Tarkennus piste maisemaa varten?

[JPQ]

Tarkennus piste maisemaa varten? onko totta jos terävyysaluetta maksimoidaan että käytetään hyperfokaalista tarkennus pistetä.Mietin vaan jos hankin MF laseja masemiin joskus. Tosin se varmaan tarkoittaa kun polttovälejä katsoo ne hyödyllisiä lähinnä kinokoossa. ja kyllämaisemat minulle yleensä laajis kuvia.

[elmar]

FF, 21 mm, f/8, tarkennus 2 m = terävyysalue 0.96 m-ääretön. http://www.dofmaster.com/dofjs.html

[nomad]

FF, 21 mm, f/8, tarkennus 2 m = terävyysalue 0.96 m-ääretön. http://www.dofmaster.com/dofjs.html

Noi dof-taulukot ovat ehkä hieman suurpiirteisiä. Mielestäni myös ilmaistun terävyysalueen sisällä on havaittavissa todellisia terävyyseroja - ainakin jos kuvaa katsotaan todella isona. Nettikuvassa tuolla ei varmaankaan ole väliä, eikä niissä printeissäkään joita minun on itse mahdollista tehdä. Hifistelyn nimissä yritän kuitenkin miettiä kohteen (kohteita, aiheita) siitä maisemasta ja tarkentaa (ja himmentää) sitten sen mukaan.

[Maffer]

Mä yleensä tarkennan niin, että etualalla oleva objekti on kohtuullisen terävä ja annan taustan mennä mihin se menee. Jos ei sitten se tausta ole tärkeämpi, kuten tähtiä, revontulia jne.

Tilt on järkevämpi keino jos halutaan varmasti läheltä kauas fokukseen mahdollisimman paljon. Tällöinkin ongelmaksi tulee lähellä oleva korkea kohde, jolloin tarkennustaso menee ikään kuin kohteen läpi.

[elmar]

Noi dof-taulukot ovat ehkä hieman suurpiirteisiä. Mielestäni myös ilmaistun terävyysalueen sisällä on havaittavissa todellisia terävyyseroja - ainakin jos kuvaa katsotaan todella isona. Nettikuvassa tuolla ei varmaankaan ole väliä, eikä niissä printeissäkään joita minun on itse mahdollista tehdä. Hifistelyn nimissä yritän kuitenkin miettiä kohteen (kohteita, aiheita) siitä maisemasta ja tarkentaa (ja himmentää) sitten sen mukaan.

Ovat toki, kuvahan on teoriassa terävä vain yhdessä pisteessä ja kaikki muu on eritasoista epäterävyyttä.

Aihetta sivuten, eräs Leica-guru kertoi että 50 Summicronilla päästään käsistä kuvaten ehdottomaan terävyyteen vasta n. 1/2000 ajoilla, hitaammilla kuva on pikselitasolla aina enemmän tai vähemmän tärähtänyt.

Voi vaan kysyä onko tuollaisen pohdiskelusta ja etenkään mittailusta mitään käytännön hyötyä?

[Munt]

Aihetta sivuten, eräs Leica-guru kertoi että 50 Summicronilla päästään käsistä kuvaten ehdottomaan terävyyteen vasta n. 1/2000 ajoilla, hitaammilla kuva on pikselitasolla aina enemmän tai vähemmän tärähtänyt.

Voi vaan kysyä onko tuollaisen pohdiskelusta ja etenkään mittailusta mitään käytännön hyötyä?

Kuvan värien puhtaus kärsii, kun vedetään käsivaralta sinnepäin. Käytännön hyöty tulee varmaan siitä laadusta, jota useimmat ei koskaan näe, kun kuvaavat suttuisilla pullonpohjilla. Niillä on aika sama miten vetää... ;)

Ja nuo DoF mittarit voitte unohtaa. Ne on viihteellisiä ja suuntaa antavia systeemejä, jotka ei tiedä oikeasta elämästä kuvaamisen kanssa yhtään mitään.

FF, 21 mm, f/8, tarkennus 2 m = terävyysalue 0.96 m-ääretön. http://www.dofmaster.com/dofjs.html

Ei ainakaan 21mm Zeiss Distagonin kanssa toimi näin. Lasihan on perseentäräyttävän terävä laajikseksi ja siinä näkyy hyvin, jos kuvataan käsivaralta ja sinnepäin. Voisin kirjoittaa myös pari saaa tuon field curvaturen vaikutuksesta terävyysalueeseen kuvan eri kohdissa, mutta täällä ehkä 2 lukijaa tajuaisi mistä puhun...

..

[Maffer]

Niin, jos 21mm zeissin tarkentaa 2m, niin kaukaisuudessa näkyy vain pelkkää suttua. Ehkä siinä 1m - 20m sätellä on kohtuullisen terävää. Ja jos tarkentaa hitusen alle äärettömän niin n. 100m päässä on suttua reunoilla. Hyvin kranttu lasi tosiaankin. Siksipä liveviewiä tarvitaan.

[Munt]

Niin, jos 21mm zeissin tarkentaa 2m, niin kaukaisuudessa näkyy vain pelkkää suttua. Ehkä siinä 1m - 20m sätellä on kohtuullisen terävää. Ja jos tarkentaa hitusen alle äärettömän niin n. 100m päässä on suttua reunoilla. Hyvin kranttu lasi tosiaankin. Siksipä liveviewiä tarvitaan.

21mm Distagon DoF muoto on sellainen, että maisemissa pitää tarkentaa reuna oikeaan kohtaan (takanäytöllä) ja himmentää, jolloin keskiosan DoF syvenee enemmän suhteessa reunoihin. Se reuna ei ole suttu, vaan tarkennus on väärässä kohdassa, koska keskiosan kanssa ei oikeastaan voi tarkentaa oikein. Tämä on just sitä field curvaturea ja joka yksilö tuntuu olevan eri tavalla kasattu ja käyttäytyvän eri tavoin. Eli suomeksi sanottuna näissä zeissin laajiksissa on vahva käsityön leima.

..

[elmar]

Ja nuo DoF mittarit voitte unohtaa. Ne on viihteellisiä ja suuntaa antavia systeemejä, jotka ei tiedä oikeasta elämästä kuvaamisen kanssa yhtään mitään.

Kaikki mittaukset ovat vain suuntaa antavia. Syväterävyys(kin) on puhdas makuasia, jollekin epäterävä on toiselle riittävän terävä sanoi mittarit mitä hyvänsä.

[JPQ]

Zeissit onneksi ei edes kiinnosta eikä muutenkaan noin laajat pahemmin. ps. tähän asti yleensä maisemakuvat kuvannut niin että AF saanu napata kuvan takaosasta kiinni muutenhan tämä toimisi mutta koska ketju koskee MF laseja niin ei tietenkään toimi.

[JPQ]

TS lasit on vaan tyyritä siis merkin omat ja sitten muissa väritoisto tms syitä miksen innostu. Joskin en tiedä miten suuria ne oikeasti on mutta silti nuo siis väritoistolliset erot. ja sitä paitsi kyllä luulisin että maisemasta tarpeeksi terävä tulee 28mm ja f11 yhdistlemällä jos cropissa 18mm f8 tekee käytännössä sopivaa.

[nomad]

ja sitä paitsi kyllä luulisin että maisemasta tarpeeksi terävä tulee 28mm ja f11 yhdistlemällä jos cropissa 18mm f8 tekee käytännössä sopivaa.

Kysymys on paljolti siitäkin miten radikaalisti sitä etualaa/taustaa kuvaan sommitellaan. Itse olen melko maltillinen kuvaaja joten terävyysalueen hallinta ei ole tuottanut isompaa ongelmaa. Sitäpaitsi f/16 on täyskärissä tarvittaessa ihan ok, sanovat mitä sanovat.

Vahvempi peruste TS objektiivin hankintaan voisi olla arkkitehtuurikuvaus.

[JPQ]

ja sitä paitsi kyllä luulisin että maisemasta tarpeeksi terävä tulee 28mm ja f11 yhdistlemällä jos cropissa 18mm f8 tekee käytännössä sopivaa.

Kysymys on paljolti siitäkin miten radikaalisti sitä etualaa/taustaa kuvaan sommitellaan. Itse olen melko maltillinen kuvaaja joten terävyysalueen hallinta ei ole tuottanut isompaa ongelmaa. Sitäpaitsi f/16 on täyskärissä tarvittaessa ihan ok, sanovat mitä sanovat.

Vahvempi peruste TS objektiivin hankintaan voisi olla arkkitehtuurikuvaus.

ja tietyt metsänpohja kuvat mutta mun tuloilla ei noita ostella ja järkkärinkin päivitys tai uusi rinnalle on vuosien juttu. ja kyllä f11 toimii cropissa vastaavasti ihan hyvin sanoi kuka mitä tahansa telessäni lähimatkoilla jopa f13 CA vihdoin CAn tosi hyvin kuriin vaikeissa oloissa eikä minusta vielä 12mp runkokaan pahemmin pehmeää jälkeeä silloin tuota.

[Matti_JH]

Taik sitten esim. f8, tarkentaa äärettömään ja ottaa kuvan, jonka jälkeen tarkennus siihen metriin, pariin ja uusi kuva.
Sit vähän photoshoppia.

[fieroman]

Eikö muka nykyisissä manuaalilaseissa ole etäisyys merkintöjä ja aukkomerkintöjä. Siitä vaan valitaan aukko ja etäisyysrenkaan ääretön merkki tuon aukon kohdalle niin laajakulmahan on tarkka hyvin läheltä äärettömään.

[Maffer]

Tarkka riippuu ihan siitä kuinka iso printti on tai kuinka läheltä katsotaan. Ne merkinnät voi olla jotain homeisia filmiajan merkintöjä vähän lasista riippuen.

[kurg]

Kolmas tekijä, lopputuotteen koon ja katseluetäisyyden lisäksi, on katselijan näön tarkkuus.
Summa summarum: Ei ole olemassa jotakin yhtä ja tiettyä raja-arvoa (aukkoa/etäisyyttä), jolla jokin kuva on terävä tai ei ole terävä.

Jos ajatellaan kuvan käyttötarkoitusta, joka melko suurella todennäköisyydellä on ruudulla kuvaa kokonaisena katselu (kotisivut, sosiaalinen media) tai A4 (tai alle) kokoluokan paperikuva, ovat kaikki tässä ketjussa ehdotetut arviot/arvaukset/neuvot/ohjeet yhtä hyviä.

Ongelma on siinä, että joku saattaa tihrustella kuvia 1:1 pikselikoossa näytöllä ja vedellä siitä jotain johtopäätöksiä. Tämä ei vastaa oikeastaan koskaan kuvan loppukäyttöä, eikä näin ollen vastaa myöskään loppukäyttäjän kokemaa kuvan terävyyttä. Objektiivi/kamera/kenno-testit on asia erikseen, mutta nyt ei sellaisesta käytöstä käsittääkseni ollut kyse.

[fieroman]

Tarkka riippuu ihan siitä kuinka iso printti on tai kuinka läheltä katsotaan. Ne merkinnät voi olla jotain homeisia filmiajan merkintöjä vähän lasista riippuen.

Mutta miten sitten tarkennat maisemassa jossa ei oikein ole kiintopistettä? Takanäytöltäkö himmenninappia painellen. Sitä varten on olemassa ne homeiset filmiajan merkinnät että tarkennusalue voidaan määritellä tihrustelematta kameran läpi ja ne on toiminut hyvin varmaan satavuotta. Filmiajalla oli paljon kameroita joita ei voinut muuten tarkentaakaan kuin tarkennusrenkaasta arvioimalla tai mittanauhalla.

[nomad]

Tarkka riippuu ihan siitä kuinka iso printti on tai kuinka läheltä katsotaan. Ne merkinnät voi olla jotain homeisia filmiajan merkintöjä vähän lasista riippuen.

Mutta miten sitten tarkennat maisemassa jossa ei oikein ole kiintopistettä? Takanäytöltäkö himmenninappia painellen. Sitä varten on olemassa ne homeiset filmiajan merkinnät että tarkennusalue voidaan määritellä tihrustelematta kameran läpi ja ne on toiminut hyvin varmaan satavuotta. Filmiajalla oli paljon kameroita joita ei voinut muuten tarkentaakaan kuin tarkennusrenkaasta arvioimalla tai mittanauhalla.

Ei kai tässä siitä olekaan kyse, että tarkennettaisiin johon pisteeseen jossa on katsottavana pelkkää ilmaa? Riippuu sommittelusta, mutta maisemakuvissakin on yleensä kaikenmoista yksityiskohtaa niin lähempänä kuin kauempana.

[Maffer]

Niin pointti oli se, että jos mä laitan tosta zeissin kakkulasta tarkennusasteikon mukaan tarkennuksen, niin se ei todellakaan ole edes lähellä digilaitteella. Voi olla että joku toinen merkki ja runko -yhdistelmä pitää kutinsa paremmin.

Samyang 14mm on kyllä hupaisin. Siinä kun ääretön saattaa olla ihan missä sattuu yksilöstä riippuen, ensin pitää fiksata se kohdalleen (tähän löytyy googlella ohjetta). Eli kannattaa vaan testaamalla hakea ne tarkennuskierän kohdat ja merkitä ne ylös vaikka teipillä minne pyöräyttää jos haluaa yleishyvän tarkennuksen.