Sony A9, A9II

[jaava]

a. Kenno tallentaa ja prosessori prosessoi.

Meni pahasti väärin. Ei kenno mitään tallenna, vaan kenno mittaa kuvattavasta kohteesta heijastuvien valonsäteiden kirkkaus- ja värieroja. Muistikortti tai massamuisti tallentaa, vai onko jossain huihaissa irroitettava kenno joka Rodinaalilla kehitetään kulhossa?

1. Valotettaessa kuvaa kenno muuntaa vastaanotetut fotonit varauksiksi senseleihinsä. Fotonin aiheuttama varauslisä summautuu ja tallentuu senseliin. Kunkin senselien edessä on suodatin, joka päästää lävitseen vain tietyn värisiä fotoneja. Jos senseliin ei tule yhtään fotonia, se on musta ja jos fotoneja tulee liikaa, niin senslin varaus jää maksimiinsa (kuva palaa puhki). Hyvälaatuisen kennon senseli on lineaarinen ja sen varauksesta voidaan laskea tarkalleen montako fotonia siihen on osunut (ainakin jos fotonit on täysin samaa väriä).
2. Valotuksen loputtua, kun kuva luetaan kennosta, mitataan kuhunkin senseliin kertynyt varaus ja muunnetaan digitaalimuotoon A/D-muuntimessa.
3. Kameran prosessori lukee kullekin senselille mitatun varauksen A/D-muuntimelta ja vie talteen nopeaan muistipuskuriin. Tämä voidaan tehdä myös ilman prosessorin avustusta.
4. Muistipuskurista prosessori siirtää kunkin senselin mitatun varauksen myöhemmin muistikortille:lle, jonka nopeus määrää siirtotahdin.
5. Muistikortilta kuva luetaan aikanaan digitaaliseen pimiöön tietokoneelle, jossa senselien mitatuista varauksista muodostetaan pikseleitä, jonka jälkeen digitaalinen kuva on valmis käsiteltäväksi.

[Villaristi]

a. Kenno tallentaa ja prosessori prosessoi.

Meni pahasti väärin. Ei kenno mitään tallenna, vaan kenno mittaa kuvattavasta kohteesta heijastuvien valonsäteiden kirkkaus- ja värieroja. Muistikortti tai massamuisti tallentaa, vai onko jossain huihaissa irroitettava kenno joka Rodinaalilla kehitetään kulhossa?

1. Valotettaessa kuvaa kenno muuntaa vastaanotetut fotonit varauksiksi senseleihinsä. Fotonin aiheuttama varauslisä summautuu ja tallentuu senseliin. Kunkin senselien edessä on suodatin, joka päästää lävitseen vain tietyn värisiä fotoneja. Jos senseliin ei tule yhtään fotonia, se on musta ja jos fotoneja tulee liikaa, niin senslin varaus jää maksimiinsa (kuva palaa puhki). Hyvälaatuisen kennon senseli on lineaarinen ja sen varauksesta voidaan laskea tarkalleen montako fotonia siihen on osunut.
2. Valotuksen loputtua, kun kuva luetaan kennosta, mitataan kuhunkin senseliin kertynyt varaus ja muunnetaan digitaalimuotoon A/D-muuntimessa.
3. Kameran prosessori lukee kullekin senselille mitatun varauksen A/D-muuntimelta ja vie talteen nopeaan muistipuskuriin.
4. Muistipuskurista prosessori siirtää kunkin senselin mitatun varauksen myöhemmin muistikortille:lle, jonka nopeus määrää tahdin.
5. Muistikortilta kuva luetaan aikanaan digitaaliseen pimiöön tietokoneelle, jossa senselien mitatuista varauksista muodostetaan pikseleitä, jonka jälkeen digitaalinen kuva on valmis käsiteltäväksi.

Näinhän juuri mainitsin, mutta en halunnut copy&peistata mitään digiopusta tänne.
Eli lyhyesti: Ei kennolle tallenneta mitään, sillä tuo varaus tapahtuu lähes valonnopeudella (samalla nopeudella kuin staattinen sähkö). Tallennus digitekniikassa tarkoittaa sitä, että tallennettu tieto on tarvittaessa käyttäjän käytettävissä myöhempää tarvetta varten. Tallennusvälineet ovat edelleen joko piirikortilla (välimuisti=Buffer) tai muistikortilla josta ne saadaan siirrettyä tietokoneelle, paitsi puupöntössä ja huihaissa;)

[hkoskenv]

Eli lyhyesti: Ei kennolle tallenneta mitään, sillä tuo varaus tapahtuu lähes valonnopeudella (samalla nopeudella kuin staattinen sähkö). Tallennus digitekniikassa tarkoittaa sitä, että tallennettu tieto on tarvittaessa käyttäjän käytettävissä myöhempää tarvetta varten. Tallennusvälineet ovat edelleen joko piirikortilla (välimuisti=Buffer) tai muistikortilla josta ne saadaan siirrettyä tietokoneelle, paitsi puupöntössä ja huihaissa;)

Elektroniikassa tallennus voi tarkoittaa muuta. Kennon toiminnassa kennon kyky tallentaa varausta valotuksen ajan on täysin oleellinen. Mutta tuskin sanojen merkityksestä pitää sen enempää saivarrella, kun kaikki tietävät miten kenno toimii.

[hkoskenv]

Ei tässä mihkään kennoon mitään oltu integroimassa. Kenno tallentaa ja prosessori prosessoi.

Se on mittaajana kannalta ihan saman, onko prosessointi integroitu samalle piipalalle vai onko se eri piipalalla samassa paketissa, jos ei pääse sillä välillä liikkuvaan dataan. Silloin on kyse jostain hyvin erityiseen käyttöön optimoidusta erikoisdetektorista eikä mistään yleiskäyttöisestä.

Sen sijaan kennoon pitäisi kyllä saada adaptoituva pikselikohtainen vahvistus sen mukaan kuinka kirkas valo osuu, eli HDR-kenno. Se tulee sallia ja sen profiilia pystyä muuttamaan että saadaan filmin yläsävyjen toisto digiin.

Ei tuollaisella ola käytännössä mitään virkaa. Se vahvistus ei lisää kennon tallentamien elektronien määrää. Vahvistus kennolla voi antaa pienen kohinaedun ulkopuoliseen vahvistukseen verrattuna, mutta se on hiusten halkomista eikä suorituskyvyn mullistamista.

[Maffer]

Oletko ny aivan pihalla? Tuollainen on patentoitu teollisuuskäyttöön jo viime vuosikymmenellä ja toimii aivan hemmetin hyvin. Se on se mitä juuri digi tarvii että saadaan edes auttavasti negafilmin sävytoisto kirkkaissa valoissa.

Ja juu, toinen tapa tehdä tämä on todella laittaa kenno tallentamaan pikselin varausta puskuriin (aito HDR).

--

2000-luvun taitteesta jo "vanha" pahvi asiasta:
https://bit.ly/33jJ0dl" onclick="window.open(this.href);return false;

Nykytekniikalla alkaisi jo saamaan resoluutiotakin mukaan. Tulevaisuuden kennot kisaavat aitovärikennojen ja HDR-kennojen kesken jolloin nykypäivän tekniikan arvo romahtaa hetkessä Rajalassa.

[hkoskenv]

Oletko ny aivan pihalla? Tuollainen on patentoitu teollisuuskäyttöön jo viime vuosikymmenellä ja toimii aivan hemmetin hyvin. Se on se mitä juuri digi tarvii että saadaan edes auttavasti negafilmin sävytoisto kirkkaissa valoissa.

Tuollainen viritys vähentää kohinaa eikä lisää dynamiikkaa. Dynamiikan määrää se montako fotonia pikseliä kohti voidaan tallentaa valotuksen aikana.

Ja juu, toinen tapa tehdä tämä on todella laittaa kenno tallentamaan pikselin varausta puskuriin (aito HDR).

Tällainen ratkaisu voisi lisätä dynamiikkaa, mutta sen perusteella mitä minä kennotekniikasta tiedän, odotan sitä ihan yhtä innolla kuin fuusioreaktorin ja tähtien välisen avaruusmatkailun keksimistä. En ainakaan lykkää laitehankintojani siinä toivossa, että seuraavassa markissa rävähtää.

Tuossa pitäisi tehdä joka pikseliä kohti iso liuta komponentteja ja johtoja niiden kytkemiseksi lukuelektroniikkaan, jotka kuumenevat, kohisevat, säteilevät ja aiheuttavat ties mitä muita ei-toivottuja lieveilmiöitä. Eikö tarkennuspikselien raidat tuota tarpeeksi outouksia?

Nykytekniikalla alkaisi jo saamaan resoluutiotakin mukaan. Tulevaisuuden kennot kisaavat aitovärikennojen ja HDR-kennojen kesken jolloin nykypäivän tekniikan arvo romahtaa hetkessä Rajalassa.

Tai sitten ovat kalliita reliikkejä kamerahifiharrastajille ja taiteilijoille, kun kuvaajat kuvaavat mikrokennoilla. Ei kuvista (yleensä välillisesti) maksava rahvas maksa dynamiikasta, resoluutiosta tai "aidoista" väreistä, mitä sillä tarkoitetaankaan, yhtään sen enempää kuin taiteellisista visioista.

[Maffer]

Tuo adaptiivisen vahvistuksen sensorin ideallahan voidaan estää puhkipalaminen. Kyllä se silloin lisää dynamiikkaa valokuvan näkökulmasta ja tonemappausruljanssi välistä putoaa pois käyttäjän harmeista. Vähän kuin Fujin EXR (pöllöt jätti sen kehittämättä vaikka se toimi erittäin hyvin jo CCD:llä) mutta neljän apupikselin ja yhden pääpikselin sijaan on vain yksi pikseli.

Jos ei mitään yritä, ei tietenkään mitään lisäongelmiakaan tule, mutta se on selvää että täydellinen mörkö tapahtuu kun homma saadaan ensin kännykässä pelaamaan vs. erillinen digi.

Muistan että Sonylta oli joku patentti pikselikohtaiseen ohjaamiseen muutaman vuoden takaa. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

[hkoskenv]

Tuo adaptiivisen vahvistuksen sensorin ideallahan voidaan estää puhkipalaminen. Kyllä se silloin lisää dynamiikkaa valokuvan näkökulmasta ja tonemappausruljanssi välistä putoaa pois käyttäjän harmeista.

Puhkipalaminen johtuu siitä, että pikseliin tulee liikaa varausta. Silloin se alkaa vuotaa ulos ja/tai rekombinoitua (eli tieto fotoneista kadota). Normaalisti vahvistus säädetään niin, että se saturoituu jollain järkevällä maksimivarauksella. Tuo artikkelin idea mahdollisti sen, että pienillä varauksila voidaan käyttää isompaa vahvistusta ja vähentää siten tiettyjä kohinalajeja. Se ei kuitenkaan lisää kennon kykyä varastoida elektroneja yhtään.

Jos ei mitään yritä, ei tietenkään mitään lisäongelmiakaan tule, mutta se on selvää että täydellinen mörkö tapahtuu kun homma saadaan ensin kännykässä pelaamaan vs. erillinen digi.

Mikä ihmeen mörkö? Jos ne saavat jonkun tuollaisen toimimaan puhelimissa, mikä on hyvin mahdollista, koska puhelimien kameraominaisuuksien tuotekehitykseen käytettäneen kertaluokkakaupalla enemmän rahaa kuin järjestelmäkameroiden, kenties joku valmistaja apinoi sen kameraankin ja me saamme yhden tempputrikin lisää haukuttavaksi.

Muistan että Sonylta oli joku patentti pikselikohtaiseen ohjaamiseen muutaman vuoden takaa. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

Kyllä nuo varmasti kokeilevat kaikenlaista ja patenoivat, jos joku idea on edes paperilla lupaava, jos ei muuten niin kilpailijoiden tuotekehitystä haitatakseen. Mutta ei kaikkiin höpinöihin pidä silti uskoa.

[Maffer]

Se artikkelin idea toimii myös toisin päin. Liian kirkasta > pienennetään vahvistusta. Voi vaatia kalibraatiovalotuksen. Vaihtoehtoisesti voidaan aloittaa todella matalasta vahvistuksesta.

Kyllä tämä on se, mistä maksaisin vaikka kohisisi hieman. Valotuksien sotkeminen jälkeen päin on aivan lapasesta.

Jos kännykkäpuolella ehditään ensin. Siitä revitään hyviä otsikoita kun Banaani XRS vetää vastavaloon GFX100:n ohi.

[hkoskenv]

Se artikkelin idea toimii myös toisin päin. Liian kirkasta > pienennetään vahvistusta. Voi vaatia kalibraatiovalotuksen. Vaihtoehtoisesti voidaan aloittaa todella matalasta vahvistuksesta.

Ei se toimi, jos pikseli täyttyy varauksesta. Ei se ota silloin yhtään enempää ja pienemmällä vahvistuksella puhkipalanut on vain harmaata. Tuo vahvistimen saturoituminen ei ole normaali puhkipalamismekanismi.

Jos kännykkäpuolella ehditään ensin. Siitä revitään hyviä otsikoita kun Banaani XRS vetää vastavaloon GFX100:n ohi.

No saavatpahan markkinamiehet huvinsa ja palkkansa. Ei maailma siihen kaadu, että valokuvausvempeleistä revitään otsikoita.

[temama]

18 syytä hankkia A9II;

https://pmrphoto.blogspot.com/?fbclid=I ... -ARZ4sF8hc" onclick="window.open(this.href);return false;


Tässä taas havainnollisesti listattuna A9 ja A9II mallien erot;

https://briansmith.com/whats-new-on-sony-a9-ii/" onclick="window.open(this.href);return false;

[temama]

Tuo adaptiivisen vahvistuksen sensorin ideallahan voidaan estää puhkipalaminen. Kyllä se silloin lisää dynamiikkaa valokuvan näkökulmasta ja tonemappausruljanssi välistä putoaa pois käyttäjän harmeista. Vähän kuin Fujin EXR (pöllöt jätti sen kehittämättä vaikka se toimi erittäin hyvin jo CCD:llä) mutta neljän apupikselin ja yhden pääpikselin sijaan on vain yksi pikseli.

Jos ei mitään yritä, ei tietenkään mitään lisäongelmiakaan tule, mutta se on selvää että täydellinen mörkö tapahtuu kun homma saadaan ensin kännykässä pelaamaan vs. erillinen digi.

Muistan että Sonylta oli joku patentti pikselikohtaiseen ohjaamiseen muutaman vuoden takaa. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

Noh, täsä mafferille vähän Sonyn ajatuksia uudesta kennoteknologiasta. Keinoälyä sinne ainakin sovelletaan;

https://www.sonyalpharumors.com/sony-ma ... e-sensors/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Myynnissa]

18 syytä hankkia A9II;

https://pmrphoto.blogspot.com/?fbclid=I ... -ARZ4sF8hc" onclick="window.open(this.href);return false;


Tässä taas havainnollisesti listattuna A9 ja A9II mallien erot;

https://briansmith.com/whats-new-on-sony-a9-ii/" onclick="window.open(this.href);return false;

En ole urheilukuvaaja, joten tuosta minulle ei irtoa kuin pari syytä, joista en kuitenkaan ole valmis maksamaan 5500eur. Nykyinen A9 riittää minulle, kunnes sitten joskus tulee A9III tai jokin muu malli. Ymmärrän kyllä urheilukuvaajien tarpeet ja niitä on tässä kyllä tyydytetty.

ppie
http://www.petripietilainen.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

[Maffer]

Se artikkelin idea toimii myös toisin päin. Liian kirkasta > pienennetään vahvistusta. Voi vaatia kalibraatiovalotuksen. Vaihtoehtoisesti voidaan aloittaa todella matalasta vahvistuksesta.

Ei se toimi, jos pikseli täyttyy varauksesta. Ei se ota silloin yhtään enempää ja pienemmällä vahvistuksella puhkipalanut on vain harmaata. Tuo vahvistimen saturoituminen ei ole normaali puhkipalamismekanismi.

Hyvin toimii. Kalibraatiovalotuksella saadaa kartoitettua kennon alalta missä päin tarvitaan vähemmän ja missä enemmän vahvistusta. Tämä tehdään tarvittaessa monessa iteraatiossa. Lopullinen valotus on sitten yksi valotus oikein parametroiduilla pikseleillä. Voi tietenkin hidastaa yhden kuvan ottamista, mutta ratkaisee silti yhden valotuksen ongelman.

Mutta toki kannatan enemmän valotuksen puskurointia per pikseli.

[hkoskenv]

Hyvin toimii.

Olet omien puheittesi mukaan haaskannut omakotitalon verran rahaa valokuvausvempeleisiin, joista kaikki muut paitsi joku pahainen puhelin ovat osoittautuneet kelvottomiksi romuiksi. Moni muu olisi vaihtanut harrastusta vuosikymmeniä sitten. Mistä hitosta jaksat repiä aina vain uuden optimismin markkinamiesten uusiin haihatteluihin? Olen oikeastaan kateellinen siitä.

[kostaja!]

Ehkä se harrastus onkin katsos juuri tämä.
Harrastuksia on monenlaisia...

[nsamppa]

Siellä ollaan Canonin kikkapankilla käyty:

https://petapixel.com/2020/04/09/sony-f ... ng-lenses/" onclick="window.open(this.href);return false;

[niffe]

Siellä ollaan Canonin kikkapankilla käyty:

https://petapixel.com/2020/04/09/sony-f ... ng-lenses/" onclick="window.open(this.href);return false;

Loistava parannus. Canonin kenno jynssätään kerran vuodessa max.

[nsamppa]

Siellä ollaan Canonin kikkapankilla käyty:

https://petapixel.com/2020/04/09/sony-f ... ng-lenses/" onclick="window.open(this.href);return false;

Loistava parannus. Canonin kenno jynssätään kerran vuodessa max.

Jep. Mielelläni ottaisin myös A7III:een. Toisaalta olihan tuo vain ajan kysymys. Kyllä noi kaikki parhaat ideat pöllitään. Niin se vain menee ja sehän on vain hyvä asia meidän asiakkaiden kannalta.

[niffe]

Siellä ollaan Canonin kikkapankilla käyty:

https://petapixel.com/2020/04/09/sony-f ... ng-lenses/" onclick="window.open(this.href);return false;

Loistava parannus. Canonin kenno jynssätään kerran vuodessa max.

Jep. Mielelläni ottaisin myös A7III:een. Toisaalta olihan tuo vain ajan kysymys. Kyllä noi kaikki parhaat ideat pöllitään. Niin se vain menee ja sehän on vain hyvä asia meidän asiakkaiden kannalta.

Juuri näin. Minun puolestani patentin suoja-ajan voisi lyhentää 12 tai 24 kuukauteen tapauksesta riippuen, että homma toimisi just noin kokonaisuutta parantaen.