Hmm, puhutaanko nyt JPEG vai RAW? Kohinan osalta JPEG on Olylla aikamoista suttua vaikka asetukset olisi mitä. RAW:eja olen joitakin kymmeniä tuhansia käsitellyt ja olen enempi sitä mieltä että yksityiskohdat pysyvät ihan mukavasti jopa ISO6400, värit vain tahtovat mennä sitä ennen metsään. Tämä on kyllä paljon kiinni linssistäkin, kaikki linssit eivät ole niin teräviä että yksityiskohdista voidaan alkaa puhua. :)Hel_NiS kirjoitti:Ohhoh. Sen mitä olen em-10:llä kuvannut niin 3200 on aikamoista vesiväriä. Hyvin se pitää värit tallella mutta kohinanpoisto on melko aggressiivista. Mutta toisaalta, Olysta ei kovinkaan pitkäaikaista kokemusta ole.
Mutta mitä tapahtui Olympukselle?!
-
- Viestit: 363
- Liittynyt: Tammi 02, 2013 12 : 42
-
- Viestit: 5426
- Liittynyt: Helmi 12, 2008 21 : 35
-
- Viestit: 20313
- Liittynyt: Huhti 26, 2007 16 : 22
Aika hirveää kuvanlaatua siedät jos tuommoisista herkkyyksistä puhut.habannaama kirjoitti:Edellämainitusta syystä jätin Olyn ostamatta kakkosrungoksi, kun koin ISO 6400 ehdottomaksi maksimiksi ja siinäkin kohtaa piti jälkikäsittelyssä nähdä vaivaa, kun taas C 6D:llä voi huoletta kuvata ISO 12800:lla....
-
- Viestit: 22690
- Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
- Viesti:
-
- Viestit: 191
- Liittynyt: Tammi 29, 2003 14 : 33
10 vuotta sitten keskustelu oli tyyliin Canon vai Nikon, ja oletuksena oli että tärkeät kuvat otetaan peilijärkkärillä ja pokkari on sitten vähemmän tärkeiden hetkien dokumentointiin, kännykkää ei pidetty oikeana kamerana.
Mielenkiintoista nykykeskustelussa onkin siirtyminen tekniikan lisäksi yhä enemmän pohdiskelemaan kuvaamisen tarpeellisuutta ja järkevyyttä ylipäänsä, sen sijaan että vain pohditaan tarvitaanko peiliä, etsintä, 4K-videota jne...
Mitä tulee videoihin, niin kyllä moni asia selviää hyvin vajaan kymmenen minuutin youtube-videossa mikä vaatisi monta sivua tekstiä muuten. Mutta jos tuon kymmenen minuuttia katsoo kuvaa vaikkapa auringonlaskusta tai muusta maisemasta, niin ymmärtää ettei video palvele oikein sellaista käyttötarkoitusta.
Ainoa isompi mullistus pitkään aikaan on mahdollisuus irrottaa yksittäisiä still-kuvia 4K-videosta.
Kennon koosta johtuva kapea syväterävyysalue on taas asia jota digikuvauksen alkuaikoina ei edes osattu kaivata ellei ollut harrastanut järkkäreillä kuvaamista kinofilmiaikakaudella. Niissä se kuului asiaan halusi sitä tai ei, mutta onko tarkoituksenmukaista hankkia enää järjestelmäkameraa ainoastaan tämän asian takia tulevaisuudessa kun kuvanlaatu pikkukennoissa paranee. Onkin mielenkiintoista missä vaiheessa tuota tekniikasta johtunutta rajoitusta alettiin pitää taiteena ja tavoiteltavana asiana, eräänlainen opittu mieltymys muiden joukossa, vaikka nykykameroilla voitaneen saavuttaa hyväkin syväterävyys täyskennolla, kun ei filmin herkkyys ole enää rajana.
Mitä taas Olympukseen tulee niin eikös micro four thirdsin ideana alunperinkin ollut hiukan tinkiä kuvanlaadusta ja vastineeksi saa pienemmän kameran. Odotukset formaattia kohtaan ovat monilla kuitenkin samat kuin täyskennoista kohtaan ja ostetaan kalliita valovoimaisia objektiiveja odottaen että ne käyttäytyy samoin kuin täyskennoisissa.
Parempi kysymys voisi olla mitä micro four thirds tarjoaa pitemmällä aikavälillä kuten vaikkapa viiden vuoden kuluttua, kuin miettiä pieniä eroja mitä mahdollisessa seuraavassa mallissa on.
Toinen kysymys on että mitä kuvia sait otettua tuon viiden vuoden aikana micro four thirdsillä, mitkä olisivat jääneet muuten ottamatta jos vaihtoehtona olisi ollut kantaa mukana täyskennoista peilikameraa.
Sony on oma lukunsa, kennokokonsa vuoksi, eikä siis suoraan verrannollinen microfourthirdsien kehityskulkuun. Kunhan tekniikka kehittyy niin jää nähtäväksi kauanko sonynkään kameroissa käytetään kinokoon kennoja enää.
Mielenkiintoista nykykeskustelussa onkin siirtyminen tekniikan lisäksi yhä enemmän pohdiskelemaan kuvaamisen tarpeellisuutta ja järkevyyttä ylipäänsä, sen sijaan että vain pohditaan tarvitaanko peiliä, etsintä, 4K-videota jne...
Mitä tulee videoihin, niin kyllä moni asia selviää hyvin vajaan kymmenen minuutin youtube-videossa mikä vaatisi monta sivua tekstiä muuten. Mutta jos tuon kymmenen minuuttia katsoo kuvaa vaikkapa auringonlaskusta tai muusta maisemasta, niin ymmärtää ettei video palvele oikein sellaista käyttötarkoitusta.
Ainoa isompi mullistus pitkään aikaan on mahdollisuus irrottaa yksittäisiä still-kuvia 4K-videosta.
Kennon koosta johtuva kapea syväterävyysalue on taas asia jota digikuvauksen alkuaikoina ei edes osattu kaivata ellei ollut harrastanut järkkäreillä kuvaamista kinofilmiaikakaudella. Niissä se kuului asiaan halusi sitä tai ei, mutta onko tarkoituksenmukaista hankkia enää järjestelmäkameraa ainoastaan tämän asian takia tulevaisuudessa kun kuvanlaatu pikkukennoissa paranee. Onkin mielenkiintoista missä vaiheessa tuota tekniikasta johtunutta rajoitusta alettiin pitää taiteena ja tavoiteltavana asiana, eräänlainen opittu mieltymys muiden joukossa, vaikka nykykameroilla voitaneen saavuttaa hyväkin syväterävyys täyskennolla, kun ei filmin herkkyys ole enää rajana.
Mitä taas Olympukseen tulee niin eikös micro four thirdsin ideana alunperinkin ollut hiukan tinkiä kuvanlaadusta ja vastineeksi saa pienemmän kameran. Odotukset formaattia kohtaan ovat monilla kuitenkin samat kuin täyskennoista kohtaan ja ostetaan kalliita valovoimaisia objektiiveja odottaen että ne käyttäytyy samoin kuin täyskennoisissa.
Parempi kysymys voisi olla mitä micro four thirds tarjoaa pitemmällä aikavälillä kuten vaikkapa viiden vuoden kuluttua, kuin miettiä pieniä eroja mitä mahdollisessa seuraavassa mallissa on.
Toinen kysymys on että mitä kuvia sait otettua tuon viiden vuoden aikana micro four thirdsillä, mitkä olisivat jääneet muuten ottamatta jos vaihtoehtona olisi ollut kantaa mukana täyskennoista peilikameraa.
Sony on oma lukunsa, kennokokonsa vuoksi, eikä siis suoraan verrannollinen microfourthirdsien kehityskulkuun. Kunhan tekniikka kehittyy niin jää nähtäväksi kauanko sonynkään kameroissa käytetään kinokoon kennoja enää.
-
- Viestit: 9478
- Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
- Paikkakunta: itähelsinki
- Viesti:
Tämä on vakioharha, mikä näissä keskusteluissa pukkaa aina jossain vaiheessa esiin, kun ei muuta argumentointia keksitä. Kysymyksen voisi kääntää niin, että montako kuvaa sillä micro four thirdsillä tuli otettua, joita ei olisi saanut kännykällä? Veikkaan, että viiden vuoden ajalta n. kolme, joista kaksi oli auringonlaskusta ja yksi sorsasta kaislikossa.Tertzi kirjoitti:Toinen kysymys on että mitä kuvia sait otettua tuon viiden vuoden aikana micro four thirdsillä, mitkä olisivat jääneet muuten ottamatta jos vaihtoehtona olisi ollut kantaa mukana täyskennoista peilikameraa.
Mulle ei tuo kamerakaluston kantaminen ole ollut mikään ongelma silloin kun olen lähdössä kuvaamaan. Ihan sama juttu, kun terassia rakentaessa otan mieluummin käyttöön käsisirkkelin ja akkuporan, en mene käsisahalla ja vintiläporalla. Se, että jälkimmäiset ovat kevyempiä, ei merkitse mitään, kun kasassa odottaa 200 metriä lautaa ja 1500 ruuvia.
Jos muuten vaan lähden kuljeskelemaan, niin sitten mukaan joko känny tai jos kyse "puolivakavasta", niin APS-C -kokoinen a6000. Joka ei m43:sta eroa, paitsi kuvan laadun osalta.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
---
blogi
-
- Viestit: 1312
- Liittynyt: Heinä 27, 2010 21 : 08
-
- Viestit: 9478
- Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
- Paikkakunta: itähelsinki
- Viesti:
Ei olekaan. Mutta se sama koskee myös muiden argumentointia. Miksi se on jotenkin parempaa?moonshine kirjoitti:^Noinkohan menee sittenkään? Kovin on erilaiset kokemukset täällä... tapasi ottaa valokuvia tai rakentaa terassia ei ole välttämättä se paras ja oikea muuta kuin sinulle.
Voi olla, mutta pointti on siinä, että työkalut tarpeen ja tehtävän mukaan. Ei m43 ole missään kohtaa sweet-point, vaikka sitä on täälläkin yritetty niin väittää ja todistaa.Mutta pitäskö pysyä aiheessa? (remonen puskee niin lolleroa kamaa, että vaatii voimia vastustaa täkyyn tarttumista :)
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
---
blogi
-
- Viestit: 1312
- Liittynyt: Heinä 27, 2010 21 : 08
Jos olen mitään vuosien verkkokeskustelukokemuksella oppinut, hyökkäykset ja verkkomonologit starttaa lähes poikkeuksetta isojen poikien kaukalosta, jossa tuntuu olevan vaikeata sietää, että valokuvauksesta (kalustorunk*) voi nauttia myös löysemmin rantein. Väärin tehty.
Ja kyllä, edelleen mft on paras kompromissi, sweet spot mulle - vieläpä selvällä marginaalilla. A6000-sarjalla kokonaisuutena ei mitään jakoa.
***
Lisää "revikkaa" ;-)
http://www.stevehuffphoto.com/2016/11/0 ... 1-iceland/
Ja kyllä, edelleen mft on paras kompromissi, sweet spot mulle - vieläpä selvällä marginaalilla. A6000-sarjalla kokonaisuutena ei mitään jakoa.
***
Lisää "revikkaa" ;-)
http://www.stevehuffphoto.com/2016/11/0 ... 1-iceland/
-
- Viestit: 1174
- Liittynyt: Tammi 08, 2013 13 : 10
Tämä. m43:n aikoinaan uniikit featuret (pieni koko, IBIS...) on viime vuosina levinneet isompikennoisiin ja nykytilanne on se, että m43:lla saa melkein 10 v vanhan Nikon D700:n kanssa identtistä kuvanlaatua pienemmässä koossa. AF ja käytettävyys varmaan ihan ok tai mausta riippuen jopa hyvä, mutta mihinkään hommaan tuo ei paras ole ja kompromissinakin jatkuvasti vaikeampi puolustaa.mremonen kirjoitti:Ei m43 ole missään kohtaa sweet-point, vaikka sitä on täälläkin yritetty niin väittää ja todistaa.
Täällä edelleen todistellaan että se IBIS (5 s käsivaralta, yeah right) kompensoi eroa vaikka se sama IBIS löytyy niistä isompikennoisista jo monesta merkistä. Ja moderni FF tekee esim. DR:n osalta ISO 1000:lla samaa jälkeä kuin mihin m43:t parhaimmillaan natiivi-ISO:lla pystyy ja kun noita Robin Wong:in sinällään kivoja sampleja katselee niin näkee että esim. ISO 6400:lla noissa ei tee yhtään mitään jossei jotain webathumpnaileja ole vääntämässä ja 3200:kin on sellaista pienen pensselin vesiväritaidetta.
moonshineltä haluaisin kysyä, että mikä sulle tuosta m43:sta tekee parhaan kompromissin loppuvuodesta 2016? About 3 vuotta sitten siinä oli vielä kasa uniikkeja juttuja, joiden yhdistelmää saattoi helposti parhaana kompromissina pitää, mutta käytännössä kaikki noi jutut löytyy nyt isompikennoisista, varsin marginaalisesti kookkaammista laitteista.
Valokuvauksen ymmärtämiseni ei riitä kannanottoihin, mutta lähestyn tätä kirjoittelua enemmän filosofiselta kannalta.
Kaikilla ihmisillä on turvallisuuden tarve, toisilla vahvempi kuin toisilla. Taustalla voi olla esimerkiksi se, että on pienenä jätetty yksin kotiin, isoveli ei olekaan ollut selän takana tarvittaessa tai joku muu. Poikkeuksellisen vahva turvallisuuden tarve ilmenee esimerkiksi siinä, että joutuu puolustelemaan tekemiään päätöksiä. Siihen liittyy usein vielä sellainen "tuo on *sensuroitu*" puolustelu; siis väite ilman argumentteja. Vahvan itsetunnon omaavat ihmisetkin ilmaisevat kantojaan, mutta heillä ei yleensä ole suurta tarvetta osoittaa toisen olevan väärässä; riittää kun tuo esiin oman kantansa ja ennenkaikkea perustelut sille.
Tekniikassa asiat kehittyvät ja muuttuvat, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Jonkun osa-alueen tekniikkaa kehitetään voimakkaasti jossain ajanjaksossa, sitten se taas jää sellaisekseen pitkäksikin aikaa.
Kun filmikameroihin alkoi muodostua standardiksi 35 millin filmi, moni alan ammattilainen oli sitä mieltä, että nuo ovat turistikameroita; ei ammattikäyttöön. Niin kuin olivatkin, esimerkiksi esitteiden ammattikuvaukset tehtiin pääsääntöisesti suurempiruutuiselle filmille. Suureen ruutuun tarttuu parempi kuva saman tarkkuuden objektiivillä, se on fysiikan lakien mukainen totuus. Ja suurempaan ruutuun tarvitaan fyysisesti suurempi objektiivi samaan kuvakulmaan pääsemiseksi. Objektiivien laadun kehittyessä tuosta 35 millistä muodostui kuitenkin aika vahva standardi moneen käyttöön filmiaikoina. Mutta vieläkin kuvataan suuremmille ruuduille filmille; sekä ammattikäytössä että harrastelun vuoksi. Jotkut kuvaavat jopa lasilevyille, sekin voi olla antoisa harrastus.
Digikameroissakin tämä talteenottajan koko voi olla erilainen, ja samat fysiikan lait tulevat vastaan sielläkin. Objektiivien hiontojen tarkentuessa pienemmällekin tallentimelle saadaan kuvia, ja samalla objektiivien fyysiset koot pienenevät, mikä on helpotus kaluston kantamisessa. Studiokuvauksessahan ei tuota kantamisen tuskaa ole, mutta taas suurien valmistusmäärien tuoma hintaetu tekee erikoisen ja ison kaluston suhteessa vieläkin kalliimmaksi, saatavuuden huonommaksi ja kehittämisen kannattamattomaksi; standardikoot valtaavat alaa sielläkin.
Turvallisuuden haku voi ilmetä niin, että kun on valinnut oman kennonsa koon, jaksaa jankuttamalla väittää sen olevan ainoa oikea, nyt ja iänkaikkisesti.
Täällä on esiintynyt monenlaisia ennustaja-eukkoja; osallistunpa minäkin siihen keittoon:
- kahdenkymmenen vuoden kuluttua 35 milliset kennot ovat hävinneet suurilta markkinoilta. Onko uusi valta-standardi m43, 1" vai joku muu, sitä en ennusta, enkä edes sitä, että uutta kaiken kattavaa standardia edes muodostuu; voi olla, että valmistajilla on omansa (mikä on sääli objektiivitarjonnan takia). Mutta siis ennustan, että 35-millin kennokoko todetaan turhan suureksi mukana kannettavien kameroiden maailmassa sekä ammatti- että harrastuskäytössä.
- vielä suurempi mullistus tullaan näkemään ohjelmistopuolella. Tuo kennon taltioiman infon muodostaminen ihmissilmälle näkyväksi kuvaksi on suurempi osuus kuvauksen tekniikkaa kuin mikään muu. Kameran valmistajien ohjelmat tullaan joko avaamaan tai murtamaan, ja voimme ostaa uusia (piraatti?) ohjelmistoja ja päivityksiä, minkä tekijät väittävät pystyvänsä parantamaan ominaisuuksia, joko yleisesti tai jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten.
- varmasti on kahdenkymmenen vuoden kuluttua niitäkin harrastelijoita, jotka edelleen kuvaavat jättiläiskokoisille 35 millin kennoille; samanhenkiset, jotka tänään kuvaavat lasilevyille...
Tuota aikaa odotellessa joudumme tekemään valintamme tämän päivän mahdollisuuksien mukaan. Olympuksen OM-D E-M1 mk 2:n kohdalla minun valintani on ainakin odottaa jotakin nyt ilmoitettua aika huomattavasti pienempää hintaa; kuvaan ykkösellä, pen-l-kutosella tai kännykällä, kuten tähänkin asti.
Valmistaja valmistaa tuotteen, hypettää sitä mediassa, tuo sen saatavaksi ja asettaa hinnan. Valmistaja voi asettaa minkä hyvänsä hinnan, se on heidän päätöksensä. Ostaja voi taas vapaasti ostaa tai olla ostamatta; tämä on markkinataloutta.
Hypettämisestä taas voi olla eri mieltä; ykkösen ongelma-alueet piti kaikki olla hoidettu, mutta testaajien kertomassa rivien välistä hieman hohtaa, että taitaa osaksi hypetys lässähtää. Itse en oikein siitä pidä, jos suuret puheet osottautuvat tositesteissä lähes olemattomiksi pikkuparannuksiksi. Tarkoitan siis sitä, että jos jonkun valmistajan markkinointipuheen totuusarvo on toistuvasti muuta kuin 1, saattaa se olla minulle syy vaihtaa kokonaan leiriä, tuotteiden laadusta riippumatta. Odotellaan siltä osin luotettavimpia mahdollisia tuloksia, tai jopa mahdollisuutta itse kokeilla.
Tämänkin kirjoittamiseen käytetyn ajan olisi voinut käyttää nykyisen kameran käytön opetteluun... lukeminen on onneksi yhtä vapaaehtoista kuin uuden kameran osto.
JL Anttola
(valokuvaukseen uudelleen hurahtanut vanha mies...)
Kaikilla ihmisillä on turvallisuuden tarve, toisilla vahvempi kuin toisilla. Taustalla voi olla esimerkiksi se, että on pienenä jätetty yksin kotiin, isoveli ei olekaan ollut selän takana tarvittaessa tai joku muu. Poikkeuksellisen vahva turvallisuuden tarve ilmenee esimerkiksi siinä, että joutuu puolustelemaan tekemiään päätöksiä. Siihen liittyy usein vielä sellainen "tuo on *sensuroitu*" puolustelu; siis väite ilman argumentteja. Vahvan itsetunnon omaavat ihmisetkin ilmaisevat kantojaan, mutta heillä ei yleensä ole suurta tarvetta osoittaa toisen olevan väärässä; riittää kun tuo esiin oman kantansa ja ennenkaikkea perustelut sille.
Tekniikassa asiat kehittyvät ja muuttuvat, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Jonkun osa-alueen tekniikkaa kehitetään voimakkaasti jossain ajanjaksossa, sitten se taas jää sellaisekseen pitkäksikin aikaa.
Kun filmikameroihin alkoi muodostua standardiksi 35 millin filmi, moni alan ammattilainen oli sitä mieltä, että nuo ovat turistikameroita; ei ammattikäyttöön. Niin kuin olivatkin, esimerkiksi esitteiden ammattikuvaukset tehtiin pääsääntöisesti suurempiruutuiselle filmille. Suureen ruutuun tarttuu parempi kuva saman tarkkuuden objektiivillä, se on fysiikan lakien mukainen totuus. Ja suurempaan ruutuun tarvitaan fyysisesti suurempi objektiivi samaan kuvakulmaan pääsemiseksi. Objektiivien laadun kehittyessä tuosta 35 millistä muodostui kuitenkin aika vahva standardi moneen käyttöön filmiaikoina. Mutta vieläkin kuvataan suuremmille ruuduille filmille; sekä ammattikäytössä että harrastelun vuoksi. Jotkut kuvaavat jopa lasilevyille, sekin voi olla antoisa harrastus.
Digikameroissakin tämä talteenottajan koko voi olla erilainen, ja samat fysiikan lait tulevat vastaan sielläkin. Objektiivien hiontojen tarkentuessa pienemmällekin tallentimelle saadaan kuvia, ja samalla objektiivien fyysiset koot pienenevät, mikä on helpotus kaluston kantamisessa. Studiokuvauksessahan ei tuota kantamisen tuskaa ole, mutta taas suurien valmistusmäärien tuoma hintaetu tekee erikoisen ja ison kaluston suhteessa vieläkin kalliimmaksi, saatavuuden huonommaksi ja kehittämisen kannattamattomaksi; standardikoot valtaavat alaa sielläkin.
Turvallisuuden haku voi ilmetä niin, että kun on valinnut oman kennonsa koon, jaksaa jankuttamalla väittää sen olevan ainoa oikea, nyt ja iänkaikkisesti.
Täällä on esiintynyt monenlaisia ennustaja-eukkoja; osallistunpa minäkin siihen keittoon:
- kahdenkymmenen vuoden kuluttua 35 milliset kennot ovat hävinneet suurilta markkinoilta. Onko uusi valta-standardi m43, 1" vai joku muu, sitä en ennusta, enkä edes sitä, että uutta kaiken kattavaa standardia edes muodostuu; voi olla, että valmistajilla on omansa (mikä on sääli objektiivitarjonnan takia). Mutta siis ennustan, että 35-millin kennokoko todetaan turhan suureksi mukana kannettavien kameroiden maailmassa sekä ammatti- että harrastuskäytössä.
- vielä suurempi mullistus tullaan näkemään ohjelmistopuolella. Tuo kennon taltioiman infon muodostaminen ihmissilmälle näkyväksi kuvaksi on suurempi osuus kuvauksen tekniikkaa kuin mikään muu. Kameran valmistajien ohjelmat tullaan joko avaamaan tai murtamaan, ja voimme ostaa uusia (piraatti?) ohjelmistoja ja päivityksiä, minkä tekijät väittävät pystyvänsä parantamaan ominaisuuksia, joko yleisesti tai jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten.
- varmasti on kahdenkymmenen vuoden kuluttua niitäkin harrastelijoita, jotka edelleen kuvaavat jättiläiskokoisille 35 millin kennoille; samanhenkiset, jotka tänään kuvaavat lasilevyille...
Tuota aikaa odotellessa joudumme tekemään valintamme tämän päivän mahdollisuuksien mukaan. Olympuksen OM-D E-M1 mk 2:n kohdalla minun valintani on ainakin odottaa jotakin nyt ilmoitettua aika huomattavasti pienempää hintaa; kuvaan ykkösellä, pen-l-kutosella tai kännykällä, kuten tähänkin asti.
Valmistaja valmistaa tuotteen, hypettää sitä mediassa, tuo sen saatavaksi ja asettaa hinnan. Valmistaja voi asettaa minkä hyvänsä hinnan, se on heidän päätöksensä. Ostaja voi taas vapaasti ostaa tai olla ostamatta; tämä on markkinataloutta.
Hypettämisestä taas voi olla eri mieltä; ykkösen ongelma-alueet piti kaikki olla hoidettu, mutta testaajien kertomassa rivien välistä hieman hohtaa, että taitaa osaksi hypetys lässähtää. Itse en oikein siitä pidä, jos suuret puheet osottautuvat tositesteissä lähes olemattomiksi pikkuparannuksiksi. Tarkoitan siis sitä, että jos jonkun valmistajan markkinointipuheen totuusarvo on toistuvasti muuta kuin 1, saattaa se olla minulle syy vaihtaa kokonaan leiriä, tuotteiden laadusta riippumatta. Odotellaan siltä osin luotettavimpia mahdollisia tuloksia, tai jopa mahdollisuutta itse kokeilla.
Tämänkin kirjoittamiseen käytetyn ajan olisi voinut käyttää nykyisen kameran käytön opetteluun... lukeminen on onneksi yhtä vapaaehtoista kuin uuden kameran osto.
JL Anttola
(valokuvaukseen uudelleen hurahtanut vanha mies...)
-
- Viestit: 9478
- Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
- Paikkakunta: itähelsinki
- Viesti:
No, eipä se rannekellokaan ole juuri pienentynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Pikemminkin päin vastoin. Ja kehityskaari on mennyt mekaanisista 7-segment led-näyttöjen & lcd-näyttöjen kautta takaisin mekaanisiin ja vasta hiljan ovat tulleet nämä sähköisesti toteutetut kellotaulut.
Form follows function...
Form follows function...
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
---
blogi
-
- Viestit: 4487
- Liittynyt: Elo 15, 2010 13 : 19
Se on tapahtunut satoja vuosia ennen ensimmäisen valokuvan ottamista. Katsele vaikka ikivanhoja muotokuvia, yleensä niissä on pärstä maalattu viimeisen päälle ja tausta suurpiirteisemmin. Hyvin suuri osa valokuvataiteen esteettisistä käsityksistä, kuten valaistus, värit, syväterävyys jne. on aika pitkälti kuvataiteen puolelta napattua monta sataa vuotta valokuvaamista vanhempaa asiaa.Tertzi kirjoitti: Kennon koosta johtuva kapea syväterävyysalue on taas asia jota digikuvauksen alkuaikoina ei edes osattu kaivata ellei ollut harrastanut järkkäreillä kuvaamista kinofilmiaikakaudella. Niissä se kuului asiaan halusi sitä tai ei, mutta onko tarkoituksenmukaista hankkia enää järjestelmäkameraa ainoastaan tämän asian takia tulevaisuudessa kun kuvanlaatu pikkukennoissa paranee. Onkin mielenkiintoista missä vaiheessa tuota tekniikasta johtunutta rajoitusta alettiin pitää taiteena ja tavoiteltavana asiana, eräänlainen opittu mieltymys muiden joukossa, vaikka nykykameroilla voitaneen saavuttaa hyväkin syväterävyys täyskennolla, kun ei filmin herkkyys ole enää rajana.
Onko se tarkoituksenmukaista riippuu tietysti omista mielipiteistä (tai asiakkaiden, jos kuvaa työkseen). Käytännössä joillekin on ja joillekin ei. Aika moni ihastelee sellaisia kuvia, mutta kun he saavat kuulla, että siihen vaaditaan järkkäri, mielellään iso, niin he toteavat, ettei se ole heille sen vaivan arvoista.
Hannu
-
- Viestit: 944
- Liittynyt: Tammi 10, 2003 9 : 52
- Paikkakunta: Tampere
Ei tietenkään ole, sillä paras kennokoko on yhtä venyvä käsite kuin paljonko makkaraa haluaa syödä. Meillä on pari pokkaria, mft, croppi ja kino. Pääosa kuvista otetaan tuolla olympuksella. Mielenkiintoisempa on se, että Panan GH4 käytetään enemmän videoissa kui kuin Sonyn A7s vaikka Sonyyn on parempi lasi.mremonen kirjoitti:pointti on siinä, että työkalut tarpeen ja tehtävän mukaan. Ei m43 ole missään kohtaa sweet-point, vaikka sitä on täälläkin yritetty niin väittää ja todistaa.
Minulle valokuvaus on pikemmin uusien rajojen etsimistä kuin jotain taidetta. Uudet Panan 100-400 ja Olyn 300/4+1.4x piirtävät 4*5 cm alueen yli metrin päästä linssistä. High resolution kuvan koko on 8160 x 6120 eli millille tulee noin 160 pikseliä. Tämä nostaa lähikuvien tarkkuuden aivan uudelle tasolle. (iMacin 5k näytölle mahtuu kolmannes kuvaa 1:1 suhteessa). Löytyykö millekkään muulle järjestelmälle jotain samanlaista kohtuulliseen hintaan? Voi oikeasti kantaa tukevan jalustan, kasville tuulensuojan sekä kameran suolle. Onko olemassa muuta kannettavaa järjestelmää, joka pystyy samaan?
Em1 mark II tuo paljon uutta. Läheltä kuvattuna syvyysterävyys vähenee ja se on iso ongelma lähikuvauksessa. Kamerassa on focus stacking joidenkien objektiivien kanssa. Näihin kuuluu 300/4. Erittäin mielenkiintoinen juttu.
"the proof of the pudding is in the eating". Kuinka moni voi oikeasti väittää näkevänsä kuvan laadusta milloin se on otettu kinokennoisella ja milloin mft-kameralla? Kapea syvyysterävyys on mahdollista tehdä vaikka kuvankäsittelyssä, mutta terävää taustaa ei saa kermaisesta hötöstä. Uskon, että kennon sijasta tulevaisuuden kameran tärkeimmäksi osaksi tulee prosessori ja se voi tarkoittaa erillisten kameroiden loppua. Kuka muuten kaipaa tekstinkäsittelyjärjestelmiä? mekaanista kirjoituskonetta? sulkakynää?
Tällainen jonninjoutava tekniikkakinaaminen ei kuitenkaan lopu vaan siirtyy johonkin muualle. 70-luvulla minua ärsytti Motorolan ja Intelin prosessorien vertailu. Sitä en ole kuullut vähään aikaan.
https://www.statista.com/chart/5782/dig ... shipments/
-
- Viestit: 1312
- Liittynyt: Heinä 27, 2010 21 : 08
Sunk costs ja laiskuus. Ei juuri nappaa lähteä arpomaan kaluston vaihtajaisiin, kun kuvaamisen pullonkaulat löytyy muualta kuin kameravehkeistä. Vaikka tässä ketjussa ollaan hengessä mukana, uudella tekniikalla sinänsä on meikäläiselle hyvin vähän arvoa.tn1krr kirjoitti: moonshineltä haluaisin kysyä, että mikä sulle tuosta m43:sta tekee parhaan kompromissin loppuvuodesta 2016? About 3 vuotta sitten siinä oli vielä kasa uniikkeja juttuja, joiden yhdistelmää saattoi helposti parhaana kompromissina pitää, mutta käytännössä kaikki noi jutut löytyy nyt isompikennoisista, varsin marginaalisesti kookkaammista laitteista.
Lähden tänään muutaman päivän reisulle länsinaapuriin. Mukaan aattelin ottaa GM5 + 12 + 45. Ja laittaa ihan parkatakin taskuun. ;-) Millä muulla systeemillä on tarjota samanmoista kuvanlaatua/käytettävyyttä/muokattavuutta/kepeyttä, tai että vielä jotain reippaasti parempaa?
Hieman vakavahenkisempään kuvaukseen saattasin napata gx8 + 12-40 / nokton 17.5. Mielestäni on aika kiva bonari, että saman järjestelmän sisällä on ikään kuin kaksi eri systeemiä eri käyttötarkoitukseen. Jos oikein hifistelyttää, voi iskeä vaikka speedboosterilla kiinni sitä legendaa EF-optiikkaa...
-
- Viestit: 10717
- Liittynyt: Maalis 13, 2008 9 : 12
Speedybuusterilla saa taas kinomaistapiirtoa apsc croppeihin, m43 vaan croppimaista!moonshine kirjoitti:Sunk costs ja laiskuus. Ei juuri nappaa lähteä arpomaan kaluston vaihtajaisiin, kun kuvaamisen pullonkaulat löytyy muualta kuin kameravehkeistä. Vaikka tässä ketjussa ollaan hengessä mukana, uudella tekniikalla sinänsä on meikäläiselle hyvin vähän arvoa.tn1krr kirjoitti: moonshineltä haluaisin kysyä, että mikä sulle tuosta m43:sta tekee parhaan kompromissin loppuvuodesta 2016? About 3 vuotta sitten siinä oli vielä kasa uniikkeja juttuja, joiden yhdistelmää saattoi helposti parhaana kompromissina pitää, mutta käytännössä kaikki noi jutut löytyy nyt isompikennoisista, varsin marginaalisesti kookkaammista laitteista.
Lähden tänään muutaman päivän reisulle länsinaapuriin. Mukaan aattelin ottaa GM5 + 12 + 45. Ja laittaa ihan parkatakin taskuun. ;-) Millä muulla systeemillä on tarjota samanmoista kuvanlaatua/käytettävyyttä/muokattavuutta/kepeyttä, tai että vielä jotain reippaasti parempaa?
Hieman vakavahenkisempään kuvaukseen saattasin napata gx8 + 12-40 / nokton 17.5. Mielestäni on aika kiva bonari, että saman järjestelmän sisällä on ikään kuin kaksi eri systeemiä eri käyttötarkoitukseen. Jos oikein hifistelyttää, voi iskeä vaikka speedboosterilla kiinni sitä legendaa EF-optiikkaa...
kuten itsekin turisit, m43 on kiva turistikamera. sellanen helposti otettava näppäilylaite. siihen se kai on ensisijaisesti tarkoitettu, mutta
mutta tossa tn1krr kyseli, niin yksi juttu m43 ja olylla on selkeästi hyvä ja se on makrokuvaus. laajempi syväterävyysalue on usein hyödyksi makroiluissa ja m43 systeemissä se toteutuu. Kaiken kuukkuraxi Oly on laittanut uusimpaan malliinsa automatisoidun focus stacking toiminnon joka ottaa muistaakseni 8 kuvaa eri tarkennuksella ja yhdistää ne yhdeksi väh kuin joku helicon focus tms. ohjelma. kätevää. tässä kohtaa hattu pois päästä hyvät herrat.
-
- Viestit: 363
- Liittynyt: Tammi 02, 2013 12 : 42
Tuo ominaisuus on jo nykyisessä E-M1:ssä uusimmalla firmiksellä. Toimii useimmilla PRO-sarjan laseilla ja 60mm makrolla. Muilla laseilla on tarjolla focus bracketing, jolla saa saman homman tehtyä jälkikäsittelyssä, tosin vaiva on aika paljon isompi. Jos joku etsii hyvää makroiluvehjettä niin käytetty E-M1 on aika ylivoimainen hinta/laatu-suhteeltaan. 60mm makron saa noin 400 eurolla, ei ole hinnan kiroissa sekään obiskan laatu huomioiden.temama kirjoitti: mutta tossa tn1krr kyseli, niin yksi juttu m43 ja olylla on selkeästi hyvä ja se on makrokuvaus. laajempi syväterävyysalue on usein hyödyksi makroiluissa ja m43 systeemissä se toteutuu. Kaiken kuukkuraxi Oly on laittanut uusimpaan malliinsa automatisoidun focus stacking toiminnon joka ottaa muistaakseni 8 kuvaa eri tarkennuksella ja yhdistää ne yhdeksi väh kuin joku helicon focus tms. ohjelma. kätevää. tässä kohtaa hattu pois päästä hyvät herrat.
-
- Viestit: 1174
- Liittynyt: Tammi 08, 2013 13 : 10
Toi softapuoli on tosiaan varsin kätevä. "suurempi syväterävyysalue" ei ole niin ihan niin suoraviivainen juttu, koska isompikennoisia/isommalla pikselikoolla olevia voi himmentää enemmän ennenkuin diffraktio puree terävyyteen. Diffraktiohan on puhtaasti pikselinkoosta riippuvainen homma ja m43:ssa pikselikoko on pienempi. Mutta joo, m43:n etu on tosiaan se että saa makro/telehommissa kevyemmällä putkella (kun ei hae ultimate valovoimaa) paljon pikseleitä kohteen päälle vaikka siinä tietyt rajat tuleekin vastaan. Tämäkin etu on tosin ollut kapenemaan päin, m43:han ei mitenkään eroa siitä että cropataan sama kuva-alue 80 megapikselin FF:stä ja isompien kennojen pikselitiheys on mennyt eteenpäin m43:n pysyessä melkein paikallaan. Edelleen se homma pätee, että muutaman vuoden takaiseen verrattuna etua on vaan paljon vähemmän, kun tuolloin oli ainoana IBIS:stä, isokennoisten rungot oli paljon suurempia, isompikennoisten peilittömien AF:t laahasi perässä...temama kirjoitti: mutta tossa tn1krr kyseli, niin yksi juttu m43 ja olylla on selkeästi hyvä ja se on makrokuvaus. laajempi syväterävyysalue on usein hyödyksi makroiluissa ja m43 systeemissä se toteutuu. Kaiken kuukkuraxi Oly on laittanut uusimpaan malliinsa automatisoidun focus stacking toiminnon joka ottaa muistaakseni 8 kuvaa eri tarkennuksella ja yhdistää ne yhdeksi väh kuin joku helicon focus tms. ohjelma. kätevää. tässä kohtaa hattu pois päästä hyvät herrat.
-
- Viestit: 1312
- Liittynyt: Heinä 27, 2010 21 : 08
Päätin vielä viime tingassa raskauttaa reissusettiä nappaamalla 20/1.7 messiin - meinasi mennä kalustorunk* koko touhu. Aijai, että on soiva pannukakku... Ja onneksi kapeaa terävyysaluetta kompensoi täydellisesti ja vaivattomasti toimiva eye-af tällä muinaisella lasilla. Hämärissä sisätiloissa piti pariin kertaan käyttää jopa ISO800, kun 400 yleensä riittää. ;-)
-
- Viestit: 268
- Liittynyt: Elo 11, 2003 13 : 07
- Viesti:
"No, eipä se rannekellokaan ole juuri pienentynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Pikemminkin päin vastoin."
Tämä onkin aika hankala tulkattava. Alussa sanotaan, että rannekello on suurentunut tai pysynyt samankokoisena 50 vuotta ja sitten kerrotaan, että koolle on tapahtunut päinvastainen ilmiö. Rannekello on siis pienentynyt. Voi olla niinkin.
Tämä onkin aika hankala tulkattava. Alussa sanotaan, että rannekello on suurentunut tai pysynyt samankokoisena 50 vuotta ja sitten kerrotaan, että koolle on tapahtunut päinvastainen ilmiö. Rannekello on siis pienentynyt. Voi olla niinkin.