testaaja7 kirjoitti:Yhtä lailla tässä sinun väitteesi tueksi tarvitaan todisteita. Siis se, että meteorologian laitokset tekevät havaintoja toteutuneesta säästä ja että sen mukaan tehdään korjauksia ilmastomalleihin. Ehkä sinun kannattaa kysyä asiaa Forecalta ja Ilmatieteen laitokselta, että miten tekevät ennusteet.
Toisaalta asiassa saatetaan päästä myös oikeaan lopputulokseen ihan päättelemällä. Se on kaiketi faktaa, että mittauspisteitä on aika vähän, joten millä meteorologian laitokset keräävät tietoa toteutuneesta säästä kattavasti? Vastaus on, että ei millään. Silloin he eivät voi myöskään kovin paljon vertailla miten hyvin heidän ennustuksensa on pitänyt paikkansa ->vaikea tehdä korjauksia ilmastomalleihin.
Voi tietysti olla, että mittauspisteiden ylläpitäminen on kallista ja asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan sääennusteista enempää. Yleensä, kun ennusteet menee pieleen, on kyse hyvin paikallisesta virheestä. TV:ssä ja lehdissä ei näe kovin kattavasti paikallista ennustetta ja nettisäää, josta näkee paikalliset ennusteet, ovat ilmaisia asiakkaille. Ehkä tämä on yksi syy? En tiedä.
Onhan se toki ihan outoa väittää, että nuo mallit jollain tavalla pohjaisivat reaalimaailmassa tehtyihin havaintoihin. Tahtoisin toki tietää, miten ilmastomalli ja sääennusteet tehdään käyttämättä havaintoja toteutuneesta säästä...
Tuo mittauspisteiden vähyys on aika suhteellista sen mallin kattavuuden kannalta; havaintoasemien havaintojen, tutkadatan ja satelliittidatan yhdistelmällä on (ymmärtääkseni ja ainakin teoriassa) mahdollista saada melko kattavaa dataa mallin tarkkuuden puitteissa. Aiemmin mainittujen sateiden ja pilvisyyden lisäksi noista saadaan joko suoraan tai johtamalla myös tietoa tuulista, lämpötilasta, ilmankosteudesta ja vaikkapa sellaisesta hassusti ennusteisiin vaikuttavasta asiasta kuin lumi- ja jääpeitteistä. Varmasti jäi vielä joitain mainitsemattakin.
Siitä minulla ei ole mitään tietoa kuinka hyvin tuo data saadaan malleihin yhdistettyä. Täysin perseestä revästynä veikkauksena sanoisin, että ongelmana ei niinkään ole saatavilla olevan datan määrä vaan sen integroiminen olemassa oleviin malleihin ja mallien laskemisen raskaus. Tuon myös veikkaisin - henkilöstön määrän ohella - olevan suurin rajoittava tekijä noiden ennusteiden päivitystiheyden suhteen. Välillä tuntuu menevän jonkin aikaa selkeästi pieleen ennen kun uutta ennustetta pukkaa pihalle.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla lisäksi mainitaan, että nuo mallit ovat fysikaalisia malleja. Kun täältä selkeästi alan ammattitaitoa löytyy, niin varmasti siellä olisi tarjolla pesti henkilölle, jolta löytyy taitoa tehdä noihin malleihin integroituvan (tai edes niitä järkevästi hyödyntävän) todennäköisyysmalleihin pohjautuvan ja laskennallisesti tehokkaan menetelmän paikallisten sääennustusten parantamiseksi. Epäilemättä jossain lafkoissa voi jotain tuon suuntaista olla jo käytössäkin (ja on tietysti ihan mahdollista että ilmatieteen laitoksellakin on jo).
Sivulta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteen-osuvuus voi muuten käydä kurkkimassa jotain käppyrää noiden ennustusten paikkansapitävyydestä. Osoitteessa
http://liikennejarjestelma.fi/palveluta ... ennusteet/ on vielä vähän lisää.
Ja ihan ettei kenellekään jää väärää kuvaa, minulla ei tosiaan ole mitään tekemistä Ilmatieteen laitoksen kanssa kuten ei varmaan kenelläkään muullakaan tässä ketjussa vielä kirjoittaneella. Lukuunottamatta sitä että siellä on muutama enemmän tai vähemmän tuttu ollut töissä ja olen muutaman kerran käynyt vetämässä Dynamicumissa safkaa.