Petterin luontokuvat (lintukuvat)

[jormaolli]

Todella laadukkaita kuvia.

Haluatko avata vähän menetelmiäsi lintukuvauksen suhteen. Käytätkö jotain ruokintaa että saat linnut lähistölle tai jotain piilo kojua?

[pelai65]

Kuvien taustoista… niittä syntyy monella tapaa, mutta ennen kaikkea asenteella, aina kamera mukaan kun lähtee liikenteeseen… Koskaan ei tiedä mitä tulee eteen. Esim mökkireissujen varrelta on löytynyt monta hyvää paikkaa joissa poiketa. Tunnin matka venyy äkkiä 2 tunnin retkeksi..

Minulla on muutamia vakiopaikkoja, joissa käyn hakemassa tiettyjä lintuja kuvaamassa. Esim ruokintoja (tikat, tiaiset yms), tiettyjä koskia (koskikara), suolampi (Kaakkuri), kosteikkoja keväällä (kahlaajat) jne. Sitten kierrän ajankohdan ja esim Tiira-havaintojen perusteella tiettyjä paikkoja. Esim näin syksyn ja alkutalven Tilhet on hyvä esimerkki. Tulevat joka vuosi Ruovedelle muutamaksi viikoksi ruokailemaan ja tarkka ajankohta selviää Tiirasta (Vaihtelee lokakuusta joulukuuhun).

Toinen tärkeä tapa on keskustella muiden kuvaajien ja lintumiesten kanssa (myös maaseudulla (mökkinaapurit) tiedetään paljon luonnosta). Mitä ovat nähneet ja missä. Kiinnostus heidän havaintoihin ja kuviin sekä omien vinkkien jakaminen usein palkitaan uusilla vinkeillä ja kohteilla. Tämä on tärkeää… ja mukava osa harrastusta.

Samoin on tämä Digicamera ollut tärkeä opas ja palautefoorumi, jota kannattaa hyödyntää. Täältä löytyy todella arvokasta osaamista ja lukioiden vinkkejä kannattaa kuunnella. Niistä olen oppinut paljon mm kuvien käsittelystä ja näkökulmista (KIITOKSIA KAIKILLE). Siitä syystä mielelläni jaan myös omaa vaatimatonta osaamistani… Kuvauspaikkojen suhteen olen täältä myös saanut paljon vinkkejä esim Varangin retkiä koskien.

Toki olen kokeillut myös erilaisia kojuja. Esim Kaakkurilammella käytän maastoverkkoa ”kojuna” ja se selvästi rauhoittaa lintuja. Ovat mm. nukkuneet 15 m päässä minusta.



Kätevin Koju on auto. Siitä on kuvattu monia hyviä kuvia, esim peurakuvat on lähes kaikki kuvattu auton ikkunasta (kuten myös töyhtöhyypät ja kuovit on usein helppo kuvata autosta). Auton etu on, että sillä pääsee kartoittamaan kohtuullisen isoja alueita nopeasti ja auto toimii suojana ja naamiointina, joka joskus toimii ja joskus jo pysähtyminen säikyttää kohteen.

Kaupallisia kojujakin on tullut kokeiltua ja usein tuloksena on ollut hyviä kuvia. Tietysti helppoa, kun pääsee ”valmiiseen pöytään”. Mutta usein esim ahman, karhun tai maakotkan kuvaaminen ei muuten ole mahdollista etelän kaupunkilaiselle, joten minulle se on mahdollisuus, jota haluan käyttää hyväkseni. Mutta se on pieni osa kuvia… ehkä kerran kaksi vuodessa.

Mutta yhteenveto, Paikkojen tunteminen, verkostoituminen, eläinten käytöksen tunteminen, kärsivällisyys jne. Ja pitää muistaa, että näiden lisäksi on tuhansia keskinkertaisia otoksi ja kymmeniätuhansia huteja … 

[moonshine]

Näkemys lopputuloksen suhteen tältä päätteeltä: omaan silmään kuvat (eritoten talvi-) ovat aavistuksen tunkkaisen oloisia.

Sousittelen kevyttä valkopesua ja keskisävyjen nostoa (+lights) lisäämään raikkautta. Karan höyhenpuku saattaisi myös hyötyä pienestä tummien sävyjen nostosta.

Toki jokaisella tyylinsä. :-)

[pelai65]

Kiitos moonshine...

Selitystä... :)
Tuota samaa pohdin kuvia säädellessä...Tummia kohteita tumman veden ääressä, mutta päädyin tähän. Päivä oli pilvinen ja kello oli jo 15:30 kun noita kuvia otin, eli viimeisillä valoilla kuvattiin. Kun kuvaa kirkastaa, tulos olisi varmaan raikkaampi, mutta ei enää se mitä oli ko tilanteessa. Eli valitsin nyt luonnonmukaisemman version. Minusta, jos kuva on otettu hämärässä, sen pitää jollain tapaa tulla kuvasta esille. Kuten useimmat peurakuvani... Mutta makuasioita.

Se missä tein "ehkä" vika valinnan, oli lumen lievä "tummentaminen". Jotenkin häiritsi kirkas lumi ja tumma kara/vesi suuri kontrastiero. Se olisi ehkä sittenkin piristänyt kuvaa...

Mutta ehkä voisin muutenkin kokeilla kuvien käsittelyssä rohkeampaa linjaa...

[moonshine]

Joo, ei tai olla oikein/väärin, vaan pieniä näkymyseroja. :-)

Harvoin kuvaan luontoa, mutta itse yleensä pyrin esteettisesti parhaaseen mahdolliseen JA luonnolliseen lopputulokseen; en niinkään hetken 'realistiseen' taltiointiin. Joskus olosuhteet ovat vaikeat, ja niillä on silti pakko mennä...

(Sivun ekassa karakuvassa toteutuu muuten aika hyvin ne 'parannukset', joita esitin noihin alempiin.)

[pelai65]

Olisiko näin parempi...

[hassel]

Huonoksi meni, itse olisin lintua korkeintaan vähän korostanut ja jättänyt taustan ennalleen.
Ekassa muokatussa kuvassa lintu on tuhraantunut ja tarkkuus hävinnyt.



Näköjään 7dmk2 syö yksityiskohtia pois rutkasti jo iso 1600, ei hyvä.

[pelai65]

Tästähän tuli oikea harjoitustyö...

Ensimmäisessä on linnun valotusta nostettu 0.3... Ja tosi on, että ISO 1600 on maksimi ja jo rajoilla kun kuvataan tummia kohteita. Itse pidän mieluiten ISO800 perusasetuksena.

Kuvattaessä olisi voinut valottaa ehkä hieman enemmän.. Ehkä 1/3 aukkoa ja sitten olisi valkoinen palanut. Mutta näillä mennään..

En ole ollut vielä yhdestäkään karakuvasta erityisen tyytyväinen, mutta harjoittelua jatketaan... Hauska mutta haastava kohde kyllä kuvata.

Talvella odotettavissa lisää karakuvia, kun löysin uuden koskenkin...

[hassel]

Juu, kivojahan noita on kuvailla ja näin alkutalvesta eivät ole vielä kovin arkojakaan.
Jospa se aurinkokin pilkahtaisi joku päivä lintukuvaus retkellä ja saisi sen elämää suuremman kuvan otettua..

Hyvät neuvot annoit vasta-alkajille, ropsit niistä.

[pelai65]

Täytynee ruveta miettimään täyskennoista. Lienee 5div seuraava vaihtoehto. Mutta kyllä tuo 1.6 kerroin on mukava lisä cropissa..

[Mystiki]

Itse kuvailin surutta 7d mkII rungolla koskikaroja isojen ollessa parhaimmillaan 3200 ja ihan kohtuu kuvia vielä tuli. Tuon seiskan kanssa on sama homma kuin edeltävässä mallissa, että histogrammia saa seurata jatkuvasti ja valottaa ennemmin hieman yli kuin ali.
Noiden karojen kanssa kannattaa valotus vaihtaa pisteelle kanssa kun taustan lumi tekee tekee tepposet valotuksenmittaukselle kun tummaa lintua koittaa kuvata. Kyllä tuo lumi helposti taustalta palaa puhki myös, mutta ainakin kuvattavaan kohteeseen jää paremmin yksityiskohtia jäljelle kuvankäsittelyssä.

[pelai65]

Katselinkin Maurin kara kuvia ja niiden asetuksia. Hyvin onnistuneet ! Useimmissa kuvissa tausta ei ollut valkoinen, joka helpottaa... ei palavia kohtia. Haaste kara kuvissa tuleekin valkoisesta taustasta ja tummasta kohteesta. Jompi kumpi pää kärsii... lienee yritettävä vaan näillä ohjeilla uudelleen ja valita kohde niin että tausta ei ole pelkkää valkoista.

[pelai65]

Olin taas työmatkalla Intiassa ja tällä kertaa päätin ottaa oikein muutaman päivät vapaan ja käydä kunnolla kuvailemassa. Olin etukäteen netin välityksellä etsinyt kuvauspaikkoja ja olin päätynyt Tiikereiden kuvaamiseen (jos onnea on matkassa…). Löysin Ranthambhore National park nimisen paikan, joka lienee Intian parhaita paikkoja nähdä tiikereitä. Alue on noin 270 km2 ja siellä asustaa yli 50 tiikeriä (villeinä ja vapaina).

Majoituksen ja safarin osalta päädyin herraan nimeltä Dichy Singh, joka on itse asiassa erinomainen tiikeri kuvaaja itse ja seurannut ja kuvannut tiikereitä jo yli 20 vuotta. Hänellä on alueella hotelli nimeltä Ranthabhore Bagh. Majoitus voi siellä tapahtua huoneissa tai teltoissa (se parempi vaihtoehto). Tai sitten ei kun perjantai yön soi paikallinen musiikki aamuun asti. Oli jotkut häät menossa... :)

Matka alkoi Delhistä, josta otin lennon Jaipuriin (noin 1 h). Lennot on Intiassa halpoja ja tämäkin menopaluu maksoi noin 100€. Ja mikä on lienee yllätys monelle, lennot ovat asia, joka todella toimii Intiassa. Aikataulut pitävät, koneet ovat uudehkoja ja siistejä sekä palvelu nopeaa…

Johoressa minua oli pieni auto odottamassa ja matka Sawai Madhopuriin kesti noin 3 tuntia (180 km). Ja liikenne on yksi asia, joka ei toimi. Ajetaan molemmin tuolin tietä ja väistellään lehmiä ja isoja kuoppia….

Safarille lähdettiin aamu pimeällä ja hämärällä palattiin Hotellille. Tiikereitä oli mukana jäljittämässä kokenut opas Salim, jolla oli myös yli 20 vuoden kokemus Tiikereistä ja niiden jäljittämisestä ja jopa kuvauksesta. Alue on iso ja vain osa alueesta on katettu teillä. Osa teistä oli tasoltaan mökkiteitä (yhden auton) ja osa vain ajouria kivikossa. Ja ajettiin me ihan umpireittejäkin…

Tiikerit elävät omilla reviireillä, jotka on oppaiden tiedossa. Tiikereiden sijaintia yritettiin jäljittää seuraamalla tassujen jälkiä teillä. Usein tiikeritkin valitsevat helpot reitit eli kulkevat osin teitä pitkin.

2 päivän aikana meillä oli 4 kertaa tiikerin paikka tiedossa niin, että tiesimme sen olevan muutamien 100m2 alueella, mutta kasvillisuus esti sen havainnoinnin ja tiikeri jatkoi piilottelua.

Ensimmäisen päivän iltana meitä kuitenkin onnisti. Ajoimme taas kerran paikalle, jossa edellisenä päivänä oli havaittu tiikeri perhe ja huomasimme toisesta suunnasta tuleva auton kovaa… he huusivat ”TIIKERI” ja viittoilivat taakseen. Tiikeri havainto oli tehty, mutta he eivät päässeet kääntämään auto. Me ohitimme heidät ja siitä alkoi varsinainen ”Jyväskylän suurajot”. Sitä kinttupolkua mentiin niin kovaa kuin Jeeppi kulki väistellen jalkapallon kokoisia kiviä… Siinä yritin vain pitää itseni kiinni penkistä ja pitää huolta kameroista.. sekä toivoa parasta (hengissä säilymistä)…. Hetken päästä tavoitimme muut autot. Pian jo näimme Tiikerin tulevan esiin tiheiköstä. Tiikeri kulki kallioista heinikkoa noin 25 m päässä tiestä seuraten tietä…



Hetken kuluttua oppaani teki päätöksen ja käskytti kuskin ajamaan ryteikön läpi ja ohittamaan autoletkan. Tämä oli hyvä liike ja olimme pian toinen auto letkassa ja vanhemman oppaan (Senior Guide) arvovallalla hän opasti muita autoja. Pian tiikeri lähestyikin autoja ja oppaani järjesti meidän auton taakse noin 10 tyhjän välin letkassa… ja ennen kuin mitään huomasin tiikeri käveli automme perässä… Ja kamera lauloi!!!

Tiikeri kävelee auton perässä ja minä roikun puoli vartaloa autosta ulkona ja kuvaan.... ja tulos on tässä.


Lähimmillään tiikeri käveli 5 m päässä auton sivulla silmien tasalla



2 Päivän kuluessa näimme myös muita eläimiä, Spotted deer, Sambah Deer, Haukkoja, pöllöjä, Kuningaskalastajia jne … Muiden eläimien (erityisesti lintujen) kuvaaminen on hankalaa kun autosta ei saa poistua.







Lisää kuvia... http://plaitinen.kuvat.fi/kuvat/Intia+Ranthambhore/

Kannattiko reissu?? Kyllä, mutta pitää muistaa, että tämä on uhkapeliä. Tiikerien näkeminen on onnesta kiinni. Siellä voi mennä päiviä, ettei näe tiikeriä. Kahden päivän aikana (jolloin minä olin siellä) oli nähty käsittääkseni vain 3 kertaa tiikeri ja kerran satuin paikalle. Yksi oli nopea tienylitys ja kolmas olisi ollut se lottovoitto, Tiikeri poikasten kanssa. Se ei osunut tällä kertaa kohdalle.

[hassel]

Hyvä että järjestyi aikaa myös kuvaamiseen, sen verran eksoottinen paikka kuitenkin kyseessä.
Kiitoksia mukavasta nojatuoli matkasta safarille.
Täytyy katsella nuo muutkin kuvat linkin takaa.

[JL Anttola]

Kiitokset eksoottisesta matkasta täältäkin! Sanosin, että vaikutti hurjemmalta kun minun talitinttien kuvaaminen kolminkertasen ikkunan läpi...

Joskus kuullu sanonnan " tulee perästä niiku kesy pulu" ; voiskohan niin sanoa tuosta tiikeristä?

JL

[pelai65]

Kiitokset Hassel ja Anttola... Ei tule yleensä kirjoiteltua pitkiä tarinoita, mutta nyt rohkaistuna jatketaan...

Toinen hieno muisto jäi, kun olimme siirtymässä alueelta toisella ja ajelimme hieman nopeampaa reittiä.. 30-40 km/h. Yhtäkkiä huomaan kissan puussa yläpuolellamme. Alan huutaa "stop, Leopard!". Kukaan muu autossa ei huomannut sitä (kuski, opas ja metsänvartija)... Kuka täällä jäljittää.?.. Ajoimme käytännössä lähes Leopardin ali (5m). Leopardi makasi tien päälle kääntyvän oksan päällä ja tuijotti meitä vihreillä suurilla silmillään. Olisi tullut aivan uskomaton kuva, mutta nyt se tallentui muistikortin tilalta muistoihin! No kun aloitimme sitten peruuttelemaan, tietysti kissa kömpi puusta alas ja luikki tiheikköön... Jäi sinne tirkistelemään meitä ja sain "todisteen"...


Kuva ei ole mikään suuri luotokuva, mutta itse olin hämmästynyt miten tarkka tuo kohde kuitenkin on tuolta pusikosta bongattuna...

Tuo kaluston toimiminen oli muutenkin mielenkiintoinen. Johtui ehkä hyvästä valosta, mutta kuvien tarkennus osui erinomaisesti kohdille ja onnistuneiden kuvien osuus kuvista oli hyvä. Valo oli myös hieno ja pehmeä aamun ensimmäiset ja viimeiset 2-3 h. Päivällä todella karua. Kalustona oli 2kpl 7Dii runkoa ja niissä 100-400ii sekä 70-200ii ja lisänä 35-105. Mukana oli myös m3 maisemiin... 70-200 oli paras tiikerille ja peuroille. Molemmat ovat kuitenkin ISOJA eläimiä (tiikeri on lähes 3m pitkä ja säkä 1,2 m..). Linnuille 100-400 oli hyvä. 500mm olisi ollut vielä parempi, mutta kaluston säilyttäminen autossa on hanakalaa ja putkien vaihtoa kannatti välttää pölyn takia!

Näihin lintuihin tarvitsisin tunnistusapua. Tyypillisiä kovassa valossa otettuja kuvia. Onko tuo yksi muuten tavaanvuohi??

[pelai65]

Uusi yritys Koskikaran kanssa.. Ei hyvä vieläkään, mutta paranee...
Pimeää oli ja mukana vain 100-400 --> ISO 1600 1/80 ja 1/124...
Nyt yritin varmistaa ettei kuvat jää tummiksi...

[#juha#]

Tässä melkeen innostuu Intian matkasta......Mieletön tuuri jos bongaat lepardyn puusta.

Puuhun pyrähtävä lintu muistuttaa Squacco heronia taitaa olla samaa lajia mitä tavataan Africassa.

[Larson]

Näihin lintuihin tarvitsisin tunnistusapua.

Haikaraksi sopisi intianriisihaikara (Ardeola grayii), kolmoskuvan pidempijalkainen lienee nuori pitkäjalka (Himantopus himantopus) ja nelonen näyttää kovasti kenttähyypältä (Vanellus indicus).

[pelai65]

Puukiipijä...