Haastis: Daavid yrittää haastaa Goljatia (m43 vs. FF)

[aikaarska]

Mitä pienemmäksi formaatti menee, sitä vaikeampi käytännössä saada samaa lopputulosta, kertoi teoria mitä vain....Kino on nyt kyllä melko iso formaatti verrattuna vielä pienempiin kennoihin. Johtuu varmaan kennoteknologiasta, että yksinkertainen teoria ei päde tuosta vain. Pixel Shift ja oikea rgb toisto parantaa selkeästi kuvadataa kylläkin..

[Maffer]

Tässä on käkkäräpuu Porkkalasta. Liekö jottain f/22 käyttöaukolla otettu. Pitäisi löytää muistivihko jostain ;D

Kyllä taustasta näkee että siellä on metsää, mutta tarkennusalueelle osuva kohta leijuu tuossa välissä kuin pihvi hampurilaisessa. No toki, brenizer ja iso reikä tekee samaa mutta siitä vain etsimään isoreikäisiä tilt-shift optiikoita.



Toinen käyttöaukkoruutu ~f/22:



Tuossa oli muistaakseni niin, että käännöllä tarkennusalue halkaisee auton ~pituussuunnassa.

[jaava]

Tässä on käkkäräpuu Porkkalasta. Liekö jottain f/22 käyttöaukolla otettu.

No toki, brenizer ja iso reikä tekee samaa mutta siitä vain etsimään isoreikäisiä tilt-shift optiikoita.

Ei muuta kuin riittävästi panoraamakuvia pidemmällä polttovälillä monessa rivissä ja sarakkeessa. Niin ja oleellista on, kun osa kuva-alueesta on noin lähellä, käyttää panoraama-kraanaa (kun tavoittelee hyvää laatua), jotta nodal-point on kohdallaan sekä riveissä, että sarakkeissa.

[tehodia]

Taavetista tai koljatista ei mielipidettä, tyydyn toteamaan vain sen minkä olen ennenkin todennut: Olympus laseineen on varsin hyvä kamera jolla saa otettua varsin hyviä valokuvia. Kuten JL:n kuvatkin kertovat.
Enuff said.

On se sitten iso tai pieni, niin tärkeintähän on, että sitä osaa käyttää. Asiaahan voisi lähestyä myös bokehin kannalta toisesta suunnasta: jos jatkuvasti kuvaa kohteita, joiden kuvissa pitää olla laaja syväterävyys, pitääkö hankkia mahdollisimman pienikennoinen kamera? Olisiko joissain tapauksissa järkevämpi hankkiakin pienikennoinen kamera kinokennoisen sijaan? Voiko jo kinokennoisen kanssa tulla ongelmia, jos kohde on kookas, mutta se pitäisi saada kokonaan terävänä kuvaan?

[Maffer]

Tietenkin isoformaatti sotkee jos kohde on maitovalas. Tällöin maha on epätarkka jos pää on tarkka potretissa. Eli kameran ehdoilla kuvataan, kohteen voi ajaa vaikka jyrän ali ettei pullahda ulos kuvasta.

[jmra]

On se sitten iso tai pieni, niin tärkeintähän on, että sitä osaa käyttää. Asiaahan voisi lähestyä myös bokehin kannalta toisesta suunnasta: jos jatkuvasti kuvaa kohteita, joiden kuvissa pitää olla laaja syväterävyys, pitääkö hankkia mahdollisimman pienikennoinen kamera? Olisiko joissain tapauksissa järkevämpi hankkiakin pienikennoinen kamera kinokennoisen sijaan? Voiko jo kinokennoisen kanssa tulla ongelmia, jos kohde on kookas, mutta se pitäisi saada kokonaan terävänä kuvaan?

Vaikka isompikennoisella pitää himmentää suurempaan aukkoarvoon saadakseen yhtä laajan syväterävyyden kuin pienempikennoisella, niin ei pienempikennoisesta saada tässä tilanteessa mitään etua kuitenkaan.

Syy on siinä että vaikka isokennoisella difraktio iskisikin mukaan, niin isokennoisen piirto lähtökohtaisesti tarkempaa jolloin difraktio vain vain tasaa tarkkuuseroa. Piirrontarkkuus ei kuitenkaan mene kuonommaksi kuin pienempikennoisella, vaikka tippuminen omasta maksimitarkkuudesta olisikin suurempi.

[temama]

Juurikin näin. Komppaan jmrata.

Ja vielä unohtui se, että high-rez kinosta voi rajata huolletta, jos väkisin halajaa sitä piikukennoisen syväterävyyttä.Laittaa kinon vaikka apsc tilaan. näin.

[ttuplai]

Teoriassa näin, mutta käytännössä vaan ei.
Jostakin syystä isompien formaattien terävyysalue vaan näyttää paremmalta. En ole jaksanut analysoida rinnakkain sitä, johtuuko se pehmenemisen erilaisesta luonteesta vai mistä.

Jopa sellainen 4x5:llä, 150mm:llä aukolla 8 otettu peruspotretti jossa tausta sumenee, on hankala saada kinolla. Vaikka matemaattisesti terävyysalue olisikin yhtä pitkä.
Se vain ei ole. Tausta toistuu erilailla.
Teoriassahan tuohon pitäisi pystyä m43:llakin...

Käytännössä kunnollisia testejä harva järjestää, jossa eliminoidaan omat tunteet tai esim. käytössä olevan linssin toteutus (vaikkapa isomman linssin valmistukseen liittyvät virhetekijät). Tässä bokeh-keskustelussa kulkee sujuvasti rinnakkain kaksi eri asiaa - syv'äterävyys ja sen luonne. Ite olin mv-filkka keskarilla kuvatessa niin täpinöissäni ja koin löytäneeni kuvaamisen salaseuran, et puhtaasti niiden tunteiden kanssa alkoi kuvassa näkemään maagisia eroa. Jo pelkästään ison peilin lävähdys saa jalkojen välin kumottamaan ja odottamaan hekuman huipennusta - siis sitä, kun pimiössä nostelee kuvia litkuista toiseen - nyt ollaan jossakin olennaisen äärellä. Muutaman vuoden päästä, kun nää kuvat olikin sujuvasti sekaisin mv kino-kuvien kanssa pitkin laatikon pohjaa, oli tilanne toinen. Eli paino sanalla jaksanut analysoida - se on kaikkien tunnekokemusten äiti.

Sen jälkeen juttuun sössitään vielä mikrokontrasti ja pari muuta sopivaa termiä. Eroa pitää olla, koska tunnen niin. Kyse on tyypillisestä hifismiin liityvästä ilmiöstä ja tätä on jauhettu tällä foorumilla uudestaan ja uudestaan. Homma ei juuri eroa viinin maistelijoista - nekin välillä järjestää kohtuu kökkösen testin jossa todistetaan oma kanta oikeaksi sopivalla erikoistapauksella tai muuten vaan vääristetyllä testillä. Maistaminen on hyvin monimutkainen tunnekokemus ja esim. viinin hintalappu vaikuttaa merkittävästi (asiantuntijamaistajien ominaisuudet katoavat sokkotesteissä tai jos sattumoisin tänä vuonna onnistuu, niin ensi vuonna ei osu sinne päinkään). Jouluviinit kandee siis valita kyykyssä (tai pyytää Jaskaa kaatamaan ne salaa kalliimman viinin pulloon). Taidekuvapuolella keskarilla on myös oma erityinen asemansa - historiallisesti jopa perusteltu (printtikoko), mut nykyään yhä huonommin. Silti maine elää - aivan samoin kuin oikeaoppinen kuvaeditointi tulee tehdä mäkillä, koska tunne. Yhtä hyvin voimme siis todeta, et monessa käytännön kuvassa eroa formaattien välillä ei näe jos ei tiedä - ja tietämys sekoittaa juttuun niin monta kerrosta tunnetta, et on aika mahdoton erottaa toisistaan todellisuus ja kokemus. m34:ssa on sellanen pyöreä, takaa-antava, aavistuksen hilloinen lopussa pirskahteleva kuva.

[Maffer]

Älä ny sotke mitään mikkihiirikeskareita isoformaattiin. Kennokoko on niin valtava verrattuna aneemisiin räppänöihin, että alkaa jo väkisin näkyä vaikka kuvaa kiveä metsässä. Verrataan yhtä ruutua yhteen eikä 300 kuvan panoraamaan.

[tehodia]

Vaikka isompikennoisella pitää himmentää suurempaan aukkoarvoon saadakseen yhtä laajan syväterävyyden kuin pienempikennoisella, niin ei pienempikennoisesta saada tässä tilanteessa mitään etua kuitenkaan.

Syy on siinä että vaikka isokennoisella difraktio iskisikin mukaan, niin isokennoisen piirto lähtökohtaisesti tarkempaa jolloin difraktio vain vain tasaa tarkkuuseroa. Piirrontarkkuus ei kuitenkaan mene kuonommaksi kuin pienempikennoisella, vaikka tippuminen omasta maksimitarkkuudesta olisikin suurempi.

Tottahan se teknisesti on noin. Eli jos ajatellaan vain sitä absoluuttista teknistä maksimia, niin isommalla kennolla on aina koon vuoksi omat etunsa. Pienempikennoisen kameran etuna pitäisi olla myös se, että laitteista saadaan pienempiä, erityisesti niille, jotka haluavat pienempiä laitteita. Pienemmän kennon ympärille on helpompi rakentaa pienempi järjestelmä. Pienikennoisen ympärille voi rakentaa tosin myös täysikokoisen rungon, jolloin se kokoetu kutistuu.

Ja edelleen on niitä, jotka eivät tarvitse sitä viimeistä teknistä etua. He sitten voivat miettiä, mikä olisi se käytännön merkitys isommalla kennolla. Monissa tapauksissa se merkitys lähenee nollaa. Harva esim jatkuvasti tulostelee edes A3-kokoisia kuvia. Loppujen lopuksi vertailu voi olla vähän sama kuin vertaisi 15 kuution pakettiautoa ja pientä henkilöautoa: Mahtuuhan siihen isoon pakettiautoon paljon enemmän tavaraa, mutta silti useimmat ostava ihan tavallisia henkilöautoja.

[javal]

Ja edelleen on niitä, jotka eivät tarvitse sitä viimeistä teknistä etua. He sitten voivat miettiä, mikä olisi se käytännön merkitys isommalla kennolla. Monissa tapauksissa se merkitys lähenee nollaa. Harva esim jatkuvasti tulostelee edes A3-kokoisia kuvia. Loppujen lopuksi vertailu voi olla vähän sama kuin vertaisi 15 kuution pakettiautoa ja pientä henkilöautoa: Mahtuuhan siihen isoon pakettiautoon paljon enemmän tavaraa, mutta silti useimmat ostava ihan tavallisia henkilöautoja.

Kyllä FF kennon etu m43 :een tulee esille käytännössä lähes joka kuvassa, se on tietenkin täysin eri asia onko sillä ihmisen elämässä mitää merkitystä. Eikä tarvitse mennä mihinkään A3 printtiin että asia tulee selvästi esille. Jos lasien valovoima on sama, FF kennoisella karkeasti arvioiden on jatkuvasti noin kahden stopin etu puolellaan, johtuen lähes nelinkertaisesta kennopinta-alasta. Eli kun otat m43 kuvan ISO12800 herkkyydellä, voit miettiä olisiko kuvan laatu ollut parempi jos se olisi voitu ottaa (oikein valotettuna) ISO3200 arvolla. Veikkaan että suurin osa meistä kuitenkin huomaa tuon eron todella helposti.

Itse kuvaan FF kameralla ja tämän vuoden kuvista 27% sijoituu herkyydessä välille ISO3200 - 12800. Jos olisin kuvannut m43 vastaavalla valovoiman omaavilla laseilla (että m43 järjestelmän kokoetu realisoituisi) niin silloin nämä 27% kuvistani olisi kuvattu ISO12800 - 51200 arvoilla, eli kuvissa olisi ollut paljon enemmän kohinaa, ja huonompi dynamiikka ja värit. Sama fakta pätee tietenkin myös muilla ISO alueilla.

[JL Anttola]

Eri kuvaajille sopii eri vehkeet, niinkuin on jo todettu. Ja jos tuntee itsensä epävarmaksi, tuliko sittenkään valituksi oikein, voi jokainen määrittää itselleen sopivat fysiikan lait perusteluiksi. Pääasia kuitenkin, että on tyytyväinen valintoihinsa. Miulla on suurin ongelma vielä osata laittaa nuo kameran vipusimet edes auttavasti sinne päin kussakin tilanteessa, eli en oo vielä päässy siihen vaiheeseen, missä kalusto muodostas pullokaulan. Ja voip olla etten pääsekään...

JL Anttola

[Maffer]

Eikö olis parempi jos siinä ei olis mitään vipusia ensinnäkään?

[JL Anttola]

Eikö olis parempi jos siinä ei olis mitään vipusia ensinnäkään?

Tietysti olis, mutta ei sitä tällänen tekniikan alan mies voi itelleen tunnustaa...

JL

[Arza22]

Eikö olis parempi jos siinä ei olis mitään vipusia ensinnäkään?

Ei todellakaan. Mitä enemmän vipusia ja rullia, sitä parempi.

Edit: Ei kukaan halua että joku tekoäly määrittää kameran asetukset, tai että ne pitää määrittää äänikomennoilla. Saatikka kosketusnäytön kautta.

[hkoskenv]

Eikö olis parempi jos siinä ei olis mitään vipusia ensinnäkään?

Ei todellakaan. Mitä enemmän vipusia ja rullia, sitä parempi.

Samaa mieltä. Mitä enemmän säätöjä ja säätimiä sitä mielenkiintoisempiin projekteihin laite taipuu ja sitä miellyttävämpää ja varmempaa sitä on käyttää, kun vain perehtyy tekniikkaan kunnolla. Voi siinä olla, ja kaikissa nykylaitteissa on, se vihreä neliö niille, jotka pelkäävät nappeja.

[hkoskenv]

Eikö olis parempi jos siinä ei olis mitään vipusia ensinnäkään?

Jos kameroista otetaan vivut pois, mitä luulet optimoidaanko ne toimimaan kirkkaassa päivänvalossa tusinaturistiräpsyihin vai muoviluurankojen kuvaamiseen tähtien valossa arktisiin talviöihin? Mikähän valitus siitä seuraa, kun valotusaika on kiinteä 1/1000 s ja aukko 5.6 ja automaattinen suodatin lataa aina netistä viimeisen muotifiltterin, jonka läpi kuva ajetaan, pakataan 100 kilotavuiseksi jpegiksi, lähetetään langattoman netin yli kameravalmistajan pilvipalveluun ja oikeudet siirretään kameravalmistajalle.

[Hannu KH]

Mulle oli liikaa Olympuksen pienten nappuloiden kustomointimahdollisuudet.
Kuukaudessa ei oikein saanut hommasta tolokkua.

Kosketusnäyttö nopeuttaa säätämistä paljon, hyvä juttu.

[Maffer]

Erottakaa ihmiset ny vipu rullasta tai painokytkimestä. Sormen päillä tökittävät vivut eivät ole käyttökelpoisia mutta rullat ihan OK. Vivut on kyllä käyttöliittymissä OK jos niistä tehdään sellaisia että saa otteen toisin kuin kamerassa tila mahdollistaa.

[nsamppa]

Missä kamerassa on vipuja?