Ohjeluku salamalle

[panasony]

Ohjeluku =etäisyys x aukon koko. Mutta miksi tuo kaava ei sisällä valotusaikaa?

[olli R]

Salaman välähdys on hyvin lyhyt, tyypillisesti huomattavasti lyhyempi kuin suljinaika.
Salaman kestoaika pikkusalamoilla on tyypillisesti n. 1/20000 - 1/400 sekuntia.
Verhosuljinta käyttävillä järjestelmäkameroilla on pienin suljinaika salamaa käytettäessä
yleensä 1/200 tai 1/250 s.


Yleensä ajatellaan joko
etäisyys = ohjeluku / aukkoluku
tai
aukkoluku = ohjeluku / etäisyys

Esim ohjeluvun 40 salama valaisee aukolla f/8
suunnilleen 40/8 = 5 metrin päähän.

Ohjeluku kuvaakin salamalaitteen maksimivälähdyksen energiasisältöä koko
sen välähdyksen ajalta. Jos suljinaika on välähdystä pitempi, niin kaikki salaman energia
valaisee kuvaa, eikä kameran suljinajasta tarvitse välittää.

Jos salama ei käytä täyttä maksimivälähdystä, niin pikkusalamoilla välähdyksen
kestoaika lyhenee, jollon kameran suljinajalla on entistä vähemmän merkitystä.

Tämä siis tilanteessa, jossa salaman valo on käytännössä ainoa kohdetta valaiseva valo.
Tilanne toki muuttuu, jos yhdistät salamanvaloa vallitsevaan valoon, tällöin suljinaika
vaikuttaa tuon vallitsevan valon määrään.


Tänä päivänä ohjeluku on enemmän jonkinlainen salaman tehoa kuvaava suure. Se riippuu joka tapauksessa käytetystä salaman "zoomauksesta", valaistavasta kuvakulmasta, ja lisäksi käytetyistä valo-ohjaimista ja hajoittimista. Käytännössä kameran annetaan ohjata salamaa, mitataan kohteeseen tuleva salamateho valotusmittarilla tai vain kokeillaan koekuvilla, miten valo tulee kohteeseen.

Tässä vähän lisää salamatietoa:

http://digifaq.info/digi_omat/rsalama/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Tapiol2003]

Toinen, itse asiassa erityisesti ulkokuvauksessa hyödyllinen on HSS-toiminto (sillä on monta nimeä).
Se vastaa vanhempaa, pitkään palavaa lamppusalamaa. Jos salamalaitteen ominaisuuksiin kuuluu, että välähdys, eli paloaika on pitkä, ja käyttäjä voi hyödyntää siitä enemmän tai vähemmän pienemmän, eli ajallisesti lyhyemmän pätkän - vaikkapa 1/500s tai 1/1000s

Mitä lyhyemmmän suljinajan kuvaaja valitsee, sitä pienemmäksi muuttuu salaman tehon hyödyntäminen, eli ohjeluku laskee. Näin voi käyttää salamaa kirkaassa auringionpaisteessa esim. aukolla f/1.4, jos tykkää ultralyhyestä terävyysalueesta.

[panasony]

Kun ilmoitetaan, että GN40 (105mm)/GN27(35mm)*ISO100, niin mitä nuo millit tarkoittaa, polttoväliä?
Entä jos salaman ohjeluku on 40 ja (manuaalisesti säädettävissä esim 1/2, 1/4, 1/8, 1/16) se säädetään esim. kohtaan 1/2, niin voiko silloin sanoa, että salaman ohjeluku "puolittui 20:een" ja valoteho siis tippui puoleen?
Jos ohjeluvussa ei muuta mainita, niin tarkoittanee aina annettuna ISO100:lla?

[Pan]

Kun laitteesta ei ole tietoa, niin arvauksena oletan, että siinä on säädettävä (automaattisesti säätyvä, ehkä) valaisukulma. Tällöin 105 asetuksella ohjeluku on 40 ja laajakulmalla tietty pienempi (27). Kun käytän manuaalista valon vähennystä, niin se koskee aina polttoväliasetusta. Eli 105+1/2 asetus on 20 ja 35+1/2 asetus on 13, jne.

[panasony]

Voiko eri salamoita käyttä ristiin eri kameramerkeissä, jos/kun ne vain fyysisesti sopivat kamerakiinnitykseen? Siis voiko rikkoutua? Tietenkin silloin tehot pitää säätää manuaalisesti.

[olli R]

Kun ilmoitetaan, että GN40 (105mm)/GN27(35mm)*ISO100, niin mitä nuo millit tarkoittaa, polttoväliä?

Joo, tavallaan. Tuollaisessa salamassa on säädettävä valaisukulma ja sen valaisema alue on ilmoitettu vastaavana polttovälinä. Periaatteessa siis tuo salaman laajin kulma valaisee saman sektorin kuin 35 mm kinopolttoväli kuvaa. Tietenkin silloin kun salama on kamerassa kiinni. Koska valoteho leviää tällöin laajemmalle alalle, niin se ei jaksa valaista niin kauas ja ohjeluku on pienempi.
Kapeammalla valokeilalla valoa riittää enemän kauemmaskin.

Jos kyseessä on kamerakohtainen TTL (Canonin E-TTL, Nikonin i-TTL tai vastaava), niin kamera osaa suoraan asettaa salamalle sopivan valaisukulman objektiivin tai sen zoom-asennon perusteella (myös pienemmän kennon rungossa). Muuten tuota valaisukulmaa pitää säätää käsin.

Entä jos salaman ohjeluku on 40 ja (manuaalisesti säädettävissä esim 1/2, 1/4, 1/8, 1/16) se säädetään esim. kohtaan 1/2, niin voiko silloin sanoa, että salaman ohjeluku "puolittui 20:een" ja valoteho siis tippui puoleen?

Valoteho puolittuu kyllä puoleen (aukon vähennys, yhden ev:n vähennys), mutta ohjeluku ei puolitukaan. Valo vähenee etäisyyden neliössä, siis jos etäisyys kaksinkertaistuu, niin pistemäisen valolähteen teho/pinta-ala putoaa neljäsosaan. Koska ohjeluvulla mitataan etäisyyttä, niin ohjeluvun puolittuminen tarkoittaa valotehon putoamista neljäsosaan.
Vastaavasti jos salaman tehoa pudotetaan neljäsosaan, niin vasta tällöin ohjeluku puolittuu.
Salaman tehon puolittaminen muuttaa ohjeluvun 40:stä 28:aan ja vasta 1/4-teho muuttaa sen 20:een.

Jos ohjeluvussa ei muuta mainita, niin tarkoittanee aina annettuna ISO100:lla?

Joo. Tuossakin menee nuo neliölliset arvot. ISO400:lla voi ohjeluvun kaksinkertaistaa, ISO1600:lla nelinkertaistaa.

Mainittakoon vielä, että joissakin jenkkitiedoissa ohjeluvut voivat olla jalkaan (30 cm) perustuvia. Ne antavat kuvausetäisyydet jalkoina.

Voiko eri salamoita käyttä ristiin eri kameramerkeissä, jos/kun ne vain fyysisesti sopivat kamerakiinnitykseen? Siis voiko rikkoutua? Tietenkin silloin tehot pitää säätää manuaalisesti.

Periaatteessa kyllä, mutta kaksi asiaa pitää huomioida:

Vanhat salamat toimivat siten, että salamaputken täysi jännite ohjattiin siihen salaman liitäntänapaan ja kamerassa oleva "rele" laukaisi salaman. Käytössä oli reilusti yli 200 voltin jännitteitä. Nykyiset kamerat käyttävät laukaisuun elektroniikkaa, joka ei välttämättä kestä noita jännitteitä, ja nykyiset salamatkin ovat elektronisia. Liitäntänavassa on 5 voltin jännitteet. Jos haluaa käyttää jotain melkoisen vanhaa salamaa, niin se voi rikkoa harrastajakameran salamaliitännän. Vanhempien salamamallien jännitteitä on listattu netissä.

Toinen asia on, että noissa kamerakohtaisissa TTL-salamoissa on siellä liitännässä ylimääräisiä kytkentöjä. Ne näkyvät pieninä metallipiikkeinä siinä isomman keskinavan ympärillä. Joskus salama vaatii, että näistä tulee oikeita signaaleita, ennen kuin se suostuu laukeamaan. Tuo vaihtelee paljon ja käytännössä pitää joko kokeilla tai vaikka kysellä netissä, onko joku saanut toimimaan tietyn salaman ja rungon yhdistelmää.

[panasony]

Itselläni olisi Sonyn MIS-kenkään oleva Nissin i40, mutta kamerana Olympus PEN PL7. Molemmat muutaman vuoden vanhoja malleja, joten eiköhän tuon salaman uskaltaisi laittaa tuohon Olympus-kameraan.
Kuitenkin jätän lauittamatta ja etsin tuohon Olympukseen M4/3 salaman.

[olli R]

Itselläni olisi Sonyn MIS-kenkään oleva Nissin i40, mutta kamerana Olympus PEN PL7. Molemmat muutaman vuoden vanhoja malleja, joten eiköhän tuon salaman uskaltaisi laittaa tuohon Olympus-kameraan.
Kuitenkin jätän lauittamatta ja etsin tuohon Olympukseen M4/3 salaman.

Eiköhän tuota uskaltaisi kokeilla, jännitteet eivät ole ainakaan ongelma noin uudessa salamassa. Tuossa on kuitenkin myös manuaalisäädöt, joten saattaisi toimia pelkän keskinastankin varassa.