Kuvien "skannaus" valokuvaamalla

[Harhakuva]

Valokuvaamallakin voi päästä aika hyvään tulokseen ja ”skannaus” on nopeaa. Objektiivina tulisi vääristymien (tynnyri- ja tyynyvääristymät) ehkäisemiseksi käyttää ns normaaliobjektiivia tai zoomata laajakulmazoom- objektiivia hieman sisään. Sitten asettaa kameran jalustalle, säätää tarkennuksen käsisäädölle ja tarkentaa kohtaan, mihin kuvat aikoo asettaa. Kannattaisi kuvata sopivan pienellä aukolla, sillä jos kuva ei ole joka kohdasta aivan vaakasuorassa (hieman kuprua jne.), niin saa kuitenkin koko kuvan tallennettua terävänä.

Sitten valitsee kuvauspaikakseen valoisan luonnonvalon kohdan (ikkunan lähellä, parvekkeella, ulkona..). Kuva on hyvä asettaa siten, ettei siihen/siitä pääse syntymään heijastuksia ja kamerasta salama pois päältä. Kuva täytyy ottaa 90 asteen kulmasta valokuvaan nähden ja mahdollisimman läheltä kuvaa – kuitenkin siltä etäisyydeltä, että kamera varmasti kykenee tarkentamaan siihen.
Kovin ryppyisiä kuvia on vaikea kuvata, joten niiden kohdalla skannaamalla pääsee parhaimpaan tulokseen.

Laittakaa lisävinkkejä asiasta, joilla on kokemuksia tästä!

[jaava]

Mä olen tekemässä syteemiä, jolla "skannaan" negatiiveja. Poikkeaa valokuvista aika paljon, mutta kamera on yhteinen tekijä.
Kuvaan raw-formaatissa ja olen tehnyt valopöydän, jota nykyversiossa valaisen kahdella salamalla.

Noita raw-tiedostoja varten olen tehnyt tietokone-ohjelmaa, jolla raw-kuvaan saa lisättyä metatietona tekstiä kuvasta ja samalla poistaa negatiivin oranssin tintin. Mahdollisesti käännän kuvan myös positiiviksi (kääntö riippuu siitä miten raw-konvertterit suhtautuu tähän).

[Harhakuva]

Mä olen tekemässä syteemiä, jolla "skannaan" negatiiveja. Poikkeaa valokuvista aika paljon, mutta kamera on yhteinen tekijä.
Kuvaan raw-formaatissa ja olen tehnyt valopöydän, jota nykyversiossa valaisen kahdella salamalla.
).

Kerropa lyhyesti, miten negatiivin saat kuvattua? Ja mitenhän se kääntö sitten tehdään?

Tässä hieman asiaa siitä:
https://white-album.s3.amazonaws.com/fi ... 172012.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Tässä Slide Viewer-laite:
https://www.ebay.co.uk/b/Hama-Slide-Vie ... 7/bn_87523" onclick="window.open(this.href);return false;

[Pan]

https://white-album.s3.amazonaws.com/fi ... 172012.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

em. artikkelissa diojen digitointi on toteutettu mahdollisimman työläästi eikä sovellu värinegoille. Negojen ongelmana on niiden punainen maski, jonka voimakkuus riippuu filmityypistä sekä lisäksi sen maskin vaikutus on erilainen eri väreillä, koska negan värit ovat eri kerroksia. Skannereilla on valmiiksi softa, joka osaa tämän kääntämisen. Rahalla softille saa IT8-targetit, jotka kuvaamalla saa luotua kamerakohtaisen väriprofiilin kääntöä varten.

Helpoin tapa on tehdä digitointi diakopiointilaitetta käyttäen. Jos 50 tai 60mm makro on käytettävissä, niin Nikonin ES-1 on hyvä laite. Sitä ei ole valmistettu piiitkään aikaan, mutta esim. Ebayssä niitä on myyty hieman alle satasen. Se kiinnitetään 52mm suodinkierteellä obiskan eteen. Ja sopii siis kaikille kameroille eikä vain nikonille. Kroppirungolla ja 60mm makrolla pitää siihen väliin laittaa stepup-renkaita, jotta kinoruudun saa 1:1 kokoon. Ja valaisuksi riittää vaikka kameran oma salama joka valaisee dian takana n. metrin päässä olevan valkoisen paperin. Simppeli ja tärähtämätön kuvaus, koska se on yksi kiinteä kokonaisuus. Mutta ei sovi isolla kuvamäärälle.

Olen 120-filmin mv-negoja digitoinut laittamalla ne opaalilasille ja kuvannut suoraan siitä käyttäen ihan tavallista led-lamppua valaisemaan taustav valkoista paperia. Mutta siinä ei tarvitse pahemmin välittää värilämpötilasta. Mutta värikuvissa voi ensin kuvata sen opaalilasin ilman diaa ja asettamalla sen avulla kameran valkotasapainon kohdalleen.

Olen itse digitoinut diat suoraan lippaasta diaprojektissa. Juttua siitä löytyy varmaankin täällä DIY-ketjuista.

Ja tämä kannattaa unohtaa, jos vähänkään laadusta tykkää.

https://www.ebay.co.uk/b/Hama-Slide-Vie ... 7/bn_87523

[Harhakuva]

Tässä yksinkertainen ratkaisu. Jokin sopiva värit kääntävä kuvaussofta tuossa täytyy olla..
https://www.youtube.com/watch?v=EB4YrNjhHZ8" onclick="window.open(this.href);return false;

[Pan]

Tuo kelvannee pienelle määrälle, muttei tuhansille. Tuossa on käytössä siis androidille tehdy maksullinen skannaussofta.

[Harhakuva]

Kokeilin kuvata negatiivista suoraan. Käänsin IrfanViewissä (Invert Image/All Channels), jonka jälkeen värit jo selvästi oikeaan suuntaan, mutta jätti vielä voimakkaan sumuisen sinerryksen kuvaan.
Ilmeisesti ainoa toimiva tapa on kuvata RAW-tiedostona ja siellä ruuvata värit kohdalleen.

[jaava]

Kokeilin kuvata negatiivista suoraan. Käänsin IrfanViewissä (Invert Image/All Channels), jonka jälkeen värit jo selvästi oikeaan suuntaan, mutta jätti vielä voimakkaan sumuisen sinerryksen kuvaan.
Ilmeisesti ainoa toimiva tapa on kuvata RAW-tiedostona ja siellä ruuvata värit kohdalleen.

Mä haluan tallentaa mahdollisimman paljon kuvainformaatiota jälkikäsittelyyn, joten raw-on ainoa mahdollisuus.
Mun värien ruuvaus tuon sinertävän tai punertavan hunnun osalta tapahtuu siis Lightroom:n (tai mitä nyt sitten käytänkään digipimiössä) ulkopuolella. Digi-pimiöosuus on aivan välttämätön joka tapauksessa: Ei kamera pysty arvaamaan oikeita säätöjä.
Oleellinen osa on lisätä kuvaan meta-tietoa itse kuvasta: mitä/ketä kuvattu, missä ja mihin liittyen, niin ja koska. Jälkipolvet ja museot arvostaa.
Ongelma on ollut tuollaisen tiedon lisäys raw-formaatin kuviin, mutta siihenkin löytyy nykyään työkaluja.

Tässä ensimmäisiä testejä kuvata valolaatikon kanssa:

Alumiinikisko on oleellinen osa nopeuden kannalta: Negatiivipidintä liutetaan sitä vasten kun asemoidaan uusi ruutu kuvattavaksi. Näin ruudut tulee kuvaan suorassa sekä hyvässä rajauksessa ja siirrettäessä on huomioitava vain sivusuunnan kohdistus.

Tilanne nyt:
Valolaatikko on rakennettu puusta ja negatiivipitimet kaikille mun negako'oille hommattu. Kuvankäsittelysofta on vielä vaiheessa kun perusajatukseen tuli muutos (teenkin softan vain mun omalle kameralle ja olen juuri kirjoittamassa ohjelmaa, joka osaa dekoodata sekä koodata lossless jpeg kuvadatan raw-fileestä). Tiedostokoko säilyy pienenä kun tallennus tapahtuu alkuperäiseen raw-formaattiin. Oranssin/sinertävän tintin poisto tapahtuu siis dekoodauksen jälkeen, kun kaikki komponentit (R,G1, G2 ja B) on avattuina ja senseliarvot lineaarisina.

Tintin poistosta:
Netistä löytyy useita erilaisia selityksiä poistaa punerrus (tai sinerrys). Mä olen tehnyt muutamia kokeita eri algoritmeilla, mutta en päätynyt lopulliseen valintaan. Taidankin pistää ohjelmaani useita algoritmeja, ja käyttötilanteessa valitaan paras. Niin ja myös avustavia ominaisuuksia kuten negan värin mittaus ruudun ulkopuolelta paljastaa komponenttien suhteet.

Käännöstä:
Se on yksinkertainen toimenpide ja tehdään koponenttikohtaisesti (R, G1, G2, B). Jos unohdetaan mustan taso, niin kullekin komponentille esimerkiksi nolla kääntyy suurimmaksi mahdolliseksi senseliarvoksi (14-bitin A/D-muuntimilla tämä olisi (2^14) - 1 = 0011 1111 1111 1111b.

Kun aloittelin projektia, asetin päämääräksi:
1) Digitoida vanhat ja tulevat uudetkin filminegatiivit digitaalimuotoisiksi kuvatiedostoiksi: kuvien laatu ei ole tärkeintä, vaan digitoinnin nopeus ja muodostuvan kuvahakemiston selauksen helppous
2) Digitoida yksittäiset (parhaiten onnistuneet ja julkaistavat) kuvat myöhemmin halutulla laadulla (josta johtuen digikuvasta täytyy pystyä päättelemään mikä negaruutu on kyseessä: nimeän digikuvat tätä tukien)

[Harhakuva]

Millainen objektiivi sulla on käytössä? Makro-objektiivi oltava.

[jaava]

Millainen objektiivi sulla on käytössä? Makro-objektiivi oltava.

Mä vertailin Canonin 100mm makrolla otettuja kuvia pariin Nikonin suurennustyyppiseen objektiiviin ja tulokset oli aika lähellä toisiaan. Tulen kuvat ottamaan kuitenkin Canonilla, kun siinä on automatiikka ja voin tarkentaa suurelta näytöltä etänä EOS Utility (tai vastaavalla) softalla. Toi tarkennus on muuten tarkkaa hommaa.

[Harhakuva]

Ootko vielä kokeillut, millaiseen resoluutioon pääset esim. 25x40 mm:n negatiivikuvasta? Itse kokeilin Panasonicin LX15-kameralla, jossa tuuman kenno ja jonkinlainen makrotoiminto. Terävänä sain kaapattua noin 2800x 1800 pix kuvia.

[Kapama]

Ootko vielä kokeillut, millaiseen resoluutioon pääset esim. 25x40 mm:n negatiivikuvasta? Itse kokeilin Panasonicin LX15-kameralla, jossa tuuman kenno ja jonkinlainen makrotoiminto. Terävänä sain kaapattua noin 2800x 1800 pix kuvia.

Mikä tuo negakoko on? En ole koskaan kuullutkaan.

Kapa

[Harhakuva]

Tarkoitin 24x36 -kokoa.

[Pan]

Tässä on yksi kuva diojen digitoinnistani suoraan projektorista (500D+50/2,5 macro+12mm loitto).
Tämä on se millainen kuva-ala on kokonaisuudessaan 3168*4752px

Kun kuvia on sekä vaakaan että pystyyn, niin jouduin kuvaamaan etäisyydeltä, jolta kuvan maksimi leveys on sama kuin kennon pienempi maksimi. Mutta 50 kuvan lipas tallentuu parissa minuutissa.

Ja tällainen kun se on käännetty oikein päin (flip vertical) ja poistettu PS:llä mustat rantut, todellinen koko 3121*2143px

Tällä riittää mainiosti hakemistotasolle.

Ja jos/kun dian kopioi yksitellen, niin sitten dia ja kehys pitää puhdistaa ennen kuvaamista. Silloin maksimiresoluutio on sama kuin kameran kennossa pikseleitä on. Siis jos pääsee makrolla 1:1:een.
Negojen osalta homma on hankalampaa.

Ja vielä yksi ohje. Mieti ennakkoon kuvien nimiöinti huolella, jotta myöhemmin löydät ne maksimiresoluutiolla uudelleen digitoivat diat/negat.

[jaava]

Ootko vielä kokeillut, millaiseen resoluutioon pääset esim. 25x40 mm:n negatiivikuvasta? Itse kokeilin Panasonicin LX15-kameralla, jossa tuuman kenno ja jonkinlainen makrotoiminto. Terävänä sain kaapattua noin 2800x 1800 pix kuvia.

Jos kuvatessa rajaa tarkasti nega-ruutuun, niin resoluutio digikuvassa on sama kuin kameran kennossa on senseleitä (joista raw-konversiossa tehdään pikseleitä). Mä en ole päättänyt kumpaa kameratyyppiä käytän lopullisessa kuvauksessa milläkin nega-koolla; täys- vai kroppikennoista.
Negatiiveja mulla on neljää kokoa: koka-kola-kameran pieni ... olikohan 110 (13mm x 17mm), kinokoon 35mm (24mm x 36mm) ja keskikoon 6x6 sekä 6x9 (60mm x 90mm).

Seuraavasta mulla ei ole laajaa omakohtaista kokemusta vielä:
Tarkennuksessa negatiivin rakeet saa näkyviin ja niihin voi tarkentaa isolla näytöllä (ehkä kameran omalla näytöllä myös suurennettuna). Mutta kun negan pinta ei ole aivan tasosuora (nega-pitimistä huolimatta), voi tarkennusta olla vaikea saada kohdalleen yli koko nega-ruudun alueella. Aukkoa ei siten voi pitää suurimmillaan kapean syväterävyyden vuoksi (eikä objektiivitkaan ole silloin parhaimmillaan), mutta toisaalta jos aukon pienentää reilusti (f/11 jälkeen) alkaa jo diffraktio vaivata tarkkuutta. Parhaan aukon etsintä onkin optimointitehtävä ja löytynee jostain f4 - f/11 väliltä.

Vertailin objektiivien terävyyttä ja syväterävyyden vaikutusta.
Kuvassa on mikroskoopissa käytettävä mittalasi 45-asteen kulmassa, joten 1 jako-osa vastaa puolikasta syvyyssuunnassa. Numeroiden väli on lasilla 1mm ja pienempi jako on siten 0,1 millin välein:

Kuvassa Canonon 100mm makro ja Nikonin suurennustyyppinen objektiivi aukolla f/2.8. Tarkennuksen keskikohta on sattunut Canonilla sekä Nikonilla asteikolla 5,2 seutuville.
Arvioin kuvassa olevan täysin terävää aluetta noin kolmen jako-osan verran. Siis syvyyssuunnassa tarkkaa aluetta on tällöin 0,15mm ts. käytettävissä oleva syväterävyys.

Yllä olevasta saa jo käsityksen paljonko nega voi olla kuprullaan ja kuinka tarkkaan sen on oltava suorassa kulmassa kameraan (optiseen akseliin) jotta myös kummatkin laidat piirtyy terävinä. Jos kuvattavana on keskikoon nega tai paperikuva, alkaa tarkkuusvaatimus hieman huolestuttamaan!

PS. Kuvat on otettu marraskuussa 2015 ... piti oikein hieraista silmiä. Ompas tälläkin projektilla jo ikää!

[Pan]

Olen Canonilla kokeillut ControlMyCanon softalla tarkennuspinoscriptiä, joka ottaa viisi kuvaa vaihtaen tarkennusta minimaalisessa muutoksella joka kuvan jälkeen. Ja sitten yhdistänyt ne HeliconFocuksella. Mutta parin kerran jälkeen totesin, ettei oikeastaan kannata. Työmäärän ja laadun parantumisen suhde oli aika surkea. Mulla noita isoja negoja on vain laatikkokameralla (6*9cm) kuvattuja. Niiden "terävyys" ei yhtään parane.

Tuo kameran ohjaussofta ControlMyNikon on sama kuin ControlMyCanon tai oikeastaan toisin päin. Se nikonin versio oli ensin.

[jaava]

Olen Canonilla kokeillut ControlMyCanon softalla tarkennuspinoscriptiä, joka ottaa viisi kuvaa vaihtaen tarkennusta minimaalisessa muutoksella joka kuvan jälkeen. Ja sitten yhdistänyt ne HeliconFocuksella. Mutta parin kerran jälkeen totesin, ettei oikeastaan kannata. Työmäärän ja laadun parantumisen suhde oli aika surkea. Mulla noita isoja negoja on vain laatikkokameralla (6*9cm) kuvattuja. Niiden "terävyys" ei yhtään parane.

Kun olen ideoinut julkaistavien kuvien skannausta digikameralla, niin:
1) tuollainen syväterävyyspinon käyttö on ollut myös mielessä.
2) Sitten olen harkinnut (lämpö-)kohinanpoistoa ottamalla pinoon useamman kuvan.
3) Ja senselikohtaisten offsetti ja vahvistusarvojen laskentakin on ollut mielessä (kamerakohtaiset korjauskertoimet seneseleille).

Jos syväterävyyspinoon ottaisi 5 kuvaa ja jokaisesta 5 kohinanpoistokuvaa tekisi se 5x5 = 25 kuvaa.
Kolmoskohta vaatisi erikseen kuvaamaan jotain lakanaa muutaman kymmenen kuvaa, josta saisi senselikohtaiset korjaukset, joilla sitten käsiteltäisiin noi kaikki 25 kuvaa.:)

Skannerin hommaaminen olisi vaivattomampaa, mutta toisaalta tuollainen vaikuttaisi kiinnostavalta ohjelmointiprojektilta. Ja kaikki nuo vielä tehtynä suoraan raaka-dataan.

[Harhakuva]

Itse tein kokeita Panasonic LX15-kameralla (1 tuuman kenno) , jonka laajakulmamakrolla voi kuvata 3.5 cm päästä. Silläkään ei saa 24x36 ruudusta, kuin max noin 2800x1800 kuvan. Tuo on hieman liian vähän.

Osaako joku laskea, arvioida tai kokemuksen perusteella sanoa, saako mikro four thirds-kennoisella (Olympus pl7) kameralla, jossa on OLYMPUS M.ZUIKO DIGITAL ED 30MM F3.5 MACRO OBJEKTIIVI, tai vastaava makro, kuvattua siten, että tarkentuu 24x36-ruudun kokoiselle alueelle, siten, että 24x36 ruutu täyttäisi koko kuva-alan?
Jos tuo obiska ei riitä, niin millainen olisi riittävä, tai millaisen loittorenkaan vaatisi? Tuon obiskan tarkennusetäisyys on 9.5 cm

[rolsen]

...saako mikro four thirds-kennoisella (Olympus pl7) kameralla, jossa on OLYMPUS M.ZUIKO DIGITAL ED 30MM F3.5 MACRO OBJEKTIIVI, tai vastaava makro, kuvattua siten, että tarkentuu 24x36-ruudun kokoiselle alueelle, siten, että 24x36 ruutu täyttäisi koko kuva-alan?

Ei saa mitenkään, koska ko. kameran kennon sivujen suhde on 4:3 ja kinoruutu 24x36 on 2:3.

[Harhakuva]

Tänään tein kokeita kuvaamalla 3.5 cm etäisyydellä negatiivista. Ongelmaksi muodostui negatiivin taustavalon heijastuminen linssiin ja siitä takaisin negatiivin pintaan. Negatiivin pinnasta heijativa valo siis pilasi kuvaa.
Pitäisi kait olla pitemmän polttovälin makro, jotta voisi kuvata kauempaa?