Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
Maffer kirjoitti:Mulla oli K-20D:n kanssa Sigma 50-150/2.8 oiskohan sitten ollut joku vanhempi versio. Mut se oli aivan kamala. Yritin kokeilla tuolloin teleilyä enemmän mutta homma tyssäs tasan siihen että yhdellä polttovälillä AF osui lähelle jos korjasi mikrosäädöllä vaan kauas tarvi eri säädöt. Ja auta armias jos onnistui vaihtamaan polttoväliä...
Aivan käsittämätön vehje.
Onninpoika-nimimerkki on ilmeisesti kuvannut samalla putkellä korista tuolla sisäpalloketjussa mutta kuvat on tarkentuneet aivan fifty-sixty periaatteella.
Se on ollu varmaan se ykkösversio, päällepäin näyttää samalta kuin II. Fokalla sanoivat, että siinä oli just tuota, tarkennuksen säätö muuttui etäisyyden mukana. Kakkosessa AF on kohtuullisen hyvä.
Polttovälin vaihtuessa tarkennus kyllä muuttuu tässä mun II-versiossakin, ihan silminnähden etsimessäkin, ja se on huono homma joo (sama vika yhtä selvänä on smc Pentax 4-5.8/55-300:ssa). Mutta ei sellainen fail, etteikö kannattanu korjata. Ykköseen ei kuulemma saa enää sitä elektroniikkaa, joten tässä hajoamistapauksessa se olis ollu entinen.
Pentax-kuvaa monipuolisesti vuodesta 2008, myös Lumix S5 -kuvaa vuodesta 2021: https://anttipartanen.net/
No mä en sanois 50-150 II HSM laisinkaan rivakaksi vaan toimivaksi. Näin kerran Tamron 150-600 AF nopeuden Nikonissa (tais olla D300s), ja se oli rivakka ainakin kertatarkennuksella, hämmästyin tosissaan. Iso ero tuohon, vaikkei mulla silloin vielä ollu Sigmaa vertailuksi.
Pentax-kuvaa monipuolisesti vuodesta 2008, myös Lumix S5 -kuvaa vuodesta 2021: https://anttipartanen.net/
Maffer kirjoitti:Mulla oli K-20D:n kanssa Sigma 50-150/2.8 oiskohan sitten ollut joku vanhempi versio. Mut se oli aivan kamala. Yritin kokeilla tuolloin teleilyä enemmän mutta homma tyssäs tasan siihen että yhdellä polttovälillä AF osui lähelle jos korjasi mikrosäädöllä vaan kauas tarvi eri säädöt. Ja auta armias jos onnistui vaihtamaan polttoväliä...
Aivan käsittämätön vehje.
Minulla oli Tamron 70-200:ssa samaa vikaa, korjaantui huollossa. Ennen huoltoa oli tosiaan ihan mahdoton ja käytännössä käyttökelvoton.
Tarkennuksen olen tehnyt kaikilla merkeillä ja zoomeilla aina vasta zoomaamisen jälkeen, joten tuosta polttovälimuutoksen vaikutuksesta tarkennukseen ei ole kokemusta. Olen aina ollut käsityksessä, että noinpäin se pitäisi tehdä.
No toki. Melkein kaikki zoomit on varifokaalisia eli fokus muuttuu zoomatessa. Tuo vanha sigma oli ihan eri ongelma. Eli se tarvi usealle eri polttovälille eri hienosäädön sekä lähelle ja kauas mitä ei voinut tehdä mitenkään.
Scope66 kirjoitti:Mulla ei ole muuta kokemusta FF-kamerasta kuin aikoinaan pari viikkoa työharjoittelussa Nikon D3s + Nikkoreita. K-3 kuvanlaatu pärjää tuolle ihan riittävästi (ja se kaluston koko :-D, kumman hyväksi lienee). Eikä mulle ole tullu vieläkään mitään hinkua minkään täyskennoisen perään, vaikka katson kuvia joskus tarkkaankin täydessä 100 % koossa (veikkaisin tarkemmin kuin useimmat muut). K-1 ketju kiinnostaa silti.
...
Mitä Tamronille tehtiin ja missä huollossa? Oon aatellu, pitäisköhän tuo oma lähettää semmoiseen, kun vähän vinossa se tarkennustaso on siinäkin. On vaan epäilyttäny nämä huollot, josko tulee huonompana takas... semmoistakin kun sattuu.
Laajispuolikin hoituu kroppikennolla helpommin ja varsinkin halvemmalla. Mulle on riittäny superlaajiksena maisemakuvaukseen Sigma 4-5.6/10-20, terävä nurkissakin kun himmentää f 11 eikä diffraktio vielä kiusaa, ja terävyysaluettahan tuolla piisaa laajassa päässä. Oonkin ihmetelly lenstipin mittauksia, joiden mukaan se ei tulis reunoilla hyvälle tasolle millään aukolla. Mun yksilössä on pientä epäkeskoa mutta himmentäessä oikein hyvä nurkkiin asti. Polarisaatio- ja puoliharmaasuotimet saa kiinni ilman ongelmia, kun etulinssi ei ole semmoinen pallo kuin 15-30:ssa. No sääsuojaustahan siinäkään Sigmassa ei ole.
Olen kuvannut kinokennoisella liki kymmenen vuotta, (ja sitä ennen kinofilmillä) mutta viime vuosina on ollut kroppikennoinen tässä rinnalla. Molemmissa on etunsa ja haittansa.
50- 1xx-objektiiveissä pienenä haittana juuri tuo laajin pää, kun se vastaa kropissa 75-millistä, ja nytkin tekee vähän tiukkaa 70-200:n kanssa.
Tamron oli huollossa heti uutena, kun tarkennus ei pysynyt kohdillaan eri etäisyyksillä, joten hienosäädöllä ei saanut toimivaksi. Oli JASilla ja jotain ehjää siihen tarkennukseen vaihdettiin, ja sen jälkeen oli oikein hyvä kaikin puolin. Jos omaa objektiivia epäilee, että ei toimi niin hyvin kuin voisi olettaa, niin huoltoon vaan.
Laajispuolta joutuu tosissaan pohtimaan, vaikkei se olekaan minulle kovin tärkeä polttovälialue.
Maffer kirjoitti:No toki. Melkein kaikki zoomit on varifokaalisia eli fokus muuttuu zoomatessa. Tuo vanha sigma oli ihan eri ongelma. Eli se tarvi usealle eri polttovälille eri hienosäädön sekä lähelle ja kauas mitä ei voinut tehdä mitenkään.
Paitsi Sigman huollossa pystyy (samaa mitä nykyään tehdään Sigman AF dockilla), jos vaan objektiivi on sen verran uusi, että piiriä voi ohjelmoida uudestaan. Runko pitää olla mukana, että voivat tehdä mahd. hyvät säädöt. Onhan tuo kieltämättä melkoisen hankalaa hommaa. Mutta kerran kunnolla säädetty, niin iloa kuitenkin pitkään.
Laittoivat AF:n priimaksi K-1 rungon kanssa, ja korjasivat myös lievän epäkeskisyyden Tamronista. Takuu hommia olivat.
Mullakin on ollut joskus tuo Sigma 50-150, en nyt muista oliko Pentaxissa, Canonissa vai Nikonissa - kun niitä kaikkia olen pyöritellyt tässä vuosien aikana ;-) Ihan hyvät fiilikset siitä jäi, mutta kyllä kunnon 70-200/2.8 kinossa on mielestäni vielä parempi juttu, vaikka ihan perus Tamron 70-200/2.8 Di. Kokokaan ei paljoa isompi.
'Why should I feel lonely ? is not our planet in the Milky way?'
Maffer kirjoitti:Miten se nyt on? Onko mitään käryä Penan omista uusista laajiksista? Ei oikein mistään löydy mitään konkreettista.
Pentax on viime vuosina tehnyt kaikki tärkeät julkistukset CP+ messujen alla. Ja Ricoh kaudella mitään ei ole oikeastaan vuotanut ennen julkaisuja eli huhuja tuskin tulee, mutta CP+ messuihin on reilu kuukaisi aikaa eli silloin tiedetään jos jotain on tän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tulossa.
D-FA lens road map:n mukaan wide angle prime voisi jopa olla tulossa mutta eipä se ole varmaa ennen kuin julkaisevat mitään.
Maffer kirjoitti:Miten se nyt on? Onko mitään käryä Penan omista uusista laajiksista? Ei oikein mistään löydy mitään konkreettista.
Kinopuolella Pentax ei ole ikinä tehnyt laajempaa AF primelaajista kuin 20mm. Se onkin sinällään hyvä SMC Pentax-FA 20mm F2.8.
Joten periaatteessa Pentax Tamron 15-30/2.8 on tavallaan harvinaista herkkua tässä suhteessa.
En tiedä kuinka paljon voi odottaa Pentaxin kunnostautuvan laajiksien osalta. APS-C puolelle ovat sentään tehneet enemmän. Zuumeja ja sitten SMC Pentax-DA 14mm F2.8 ED [IF].
Onneksi edes Samyang ja Sigma (+Venus, Irix) tarjoavat tähän hätään ratkaisujaan Pentaxille. Hölmöä sanoa, mutta ilman Samyangia Pentaxin kinolaajikset olisivat melkoisen kortilla.
'Why should I feel lonely ? is not our planet in the Milky way?'
Maffer kirjoitti:Olkoot merkki mikä hyvänsä mutta ihan turhaa myydä suomessa kameraa jos se ei toimi täällä kunnolla.
Ennen vanhaan, silloin hyvään aikaan, talvikuvaajat joutuivat teettämään täysputsingit kameralleen ennen kovia pakkasia. Siihen nähden tilanne on nykyään huomattavan hyvä.
Scope66 kirjoitti:
CaNikonissa on tässä nimenomaisessa tapauksessa kyllä pikkuinen ero: niissä ei ole IBIS:tä joka nyt sitten Penassa neljän tunnin jälkeen -28° teki tenän. Muutenhan se toimi. Eli ei ole millään tavoin todistettu, että jos CaNikonissa olis vastaava sensor shift, se toimisi tuossa pakkasessa neljän tunnin jälkeen... Sama tapaus Sonyssa, ei ole sensor shiftiä siinäkään.
Sensorin siirtäminen muuten pitää Penassa semmoisen äänen, että voin hyvin kuvitella sen vaativan virtaa muita toimintoja enemmän. Edellisestä Mafferin pakkasfailista muistan, että akku ei enää ollu latingissa. Miksei niitä vois olla varalla pari kolme häh? Tai sitten se Sonyssa toiminut taskun lämpimässä ollut systeemi.
Saattaa olla niinkin että tällä palstalla ei pyöri ketään jolle kameran hyytyminen 4 tunnin jälkeen -28 asteen pakkasessa olisi mitenkään relevantti ongelma...
Sekä yleensä niillä joille tuo on tärkeysasteikossa korkealla on kakkosrunko matkassa tai joku muu menetelmä ongelmien kiertämiseksi lämmittämisestä lähtien.
Kävin sunnuntaina Lux Helsinki-tapahtumassa. Näissä olosuhteisa täyskennoisen jälki on ilahduttavaa katsottavaa. Herkkyyttä piti nostaa alueelle 1600-3200, mutta jälki on siistiä.
Ihan kivalta näyttää! Pitäisi lähteä itsekin katselemaan tuon valotapahtuman tarjontaa.
Kyllähän kinokenno tarjoaa mukavan edun korkeilla herkkyyksillä. Teknisesti kait suunnilleen samaa tasoa kuin Sonyn (Pentax K-5) 16mp APS-C kenno, mutta kun kun on isompi kinoala joka ottaa valoa vastaan, niin kuvat kestävät suhteessa paremmin herkkyyden nostoa ilman että kohina tulee näkyviin niin selvästi. Eri asia jos käyttää K-1:stä APS-C kroppimoodissa, niin silloin kuvissa näkyykin paremmin kohinat suurentaessa.
'Why should I feel lonely ? is not our planet in the Milky way?'
aikaarska kirjoitti:Ihan kivalta näyttää! Pitäisi lähteä itsekin katselemaan tuon valotapahtuman tarjontaa.
Kyllähän kinokenno tarjoaa mukavan edun korkeilla herkkyyksillä. Teknisesti kait suunnilleen samaa tasoa kuin Sonyn (Pentax K-5) 16mp APS-C kenno, mutta kun kun on isompi kinoala joka ottaa valoa vastaan, niin kuvat kestävät suhteessa paremmin herkkyyden nostoa ilman että kohina tulee näkyviin niin selvästi. Eri asia jos käyttää K-1:stä APS-C kroppimoodissa, niin silloin kuvissa näkyykin paremmin kohinat suurentaessa.
Kennon pikselitiheys on tosiaan aika lailla samoissa lukemissa kuin K-5:ssä. Kviitosessa käyttöön tuli Sonyn Exmor kennojen sukupolvi, mikä vei tuolloin kroppikennojen kohinaominaisuudet aivan uudelle tasolle. Koko ruutua ajatellen K-1:n jälki on taas selvästi K-5:ttä kohinattomampaa. Selittyykö ero pikselimäärällä vai onko tähän väliin keksitty kennoon jotakin muutakin, on minulta vielä selvittämättä. Kroppimoodissa kuvaamalla ja vanhoihin K-5 ruutuihin vertaamalla tuosta voisi jonkinlaiseen käsitykseen päästä.
aikaarska kirjoitti:Ihan kivalta näyttää! Pitäisi lähteä itsekin katselemaan tuon valotapahtuman tarjontaa.
Kyllähän kinokenno tarjoaa mukavan edun korkeilla herkkyyksillä. Teknisesti kait suunnilleen samaa tasoa kuin Sonyn (Pentax K-5) 16mp APS-C kenno, mutta kun kun on isompi kinoala joka ottaa valoa vastaan, niin kuvat kestävät suhteessa paremmin herkkyyden nostoa ilman että kohina tulee näkyviin niin selvästi. Eri asia jos käyttää K-1:stä APS-C kroppimoodissa, niin silloin kuvissa näkyykin paremmin kohinat suurentaessa.
Kennon pikselitiheys on tosiaan aika lailla samoissa lukemissa kuin K-5:ssä. Kviitosessa käyttöön tuli Sonyn Exmor kennojen sukupolvi, mikä vei tuolloin kroppikennojen kohinaominaisuudet aivan uudelle tasolle. Koko ruutua ajatellen K-1:n jälki on taas selvästi K-5:ttä kohinattomampaa. Selittyykö ero pikselimäärällä vai onko tähän väliin keksitty kennoon jotakin muutakin, on minulta vielä selvittämättä. Kroppimoodissa kuvaamalla ja vanhoihin K-5 ruutuihin vertaamalla tuosta voisi jonkinlaiseen käsitykseen päästä.
imaging-resource.comin sivuilta saa ladattua melko hyviä näytekuvia, myös RAW versioita, jotka ovat otettu samanlaisissa olosuhteissa.
Latasin molemmista kameroista ISO3200 RAW kuvat ja prosessoin ne samalla tavalla, ilman mitään kohinavaimennuksia, valotusta nostettu hieman ylös ACR:ssä.
Tässä 100% cropit...
K-5:
K-1:
Värisävyihin tuli näköjään eroja RAW konversiossani, mutta kohinatasot näkee, aika samanlaista... Tässä vielä K-1:n näyte jonka koko muutettu vastaamaan K-5:sta:
K-1:n näyte näyttää ehkä paremmalta pienennettynä, mutta se ei ole reilu vertailu. Reilumpaa katsoa kahta ensimmäistä täysikokoista näytettä ja päätellä niistä kohinan kokoa jne.
Ei noissa mielestäni mitään ihmeellisiä eroja ole.
'Why should I feel lonely ? is not our planet in the Milky way?'
PPellinen kirjoitti:Kävin sunnuntaina Lux Helsinki-tapahtumassa. Näissä olosuhteisa täyskennoisen jälki on ilahduttavaa katsottavaa. Herkkyyttä piti nostaa alueelle 1600-3200, mutta jälki on siistiä.
No tämän kokoisista ja näin pakatuista kuvista on paha sanoa jäljestä yhtään mitään.
Kirkko kuvassakin taivas menee mössöksi jne..
Nämä kuvat antavat surkean laatuvaikutelman k-1 suoristuskyvystä.
