Kuvien "skannaus" valokuvaamalla

[Pan]

Koetas kuvata nega kalvon siis mattapuolelta. Luultavasti sulta puuttuu myös valoa tasaava opaalilevy valolähteen ja negan välistä. Kaikissa dia(=filmin)kopiolaitteissa sellainen on vakiona.

[Harhakuva]

Noissa minun 24x36 negoissa molemmat puolet kiiltäviä.

Ajattelin kokeilla OLYMPUS M.ZUIKO DIGITAL ED 30MM F3.5 MACRO OBJEKTIIVILLA, jos siihen löytyisi jokin heijastuksia estävä suodin tai kalvo.

Mulla ei ole muuta taustavaloa, kuin vaan parvekkeella kuvauslaatikon takaa valkeasta tasaisesta kiviseinästä negatiivin läpi tuleva tasainen valo. Tuo valo riittää mainiosti (f:5.6-f:8, ISO100).

[Pan]

Tuo on aika outoa, koska mulla ei ole ollut mitään ongelmia esim. projektorin valon kanssa.
koetas laittaa jokin töttörö estämään hajavalon pääsyn optiikkaan. Siis tuon valolaatikkosi ja kameran optiikan välille. Se heijastuma filmistä ei siis välttämättä ole peräisin optiikasta vaan ylipäätään kameran suunnasta tulevaa valoa.

[Jappee]

Ensin tietysti kannattaa hankkia oikea teline työtä varten. Canon ja Nikon tekivän noita aikoinaan "Copy Stand" nimellä. Itsellä on Canonin 4:n, 5:n sekä se Handy Stand versio irtojaloilla. 5:n on ehdottomasti paras ja tukevin noista Canonin tekeleistä..

Novoflex:n repro-teline on myös pieni jä näppärä käyttää jos tilaa haluaa säästää.

Kaiser tekee edelleen noita ja niihin saa hyvät valot ja pitimet/lasit kuville.

Itse ostin lasiliikkeestä ikkunalasia kuvien päälle, mutta siitä tulee vihreää sävyä kopiotaviin kuviin. Eli sävyjä joutui säätämään jälkikäsittelyssä. Jos ostaa ns. optista lasia, joka on väritöntä niin värisävyjeän säätöjä ei tarvitse tehdä (kun/jos valot ei anna ylimääräisiä sävyjä kuviin).

Objektiivin kuva-alasta kannattaa jättää reunoja suosiolla pois, koska keskellä on vähiten vääristymiä/virheitä.

[Tapiol2003]

Olen Canonilla kokeillut ControlMyCanon softalla tarkennuspinoscriptiä, joka ottaa viisi kuvaa vaihtaen tarkennusta minimaalisessa muutoksella joka kuvan jälkeen. Ja sitten yhdistänyt ne HeliconFocuksella. Mutta parin kerran jälkeen totesin, ettei oikeastaan kannata. Työmäärän ja laadun parantumisen suhde oli aika surkea. Mulla noita isoja negoja on vain laatikkokameralla (6*9cm) kuvattuja. Niiden "terävyys" ei yhtään parane.

Tuo kameran ohjaussofta ControlMyNikon on sama kuin ControlMyCanon tai oikeastaan toisin päin. Se nikonin versio oli ensin.

Tulipa tässä mieleeni, että laatikkokameran tuottama 6x9 ei sisällä lähellekään mitään niin terävää että sen perusteella voisi arvioda kokeilun toimivuutta. Ensihätään tarvittaisiin vastaava, pahuksen hitaalle täyssävyfilmille tallennettu nega, josta olisi todellisuudessa vähän haastetta. Kuitenkin materiaalin suoruus tai pikemminkin suoruuden puute on monta kertaa isompi haitta kuin negan laatu.

[Pan]

laatikkokameran tuottama 6x9 ei sisällä lähellekään mitään niin terävää että sen perusteella voisi arvioda kokeilun toimivuutta.

Oikeastaan olen katsonut filmin rakeen terävyyttä. 6*9 nega todellakin tuppaa kupertumaan kinoa enemmän. Mutta kun siellä reunoilla ei pääsääntöisesti ole mitään dokumentaarisesti merkittävää, niin tarkennuspinojen käyttäminen niiden osalta on tarpeetonta ajankulua. Niiden harvojen täyteen resoluutioon digitoitujen kuvien osalta olen käyttänyt viiden kuvan tarkennuspinoa, jos dia on ollut lasittomassa kehyksessä. Ja mv-negoissa. Lasilliset diat olen ensin purkanut, putsannutsekä kehystänyt uudelleen ja vasta sitten digitoinut täydellä resoluutiolla ja optiikan parhaalla aukolla 4

Hakemistokuvien osalta huipputerävyydellä ei ole merkitystä, niitä olen digitoinut aukolla 16

[jaava]

Tänään tein kokeita kuvaamalla 3.5 cm etäisyydellä negatiivista. Ongelmaksi muodostui negatiivin taustavalon heijastuminen linssiin ja siitä takaisin negatiivin pintaan. Negatiivin pinnasta heijativa valo siis pilasi kuvaa.
Pitäisi kait olla pitemmän polttovälin makro, jotta voisi kuvata kauempaa?

Jos objektiivin lasipinta heijastaa valoa takaisin, se tarkoittaa ettei se läpäise fotoneita kunnolla. Kameran linssin pitäisi kuitenkin pystyä melkoisen hyvään läpäisyyn.
Sen sijaan kameran puolella saattaa olla kaikenlaista muuta heijastavaa.

Aikoinaan kyselin ihmisten kokemuksia ja sain mm. vastauksen:
"Mä olen sammuttanut hajavalot, valotuksen ajaksi."

Mun pähkintää: Eiks hajavaloa synny myös siitä valonlähteestä jota käytät: se pääsee heijastelemaan kameran puolelle negaa - siis myös itse negasta läpi tuleva valo. Eihän se kaikki osu pelkästään objektiiviin, vaan Murphyn mukaan heijastuu jostain.

Mä olen myös suunnitellut kameran ja negan väliin heijastussuojaa (esim putki mustasta antiikkisametista). Kokeilin testipalaa Eurokankaan mustinta ja valoa läpäisemättömintä:

Eihän tuo nyt huonokaan ole, mutta antiikkisametti on astetta heijastamattomampaa.

[Harhakuva]

Mä olen myös suunnitellut kameran ja negan väliin heijastussuojaa (esim putki mustasta antiikkisametista). Kokeilin testipalaa Eurokankaan mustinta ja valoa läpäisemättömintä:

Eihän tuo nyt huonokaan ole, mutta antiikkisametti on astetta heijastamattomampaa.

Minäkin laitoin putken kameran linssin ja negatiivin välille, ettei ainakaan ulkopuolelta tule heijasteita. No ei auttanut, koska se valo tuli sieltä negan takaa sen läpi.

No nyt ostin Olympuksen m.zuiko digital ed 30mm f3.5 Macron. Hyvähän se on tuohon tarkoitukseen, mutta olemattoman syvyysterävyyden kanssa joutuu hieman pähkäilemään. Tietenkin aukko niin pienelle, kuin diffraatio sallii.. Jatkan tutkimista.
DOF-laskurista näkee, että ei siellä paljon terävää aluetta ole:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[Harhakuva]

Vapun jälkeen rakentelin kuvausboksin negatiivien kuvaamista varten ja nyt on sitten 2800 negatiiviruutua kuvattu. Homma eteni tosi nopeasti, kun sai ensin boksin perussäädöt kohdalleen.
Käytin kahta salamaa, jotka valaisivat takaa valkoisen muovilevyn läpi. Kamerassa oli 30 mm makrolinssi.

Monelta varmaan löytyy arvokkaita negatiiveja kasapäin kaapeista ja kenkälaatikoista. Suosittelen perehtymään nidien digitointiin esim juuri tekemälläni tavalla. Kärsivällisyyttä alussa vaatii, mutta kun saa laitteet toimimaan, niin niitä kuvaa vaikka 500 ruutuakin päivässä.

[jalok]

Minä onnistuin vasta ostamaan myydään palstalta m zuiko 60mm f2,8 macron suodinkierteeseen modatulla Soligorin duplikaattorin tyhjällä putkella. 24x36 dia tai negatiivi adapteriin ja kamera ottaa just oikea kokoisen kuvan. Sopivasti himmennettynä laidasta laitaan terävää, takavaloja olen aluksi käyttänyt aurinkoa.

[Harhakuva]

Onko tuo soligor duplicator zoomattavaa mallia? Eli siis soveltuisi eri polttovälisille linsseille? Tai ainakin jotenkin täytyy olla säädettävissä etäisyys linssistä..

[jalok]

Duplicatorin kyljessä lukee ”Soligor Zoom slide duplicator for digital”, mutta se on tyhjennetty linsseistä ja pituus passattu just kinokoolle. Putkeen on liimattu suodinkierteet jolla se ruuvataan objektiivin nokkaan.

[jaava]

Tässä on mun ensimmäinen kopiointilaite, jonka voi säätää halutulle objektiiville (objektiivin molemmin puolin on palkeet):

Kuvassa objektiivina on ElNikkor hmm. vissiin 50mm.
Tällä kyllä kuvaa kehystettyjä dioja helposti yksi kerrallaan ja siihen saa myös 35mm (kino 135) negatiivi-stripin mukavasti soljumaan kuvausrakoon. Negatiivin kanssa ongelma on vain hitaus ja ennen kaikkea osat jotka raapii kuvapintaa -> negaan tulee naarmuja helposti.
No huono puoli on sekin, ettei pienemmät negat (110) ole sopivia tuohon ja 60mm x 90mm negat (120) ei edes mahdu.

Aiemmin esillä olleessa valopöydässäni voin käyttää tällaisia kehyksiä (kuvassa vasemmanpuoleisimmassa on merkintä 6x6, mutta sehän on 6x9 kehys):

Näissä ruudun siirto tapahtuu nopeasti ja hallitusti kiskoon nojaten, eikä negan pinta vahingoitu. Alumiinikiskon sijainti asetetaan valitun kehyksen mittojen mukaan, jolloin negan ruutu tarvitsee asemoida vain sivusuunnassa kuvausta varten.
Valo tulee negaan keskellä näkyvästä mustasta aukosta, valolaatikon mattavalkoisesta sisäpohjasta heijastuen. Suora valo valolähteestä negaan on estetty. Viimeisimmässä versiossa on hajasäteilyn estämiseksi puisen kannen ja negatiivikehyksen välissä iso musta kartonki, jossa vain kuvattavan negaruudun kokoinen aukko.

[Harhakuva]

Kuvia tuli vajaan kahden viikon aikana lähes 30000. Käytin kameran arvoja: f:11, ISO200, 1/60s. Objektiivi: Olympus M.Zuiko 30mm f/3.5 Macro -objektiivi.

Jälkisäädöt tein RAW-editorissa. Ei se muuten olisi onnistunutkaan. Tulos oli kyllä yllättävän hyvä ja jälki terävää! Tarkennusongelmia ei ollut ollenkaan. Kuvaus tapahtui 7,5 cm linssin päästä kohteeseen siten, että negatiivin ruutu täytti juuri ja juuri kuva-alan.

Negatiivit olivat lähes 30 vuotta vanhoja. Lähes kaikki olivat säilyneet täysin muuttumattomana. Jotkut olivat hieman kuivuneet kaarelle/kourulle ja aiheuttivat harmaita hiuksia takerrellessaan siirtokiskossa.

Valotusboksin vuorasin sisältä valkealla printteripaperilla. Heijastukset sain kuriin käyttämällä objektiivin ympärillä varjostukset estävää kehystä, kts alla olevasta linkistä.

Kuva valotusboksistani:
https://1drv.ms/f/s!Aqe88lb9LCN9Zyg62YyhD0zX0lU" onclick="window.open(this.href);return false;

[Kryptos]

Hieno järjestelmä. 30k sulkimen laukaisua parissa viikossa on melko reipas lisä kameran sulkimen ikään, men sånt är livet.

[Harhakuva]

Sorry tuli yksi nolla liikaa. Tarkoitin 3000 valotusta. Oli sitä siinäkin

[Kryptos]

Sorry tuli yksi nolla liikaa. Tarkoitin 3000 valotusta. Oli sitä siinäkin

Alltså, nästan sånt är livet. ;)

[Maffer]

Miksi ihmeessä F/11? Aivan kamalaa suttua pikkukennoisella.

[Harhakuva]

Miksi ihmeessä F/11? Aivan kamalaa suttua pikkukennoisella.

Minkä testasin eri aukoilla, objektiivin tarkin kohta saattoi olla f:8, mutta eroa tuskin huomasi f:11 verrattaessa. F:8:lla olisi kuitenkin 7 cm päästä kuvattuna syvyysterävyysalue ollut 0,7 mm, joten ei olisi ainanaan sietänyt lainkaan virheitä tarkennuksessa. Filmi on aina myös enemmän tai vähemmän kuprulla/kaarella/montulla, joka olisi aiheuttanut etäisyysvaihtelun vuoksi tarkennusvirheitä.
F:11 aukolla syvyysterävyysalue kasvaa jo 1,1 mm laajuuteen, jolloin varmimmin koko kuva-ala on terävä.

[Maffer]

Mitä muistelen ajalta kun OM-D:n omistin niin f/4 jälkeen alkaa jo diffraktio syömään kuvasta kaiken detailin jos oikein pilkkua viilaa. Eli ihan oikein, f/8 ei pitäisikään erota f/11 arvosta mitenkään kun molemmilla puskee jo huttua.