohon käyttötarkoitukseen?"

Se, että halutaan jääräpäisesti kuva sillä kameralla, joka hyllyssä on, on yksi niistä käytännön elämän reunaehdoita. Se valinta, että laittaa kuusinumeroisen summan rahaa harrastukseen, kun haluaa kokeilla jotain uutta, ei ole todellinen eikä siitä keskustelu ole edes mielenkiintoista. Se on ihan kuin taaperoiden keskustelu siitä kenen isä on vahvin ja kenen isän auto kulkee kovimpaa.

Minä kun tutkin muutaman minuutin, löydän heti vastauksen tuohon kysymykseen:

Ei kannata leikkiä tietoviisasta parin minuutin googlaamisen antamalla tiedolla. Se antaa ihmisestä tyhmän ja ylimielisen vaikutelman, mikä provosoi muita. Sitten keskustelut romahtavat tällaisiksi.

Jos olisit harrastanut astronomiaa muutaman vuoden, tietäisit että sitten kun aletaan panostaa useiden tonnien tai kymppitonnien hintaluokassa, käytetään aina erikoiskameroita. Esimerkiksi tällaisia:

https://www.highpointscientific.com/tel ... cd-cameras" onclick="window.open(this.href);return false;

Ne on tehty astronomien tarpeisiin ja niiden suorituskyky on täysin ylivoimainen siihen studiokameraankin verrattuna. Muutaman euron rupukenno pesee -40 C lämpötilassa Phase onen huoneenlämpöisen kennon mennen tullen pimeäominaisuuksissa.

Phase One olisi ollut huomattavasti viisaampi valinta tuohonkin yölliseen kuvausreissuun.

Kuten sanoin, muutaman minuutin googlailun perusteella ei kannata esittää näkemyksiä viisaudesta. Ei vaikka kuinka olisi kaikkitietävä olo.

Nythän tässä touhussa ei ole mitään järkeä. Ensin ostetaan yöllisen tähtitaivaan kuvaamiseen se huonoiten sopiva vaihtoehto ja sitten kiukutellaan, kun kamera ei tee sitä, mitä minä haluan sen tekevän.

Niin. Katsos kun tosielämässä, jos halutaan vähän kokeilla tähtikuvaamista, ei voida syytää siihen asunnon hintaa, vaan tehdään se sillä kameralla joka on. Ja sitten kun harrastus vähän kehittyy, ei haluta edelleen erityistä tähtikameraa yleiskameran rinnalle, mutta painotetaan yleiskameran valinnassa vähän enemmän tähtikuvaamisessa vaadittavia ominaisuuksia. Ne astroversiot ja -modaukset iskevät siihen saumaan. Vasta kun mopo lähtee tavallisen ihmisen mielestä lapasesta hankitaan spesifejä tuhansien eurojen harrastusvälineita. Silloinkaan ei katsota mikä onkaan kallein studiorunko, vaan omaan käyttöön sopivinta astrokameraa. Ja silloin ainoa järki asiassa on enää (toivottavasti ainakin) se, ettei aja itseään talousvaikeuksiin tuhlaamalla yli varojensa.

[aikaarska]

En oikein ymmärrä miksi marginaalimerkkiä dissataan nyt niin kiihkeästi? Vaikka Panasonic ei olekaan ehkä täydellinen kamera joka asiaan nykyisen kennon ominaisuuksilla, niin onhan Panasonicin järkkäreissä paljon hyvääkin. Kinorunkojen (ja Panan objektiivien) hinta korkeahko, mutta ei vain sitä hintaa pidä jatkuvasti suhteuttaa mukaan, kun yritetään keskustella objektiivisesti teknisistä ominaisuuksista....Runkoja tulee ja menee, mutta hyvät lasit säilyvät paljon pidempään.

[digikuva81]

Panasonicin järkkäreissä paljon hyvääkin

Väittäisin, ettei "se asia" ole tuo.

Ei panasonicin kameroissa ole mitään ihmeellistä/erityistä.

Mutta kun Panasonic on valinnut täysin eri linjan verrattuna Sonyyn, Canoniin, Fujifilmiin ja Nikoniin verrattuna:

Micro Four Thirds System
Leica L-Mount

Sonyyn saat vain Sonyn laseja, Canoniin vain Canonin omia, Fujifilmiin vain Fujifilmin objektiiveja ja Nikoniin vain Nikonin omat putket.

Panasonic Micro Four Thirds System kameroihin saat suoraan myös kaikki Olympuksen objektiivit ja Panasonicin L-Mount kameroihin suoraan kaikki Leican L-Mount objektiivit.

Tässä on se ero, jossa Panasonic erottuu edukseen muista kameravalmistajista. Panasonic on ainoa kameravalmistaja, joka tuo kaksi täysin erilaista järjestelmäperhettä muiden kameramerkkien kanssa yhteensopivalla kiinnityksellä. Olympus tekee sen Micro Four Thirds järjestelmässä, mutta vain siinä.

Ja nyt kun otin nuo objektiivit puheeksi, niin sanon vielä niistäkin. Panasonicilta huhujen mukaan piti olla tulossa joku supertele. Myöhemmin tuo supertele mystisesti katosi tiekartasta ja tilalle tulikin vain kaksi telejatketta.

The four lenses coming in 2020 are:
– Supertelephoto
https://www.l-rumors.com/if-you-missed- ... ming-soon/" onclick="window.open(this.href);return false;

Mietin vain itse, että jos sieltä tosiaan tulee se supertele, niin mikä sieltä tulee? Tuleeko 300mm f/2.8 vai 400mm f/4 tai 400mm f/2.8? Riippuen siitä, kumpi tulee, menee ne muutkin objektiivivalinnat mahdollisesti uusiksi. Ei ole järkeä hankkia sekä Leican 90-280 että Panasonicin 300mm. Toistaalta taas 70-200 ja 400 väliin jää aivan liikaa "tyhjää". Sanoisin, että olisi viisasta yrittää kasata joko tai näistä kahdesta:

70mm–180mm f/2.8 Vario-APO-Elmarit-R
280mm f/2.8 APO-Telyt-R

105mm–280mm f/4.2 Vario-Elmar-R
400mm f/2.8 APO-Telyt-R

Eli jos tulee 400mm, niin sen kaveriksi hankitaan Leican 90-280 ja mahdollisesti Leica SL2 kamera. Jos tulee 300mm, niin sen kaveriksi hankitaan Panasonicin LUMIX S PRO 70-200mm F2.8 O.I.S. ja Panasonic Lumix DC-S1R kamera.

[hkoskenv]

Ja nyt kun otin nuo objektiivit puheeksi, niin sanon vielä niistäkin. Panasonicilta huhujen mukaan piti olla tulossa joku supertele. Myöhemmin tuo supertele mystisesti katosi tiekartasta ja tilalle tulikin vain kaksi telejatketta.

Tuskin siinä sen kummempaa mystiikkaa on kuin joku talouspomo on jyrähtänyt markkinaosaston haihattelijoille. Superkalliit superteleobjektiivit ovat hyvin marginaalisia tuotteita ja Panasonic on pieni järjestelmä. On ihan perusteltua olettaa, ettei tuollainen objektiivi myy tarpeeksi ollakseen valmistajalle kannattava.

Mietin vain itse, että jos sieltä tosiaan tulee se supertele, niin mikä sieltä tulee?

Se on turha vatvoa tuollaisia. Aina on huhujen mukaan tulossa sitä sun tätä ja osa niistä toteutuu ja osa ei. Lopullisen parhaan järjestelmän kokoaminen on mahdoton tehtävä. On järkevämpää ostaa sitä mitä nyt on saatavilla ja joka sopii riittävästi omiin tarpeisiin. Romuja voi aina vaihtaa, jos kyllästyy vanhaan tai tulee uusi parempi.

[Maffer]

Peilittömiin saa kaikki kinolasit kiinni jos rekisterietäisyys on valittu oikein. Nikon pelasi tuon hyvin. Käytännössä Nikonin Zetaan saa kaikkien kilpailijoiden putket kun vain joku tekee adapterin. Tällä hetkellä Zetaan saa jo Sonyn ja Canonin (EF) lasit niin että AF toimii.

PanaSonyyn saa L-kikkareita ja mekaanisella adapterilla jotain muutakin vanhaa.

[aikaarska]

Tässä on se ero, jossa Panasonic erottuu edukseen muista kameravalmistajista. Panasonic on ainoa kameravalmistaja, joka tuo kaksi täysin erilaista järjestelmäperhettä muiden kameramerkkien kanssa yhteensopivalla kiinnityksellä. Olympus tekee sen Micro Four Thirds järjestelmässä, mutta vain siinä.

.

Joo, no ei tässäkään ole mitään ihmeellistä. m43 on vai yksi järjestelmä muiden joukossa. Sitä voi hyvin verrata vaikkapa Sonyn E-mounttiin (APS-C)ja esimerkiksi Nikonilla oli 1" 1-system (ilmeisesti nyt lopetettu) , APS-C ja Kino.
Uskoisin, että Panasonic valitsi aikanaan m43 järjestelmän, koska sai siitä vetoapua omaan myyntiinsä. Ja nyt yrittää samaa L-mountin kanssa.

Näitä ns. universaaleja mountteja on yritetty vuosien saatossa enemmänkin. Jostain syystä homma ei ole oikein toiminut. Porukka on silti sankkinut Canon FD tai Nikonin F järjestelmää, eikä kuluttajaa häirinnyt edes silloin kuin Canon siirtyi FD mountista EF mounttiin.

Loppujen lopuksi kuluttajaa kiinnostaa enemmän systeemi mikä on vakiintunut. Kino peilittömissä Sonyn E-mount on saanut hyvän jalansijan ja lukuisat kolmannen osapuolen toimitajat rikastuttavat sen objektiivivalikoimaa entisestään.
Todennäköisesti Canonin RF ja Nikonin Z saavat myös hyvän jalansijan, koska niillä on vahva menneisyys, ja uskollista asiakaskuntaa riittää. Vaikka Canon ja Nikon joutuivat aloittamaan kinopeilittömän järjestelmän "tyhjästä", se lähti hyvin käyntiin.
Minusta L-mountin vahvimmat osapuolet ovat Panasonic ja Sigma. Leica on vain marginaalia siinä, ja sen vahvin puoli tällä hetkellä on brändiarvo. Toivottavasti Leica voisi tuoda järjestelmään kuitenkin enemmän ns. eurooppalaista ajattelua. Japanilainen kaava on on ollut turhan vahvassa asemassa jo turhan pitkään näissä valokuvaustouhuissa.
Vielä jos L-mounttiin liittyisivät mukaan Olympus, Pentax ja Fuji, niin hommaan saataisiin uutta draivia.

[hkoskenv]

Joo, no ei tässäkään ole mitään ihmeellistä. m43 on vai yksi järjestelmä muiden joukossa.

Niin, kuten olen sanonut, kamerat ovat tulleet tietyllä tavalla valmiiksi. Kaikki ne ovat riittävän hyviä melkein kaikkiin valokuvauksellisiin tarkoituksiin. Joukosta on äärimmäisen vaikea erottua teknisillä ominaisuuksilla kumpaankaan suuntaan, parempaan tai huonompaan. Erot ovat enemmän mielipideasioita siitä, minkä kokoinen ja muotoinen runko tai millainen käyttöliittymä sopii itselle.

[digikuva81]

paljon tekstiä...

Kirjoitat paljon, mutta pahiten silmään pisti se, mikä tekstistäsi puuttuu.

Tuosta jää vaikutelma, että m43 ja L-Mount tuotteet ovat 100 % yhteensopivia keskenään.

Näinhän asia ei ole, vaan homma alkaa mutkistua siinä kohtaa, kun objektiivista löytyy kuvanvakain. Sekä m43 että L-Mountissa on sama ongelma. Objektiivin kuvanvakain toimii yhteistyössä kamerarungon kuvanvakaimen kanssa vain saman merkin sisällä.

Ja juuri tuosta syystä mitään aitoa 100 % yhteensopivuutta ei ole. Edelleen täytyy pysyä vain tietyn merkin tuotteissa, jos haluaa hyötyä tuosta kuvanvakainten yhteistyöstä.

Ja kun mainitsin siitä Panasonicin mahdollisesti tulevasta objektiivista. Siinä hyvin todennäköisesti tulee olemaan kuvanvakain, jos voi ennustaa Canonin objektiivien perusteella:

Canon EF 400mm f/4 DO IS II USM
4 askelen kuvanvakain ehkäisee kameran tärähtelyn vaikutuksia

Näitä joutuu miettiä todella tarkasti objektiivi ja kamerarunko kerrallaan. Saman merkin sisällä on vielä helppoa, mutta kun aletaan sotkea eri merkin tuotteita keskenään, menee todella haastavaksi.

Tämän hetken vakaajalliset objektiivit:

24-105mm F4 MACRO O.I.S.
LUMIX S PRO 70-200mm F2.8 O.I.S.
LUMIX S PRO 70-200mm F4 O.I.S.

Vario-Elmarit-SL 24–90 f/2.8–4 ASPH.
APO-Vario-Elmarit-SL 90–280 f/2.8–4

Jos luetellut Panasonicin objektiivit kiinnostaa enemmän, valitaan kamerarungoksi Panasonicin runko ja vastaavasti jos nuo luetellut Leican objektiivit kiinnostaa enemmän, valitaan kamerarungoksi Leica SL2.

Jos aiotaan kuvata vain kiinteäpolttovälisillä 21 - 90 mm polttovälin objektiiveilla, asiaa ei tarvitse pohtia.

[Maffer]

Miten ihmeessä vedit arskan tekstistä päätelmän että m4/3 ja L olisi yhteensopivia?

Ei teleissä mitään miettimistä tarvi. Polttoväli X runtataan kiinni niiden ominaisuuksien puitteissa mitä halutaan (AF-optio, kiinnitys). Ihan ensimmäinen kuvanvakain on kuvaaja itse, muut vakaajat ovat sekundäärisiä.