Esim. lintukaukoputket ovat typpitäytteisiä, eivät huurru sisältä... 30 vuoden välein kuulemma pitää keskimäärin tarkistaa, onko vuotoja. Toki niissä ei ole mitään elektroniikkaa käytössä.tonskulus kirjoitti:Kyllähän tyhjiön saa pysymään vaikka iäisyyden oikeanlaisella rakenteella. Periaatteessa kyseessä voisi olla täysin umpinainen systeemi, eli läpiviennit olisi vain sähköille. Näin päästäisiin eroon mahdollisesti vuotavista saumoista.
Kosteus objetiivin sisällä?
-
- Viestit: 7571
- Liittynyt: Heinä 21, 2005 18 : 00
--------
Aves!
Aves!
-
- Viestit: 4487
- Liittynyt: Elo 15, 2010 13 : 19
Tuollainen olisi aika hankala. Esimerkiksi huolto olisi mahdotonta. Valmistusteknisesti sen yhdistäminen tiiviisti optiikkaan olisi kanssa aika mahdotonta. Varsinkin, jos pitäisi pysyä kuluttajakrääsän tuotantokustannuksissa. Labrakäyttöön yksinkertainen tyhjiöspeksattu metallipurkki tuuman ikkunalla maksaa helposti saman kuin ammattitason objektiivi.tonskulus kirjoitti:Kyllähän tyhjiön saa pysymään vaikka iäisyyden oikeanlaisella rakenteella. Periaatteessa kyseessä voisi olla täysin umpinainen systeemi, eli läpiviennit olisi vain sähköille. Näin päästäisiin eroon mahdollisesti vuotavista saumoista.
Hannu
-
- Viestit: 3426
- Liittynyt: Marras 29, 2006 17 : 00
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Kyse olikin vain siitä että tollainen on mahdollista toteuttaa sinänsä jopa melko helposti, kustannukset on sitten ihan eri juttu - etenkin jos laitteesta pitäisi tehdä huoltoa varten purettava malli.hkoskenv kirjoitti:Tuollainen olisi aika hankala. Esimerkiksi huolto olisi mahdotonta. Valmistusteknisesti sen yhdistäminen tiiviisti optiikkaan olisi kanssa aika mahdotonta. Varsinkin, jos pitäisi pysyä kuluttajakrääsän tuotantokustannuksissa. Labrakäyttöön yksinkertainen tyhjiöspeksattu metallipurkki tuuman ikkunalla maksaa helposti saman kuin ammattitason objektiivi.tonskulus kirjoitti:Kyllähän tyhjiön saa pysymään vaikka iäisyyden oikeanlaisella rakenteella. Periaatteessa kyseessä voisi olla täysin umpinainen systeemi, eli läpiviennit olisi vain sähköille. Näin päästäisiin eroon mahdollisesti vuotavista saumoista.
Tavan valokuvaaja ei tyjiöoptiikasta paljoa kuitenkaan hyötyisi, joten käyttäkohteet jäisi lähinnä ammattikäyttöön erikoistarkoituksiin joissa kustannukset eivät ole rajoitteena.
*etelä-karjalan VALOKUVAPRIKAATIKENRAALI spegen armollisella ylennyksellä*
http://tonskulus.kuvat.fi/
http://tonskulus.kuvat.fi/
-
- Viestit: 1584
- Liittynyt: Joulu 21, 2013 19 : 03
- Paikkakunta: Jyväskylä
- Viesti:
Niin, kyllähän tuosta vesi lähti, kun pisti sen etulinssi alaspäin kuivumaan. Toisinpäin ei tapahtunut oikein mitään edes parissa päivässä.
Jesse Kyytinen
jessekyytinen.wordpress.comSamyang, Zeiss, ja Canon FDL -manuaalilaseja 5D3:n nokalla
jessekyytinen.wordpress.comSamyang, Zeiss, ja Canon FDL -manuaalilaseja 5D3:n nokalla
-
- Viestit: 2252
- Liittynyt: Heinä 07, 2009 13 : 19
-
- Viestit: 90
- Liittynyt: Huhti 17, 2016 12 : 08
Asiaa helpottaa se,et ei ota sitä objektiivia/kameraa ihan suoraan huoneenlämpöön,vaan antaa sen lämmetä tasaisemmin ja hitaammin kameralaukussa,repussa tai missä se nyt on ollutkin vähän aikaa.
Sama toimii toisinkin päin,siis sisältä ulos kylmään.
Eikä sitä asiaa tarvitse tuntitolkulla odotella jokunen minuutti tai 10min auttaa asiassa jo paljon.
Kastuneet vermeet ovat tietysti eri asia,mutta siinäkin saa vähennettyä niitä huuruja ainakin sen tiivistyneen kosteuden osalta.
Sama toimii toisinkin päin,siis sisältä ulos kylmään.
Eikä sitä asiaa tarvitse tuntitolkulla odotella jokunen minuutti tai 10min auttaa asiassa jo paljon.
Kastuneet vermeet ovat tietysti eri asia,mutta siinäkin saa vähennettyä niitä huuruja ainakin sen tiivistyneen kosteuden osalta.
-kivaa,kun "filmi" ei maksa mitään-
-
- Viestit: 1422
- Liittynyt: Helmi 26, 2004 13 : 34
- Paikkakunta: Riihimäki
Itsellä kokemusta huurtuvasta kiikaritähtäimestä. Metsästyskaudella ei tietenkään mahdollista lähettää verstaalle mutta hyvä ensiapu oli irroittaa kiikari aseesta ja laittaa se lämpöpatterin ja seinän väliin yöksi. Muutaman yön jälkeen se oli niin kuiva, että huurtuminen väheni lähes nollaan ja kauden jälkeen sitten kunnon huoltoon.
-
- Viestit: 90
- Liittynyt: Huhti 17, 2016 12 : 08
No on sillä jotain vaikutusta johonkin,kun tuskin ne valmistajat ihan suotta antavat sellaisia ohjeita.Sakke_K kirjoitti:No ei kyllä toimi, koska lämpimästä kylmään vietäessä ei koskaan huurru...!tippiwatti kirjoitti:Sama toimii toisinkin päin,siis sisältä ulos kylmään.
Jospa sitä huurtumista on sitten sisälle tullessa vähemmän kun on malttanut kumminkin päin edes jokusen minuutin.
-kivaa,kun "filmi" ei maksa mitään-
-
- Viestit: 469
- Liittynyt: Elo 31, 2015 21 : 44
-
- Viestit: 1732
- Liittynyt: Kesä 03, 2004 14 : 50
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Lämpölaajenemisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kastepistelämpötilalla sen sijaan on. Mitä kylmempää ilma on, sen vähemmän se kykenee sitomaan itseensä kosteutta (absoluuttista), eli huurtuminen on joko sisällä olevan kosteuden muuttumista pisaroiksi kaasusta tai pintaan tiivistyvää kosteutta ulkopuolella.burmanm kirjoitti:Lämpölaajeneminen voisi olla ainoa syy minkä takia. Kondensaatiota ei tapahdu kun tuodaan lämpimämpi esine kylmään, ainoastaan toiste päin.tippiwatti kirjoitti:No on sillä jotain vaikutusta johonkin,kun tuskin ne valmistajat ihan suotta antavat sellaisia ohjeita.
Yleensä, kun objektiivin sisus on kuiva, lämpimään vietäessä: Sisäilma sisältää paljon vettä (20 asteinen ilman nin 20g/m³) ja koska objektiivi on kylmempi, vaikka -10°, niin tiivistyy sen pintaan ensin kuuraa ja kun pinta lämpenee yli 0° vettä, eli kastetta. Kun objektiivi lämpenee edelleen haihtuu pinnasta kosteus vähitellen kokonaan pois.
Jos objektiivin antaa sisälle tuomisen jälkeen ensin lämmetä esim. muovipussissa, ei ilmiötä tapahdu kun objektiivin lämpö on tasaantunut kastepistelämpötilaa lämpöisemmäksi, eli aika lähelle huoneen lämpötilaa.
Toisin päin huurtumista ei tapahdu, koska ulkona on erittäin vähän vettä kylmässä ilmassa ja objektiivin pinta on lämpöisempi kuin ympäristön kastepistelämpötila.
Jari Puranen
-
- Viestit: 7571
- Liittynyt: Heinä 21, 2005 18 : 00
Et lukenut kunnolla... eli tässä otettiinkin kantaa siihen, miksi objektiivin valmistajat kehottavat viemään hallitusti objektiivin lämpimästä kylmään. Eli tarkkaan ottaen tarkoitettiin- arvailtiin syyksi- lämpösupistumista ;-)JPu kirjoitti:Lämpölaajenemisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
--------
Aves!
Aves!
-
- Viestit: 469
- Liittynyt: Elo 31, 2015 21 : 44
-
- Viestit: 1732
- Liittynyt: Kesä 03, 2004 14 : 50
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
ok..Sakke_K kirjoitti:Et lukenut kunnolla... eli tässä otettiinkin kantaa siihen, miksi objektiivin valmistajat kehottavat viemään hallitusti objektiivin lämpimästä kylmään. Eli tarkkaan ottaen tarkoitettiin- arvailtiin syyksi- lämpösupistumista ;-)JPu kirjoitti:Lämpölaajenemisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mutta enpä usko, että tuo olisi syy, muutokset mitoissa on minimaallisia. Kosteus sen sijaan hiljalleen aiheuttaa haittaa sähköosille joita nykyisissä objektiiveissa on kaikissa sisällä ja hidas lämmön tasaaminen on vain termi, kun pääajatus on, lämpötilaeron kaventaminen ja kosteutta ei pyri sisällä vetenä. Eli ajatus on luultavimmin suojata objektiivia kastumiselta.
Jari Puranen
-
- Viestit: 469
- Liittynyt: Elo 31, 2015 21 : 44
Edelleen, ei se kastu kun lämpimästä viedään kylmään. Ja kun varoitus oli nimenomaan ettei niinkään päin saisi tehdä, niin tähän on oltava muu syy kuin kosteus.JPu kirjoitti:Mutta enpä usko, että tuo olisi syy, muutokset mitoissa on minimaallisia. Kosteus sen sijaan hiljalleen aiheuttaa haittaa sähköosille joita nykyisissä objektiiveissa on kaikissa sisällä ja hidas lämmön tasaaminen on vain termi, kun pääajatus on, lämpötilaeron kaventaminen ja kosteutta ei pyri sisällä vetenä. Eli ajatus on luultavimmin suojata objektiivia kastumiselta.
Paljon muuta vaihtoehtoja kuin pestä kädet eri materiaalien erilaisista lämpölaajenemisista ei sitten oikein jää miksi tuollaista ei suositeltaisi.
-
- Viestit: 1732
- Liittynyt: Kesä 03, 2004 14 : 50
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
-
- Viestit: 469
- Liittynyt: Elo 31, 2015 21 : 44
Tämä kuulostaa aivan yhtä todennäköiseltä ;)JPu kirjoitti:juu ei, mutta sekin on mahdollista, että ohjeen kääntänyt ihminen ei osannut kunnolla japania, tai englantia, tai ei vaan ihan ymmärtänyt mitä se insinööri selitti, että pitäisi kirjoittaa siihen ohjeeseen.. :) Asiat ovat ennenkin menneet ylösalaisin..
-
- Viestit: 1584
- Liittynyt: Joulu 21, 2013 19 : 03
- Paikkakunta: Jyväskylä
- Viesti:
Nyt on sitten sama putki uudelleen vettä sisältävä eikä meinaa kuivua... Vinkkejä?
Jesse Kyytinen
jessekyytinen.wordpress.comSamyang, Zeiss, ja Canon FDL -manuaalilaseja 5D3:n nokalla
jessekyytinen.wordpress.comSamyang, Zeiss, ja Canon FDL -manuaalilaseja 5D3:n nokalla
En valitettavasti osaa neuvoa tuossa objektiivin sisään päässeen kosteuden kuivattamisessa. Yleensä kaikki kuivaa kuivassa ympäristössä, missä ilma pääsee kohtuullisesti kiertämään. Kuivumis- ja ilmanvaihtumisreikä taitaa olla aika pieni, eli aikaa kuluu... eli ongelma taitaa olla se, että mistä sitä kosteutta ja miksi sinne sisälle pääsee.
Mutta toiseen, keskustelussa esille nousseeseen asiaan. Tuossa kovasti vakuutettiin, ettei lämpimästä kylmään viety kappale huurru. Ei huurrukaan, jos se on umpinainen kappale, siis ns. "yhtä puuta". Onton kappaleen kohdalla voi olla toisinkin.
Kaasuseoksilla, kuten ilma, on kai eri molekyylien adheesio- ja koheesiovoimista johtuen taipumus ajan kuluessa sekoittua varsin tasaisesti, jos ei mikään ulkoinen voima estä sekoittumista. Objektiivi ei ole täysin umpinainen kappale, ainakaan mikään pumppuzoomi ei ole, eikä taida olla muutkaan, ainakaan tavallisten harrastajien ostettavissa olevat. Kun objektiivi on tarpeeksi kauan sisällä, sen sisällä on samanlainen kaasuseos kuin säilytystilassa muuallakin, eli myös huoneilmassa oleva vesihöyryn suhteellinen osuus on objektiivin sisällä. Kun tuo objektiivi viedään kylmempään paikkaan, se ei suinkaan kylmene tasaisesti, vaan ulkopinta jäähtyy ensin, sisäosat myöhemmin. Ohuemmissa kohdissa - tietysti myös materiaalin lämmönjohtavuus vaikuttaa - ulkopinta jäähtyy läpi nopeimmin. Kun objektiivin ilmanvaihtoaukot ovat kuitenkin siinä vuotavassakin objektiivissa varsin pienet, ei sisällä oleva kaasuseos ole vielä muuttunut esim. vesihöyryn määrältään tuota kuivempaa ulkoilmaa vastaavaksi. Tapahtuu täsmälleen sama ilmiö kuin silloin, kun kylmä esine tuodaan sisälle. Sisällä olevan ilman kastepiste saavutetaan ulommaisen lasin sisäpinnalla, ja se huurtuu. Ulkoa sisälle tuotaessa, tai siis kylmästä lämpimään, huurtuminen tapahtuu vain ensisijaisesti ulkopinnalle.
MOT. Tai sitten ei...
JL Anttola
PS. Huurtuminen sisäpuolelta voidaan kait estää tai ainakin vähentää kahdella tavalla: Saadaan sisälle hyvin kuivaa kaasua, ja suljetaan mahdollisimman umpioksi. Tai tehdään ilmanvaihtoa niin paljon, että sisäilma vaihtuu nopeasti samaksi kuin ympäröivä ilma, ja kaikki seinämät ohuiksi ja nopeasti lämpöä johtaviksi, jotta lämpötilaerot häviävät nopeasti...
Mutta toiseen, keskustelussa esille nousseeseen asiaan. Tuossa kovasti vakuutettiin, ettei lämpimästä kylmään viety kappale huurru. Ei huurrukaan, jos se on umpinainen kappale, siis ns. "yhtä puuta". Onton kappaleen kohdalla voi olla toisinkin.
Kaasuseoksilla, kuten ilma, on kai eri molekyylien adheesio- ja koheesiovoimista johtuen taipumus ajan kuluessa sekoittua varsin tasaisesti, jos ei mikään ulkoinen voima estä sekoittumista. Objektiivi ei ole täysin umpinainen kappale, ainakaan mikään pumppuzoomi ei ole, eikä taida olla muutkaan, ainakaan tavallisten harrastajien ostettavissa olevat. Kun objektiivi on tarpeeksi kauan sisällä, sen sisällä on samanlainen kaasuseos kuin säilytystilassa muuallakin, eli myös huoneilmassa oleva vesihöyryn suhteellinen osuus on objektiivin sisällä. Kun tuo objektiivi viedään kylmempään paikkaan, se ei suinkaan kylmene tasaisesti, vaan ulkopinta jäähtyy ensin, sisäosat myöhemmin. Ohuemmissa kohdissa - tietysti myös materiaalin lämmönjohtavuus vaikuttaa - ulkopinta jäähtyy läpi nopeimmin. Kun objektiivin ilmanvaihtoaukot ovat kuitenkin siinä vuotavassakin objektiivissa varsin pienet, ei sisällä oleva kaasuseos ole vielä muuttunut esim. vesihöyryn määrältään tuota kuivempaa ulkoilmaa vastaavaksi. Tapahtuu täsmälleen sama ilmiö kuin silloin, kun kylmä esine tuodaan sisälle. Sisällä olevan ilman kastepiste saavutetaan ulommaisen lasin sisäpinnalla, ja se huurtuu. Ulkoa sisälle tuotaessa, tai siis kylmästä lämpimään, huurtuminen tapahtuu vain ensisijaisesti ulkopinnalle.
MOT. Tai sitten ei...
JL Anttola
PS. Huurtuminen sisäpuolelta voidaan kait estää tai ainakin vähentää kahdella tavalla: Saadaan sisälle hyvin kuivaa kaasua, ja suljetaan mahdollisimman umpioksi. Tai tehdään ilmanvaihtoa niin paljon, että sisäilma vaihtuu nopeasti samaksi kuin ympäröivä ilma, ja kaikki seinämät ohuiksi ja nopeasti lämpöä johtaviksi, jotta lämpötilaerot häviävät nopeasti...