T71 kirjoitti:Kysehän ei siis ole valmistajien toleransseista vaan siitä, että kyseisen optisen jätteen maahantuoja, esim FOKA, ei halua korvata viallista laitteita.
Kyseinen yritys ajaa omaa etuaan.
Jos sillä ei olisi valmistajan tukea, edustaja ei tekisi niin. Tai sitten edustaja vaihtuisi toiseen, joka ei tuota valmistajalle huonoa mainetta.
Jos ajatellaan 1500 euron objektiivia, jossa kuvan toinen reuna on täysin suttua, niin eihän se voi olla ok?
Ja jos vielä FOKAn huolto toteaa, että onpa todella huono yksilö ja vaihdetaanpa uuteen, mutta myöhemmin väittääkin samaa todella huonoa toleranssien mukaiseksi, niin onko asiakkaan vika?
Noita eli taida olla kokeiltu oikeudessa, joten siitä on mahdoton sanoa muita kuin omaan mielipiteeseen perustuvaa kantaa. Olen varma, että ainakin tarkimmat pikselinviilaajat ottaisivat sellaisessa jutussa takkiinsa, jos ne kuvat olisivat suuren puusilmäisen normaali-ihmisten joukon mielestä erinomaisia. Jotain testikortteja ja tietokonemittauksia olisi turha esitellä tuomareille, jos valmistajan edustaja sanoisi että ei näitä ole optisiin mittauksiin tarkoitettu vaan valokuvaukseen. Ihmettelisin, jos ei amerikan kielestä käännetyissä ehdoissa sanottaisi suoraan, että laite ei ole hyväksytty laboratoriomittalaite.
Niin kauan kun laki sallii sian myymisen säkissä, eli niiden virallisten speksien salaamisen, valmistajat ja kauppiaat ovat vahvoilla. Kuluttaja ottaa riskin valitessaan kuluttajahinnoitellun tuotteen, jonka suorituskykyä ei määritellä julkisesti. Lähtökohta on silloin se, että jos objektiivi tuottaa normaalin ihmisen mielestä ymmärrettävän kuvan kohteesta, se tekee asiansa ja jos joku huippuyksilö sattuu toimimaan paremmin, se on vain moukan tuuria, jota ei voi vaatia maanantaikappaleela.
Jos haluaa speksit ja oikeusturvan, sitten ostaa teollisuustuotteeksi tarkoitettua optiikkaa. Siinä on vain yleensä suunnilleen yksi nolla lisää hintaa verrattuna suunnilleen samantasoiseen kuluttajakrääsään (ne ns. ammattilaisobjektiivit ovat myös kuluttajakrääsää). Se on kovin tulkinnanvarainen asia, kuka kusettaa ja ketä, jos myyjä sanoo, että "komia porsas" ja ostaja ostaa sian säkissä. Valmistajien markkinointijargon on aikamoista taiteilijakieltä ja ne varovat sanomasta mitään teknistä, johon vedoten voisi vaatia oikeaa suorituskykyä.
Tässä on siis yksinomaan kyse asiakkaan kusettamisesta.
Ne viat on olleet usein todella selkeitä ja erot järisyttävän suuria.
Näkyy kuvissa. Silkaa kiusantekoa asiakasta kohtaan.
Minun mielipide on, että kuluttajatuotteidenkin tekniset speksit pitäisi määrätä lailla julkisiksi CE-merkinnän ja siten myyntiluvan saamisehtona. Sitten tuollainen kiukuttelu ja kusetus katoaisi. Mutta suomalaisten kauppiaiden syyttäminen lainsädännön puutteista on kohtuutonta. He noudattavat lakeja ja edustamiensa valmistajien käskyjä eikä heitä ole kohtuullista velvoittaa valikoimaan superyksilöitä kultasilmille omaan piikkiinsä (eli keskivertoasiakkaiden).
Sellaista haluava voi vaikka itse kirjata haluamansa speksit ja pyytää jotain pientä laboratorio-optiikkafirmaa räätälöimään tuotteen. Se maksaa mitä maksaa, mutta sitten saa lakituvassa pätevät paperit mukaansa että laite tekee sen mitä asiakas haluaa.