Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
Tapiol2003 kirjoitti:Tuntemani kelloseppä, joka Sveitsissä tekee käsin kaiken kelloissaan olisi varmaan tuosta asiasta täysin eri mieltä. Samoin kuin asiakkaansa, joista parhaimmat maksavat 500 000 € hänen tekemästä kellosta.
Tuntemasi kelloseppä ei myykään kellojaan puolentoista tonnin hintaan ja tee niitä sarjatuotantona. Hän voi sen sijaan käyttää tekoon niin kauan aikaa kun asiakkaan kärsivällisyys kestää ja jotakuinkin itse asettaa oman katteensa ilman että asiakkat kaikkoavat. Hän voi myös tehdä saman osan vaikka kymmeneen kertaa ilman että tuolla on merkittävää vaikutusta tuloihin. Huomaatko mitään eroja?
Yksittäiskappaleita/piensarjojahan ei nyt muutenkaan kannata valmistaa pitkälti automatisoiduilla koneilla, varsinainen hyöty tulee esiin juurikin valmistettaessa isoja sarjoja identtisiä tai samankaltaisia kappaleita, sekä kustannus- että laatumielessä.
Jos asia olisi yksiselitteisesti teorian mukainen, miksi esim. objektiiveissa sitten on paljon mekaanisia heittoja? Eikö niidenkin pitäisi pysyä samalla tavalla valmistustoleranssien sisällä? Vai ovatko kameroiden kennot väärässä paikassa ?
Tapiol2003 kirjoitti:Suunnattu varmaan sellaisille, jotka arvostavat alumiinkappaleesta koneistettu runkoa, paremmin tehtyjä objektiiveja, sietävät vähän erilaisuutta ja oppivat pikkuhiljaa, että noissa tuppaa täysi aukko olemaan hyvinkin käyttökelpoinen. Elävä esimerkki tuosta asiasta Leican Vario-X.
Tuo ei siis ole Panasonicin tekemä kaukoidässä, vaan Leican Saksassa. Optiikkaa tulee toki kahdesta lähteestä.
Täydellä aukolla "käyttökelpoinen" yön pimeä lasi ja pieni kenno. Ei edelleenkään mitään hurraamisen aihetta, etenkään tuohon hintaan.
"All I can do is be me, whoever that is." -Bob Dylan
Tapiol2003 kirjoitti:Jos asia olisi yksiselitteisesti teorian mukainen, miksi esim. objektiiveissa sitten on paljon mekaanisia heittoja? Eikö niidenkin pitäisi pysyä samalla tavalla valmistustoleranssien sisällä? Vai ovatko kameroiden kennot väärässä paikassa ?
Kyllä varmaan yksittäiset osat pysyvät ihan hyvin toleranssien sisällä. Tuntematta sen tarkemmin objektiivivalmistuksen haasteita uskoisin että yhtenä mekaanisista haasteista siinä on suuri osamäärä ja sitä kautta toleranssien kertaantuminen. Joissain valmistusprosesseissahan, esim. isojen urakuulalaakereiden valmistuksessa, kuulat lajitellaan sen mukaan ovatko ne ylä- vai alatoleranssissa vaiko jossain siinä välillä, ja sovitetaan sitten samalla tavalla lajiteltuihin kuoriin. En tiedä tehdäänkö objektiivien kanssa samaa mutta varmaan hyvä olisi. Sitten tulee vielä erilaiset materiaalit (lasi, teräs, alumiini, muovi) joilla kaikilla on omat lämpölaajenemakertoimensa. Tuokaan ei yksinkertaista tilannetta. Tilastollisilla laadunohjausmenetelmillähän pystytään isommissa sarjoissa ohjaamaan esim. koneistustulosta niin että tuo toleranssin sisäinen hajonta pienenee ja hyvässä tilanteessa ennustettavuus kasvaa niin että mittauksista voidaan tietyssä valmistusvaiheessa jopa luopua kokonaan, tai ainakin muuttaa se pistokokeenomaiseksi.
Yhtälailla kennojen paikalla (ja itse kennolla) on mekaaniset toleranssinsa ja jos käy huono mäihä, yhdistelmä vastakkaisessa toleransissa olevan objektiivin kanssa voi tuottaa tuloksen joka ei ole enää ideaalinen. Loppujen lopuksi kompromisseistahan tuossa on aina kyse, harva osa on juurikin eksaktisti nimellismitassa. Mutta jälleen, hyödyntämällä systemaattisesti mittaustuloksia ja ennenkaikkea suunnittelemalla rakenne oikein, hajontaa voidaan pienentää.
Tapiol2003 kirjoitti:Jos asia olisi yksiselitteisesti teorian mukainen, miksi esim. objektiiveissa sitten on paljon mekaanisia heittoja? Eikö niidenkin pitäisi pysyä samalla tavalla valmistustoleranssien sisällä? Vai ovatko kameroiden kennot väärässä paikassa ?
Olen samaa mieltä. Objektiiveissa on nykyään liian paljon heittoja automaattitarkennuksen osalta, mutta tosiaan jopa optisessa rakenteessa! Halvoissa kiitizuumeissa heitot jotenkin ymmärtää, mutta kun mennään yli 300-500€ maksaviin tuotteisiin, niin mielestäni tavaran pitäisi olla tiptop kaikinpuolin. Sama koskee kyllä kameroitakin.
Valmistajat saavat nykyään valokuvausvermeistä paljon paremmat katteet kuin vuosikymmeniä sitten. Liukuhihnatyötä, ja vaikka ei kaikilta osin olisikaan niin pienet halvat aasialais-kädet näpräävät loput.
Tässä mielessä nostan hattua Leica tyyppiselle käsityölle.
Viimeksi muokannut temama, Huhti 26, 2014 14 : 15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Tuohan oli OIKEIN mukava ja ERITTÄIN HYVIN KIRJOITETTU arvostelu. Suosittelen lämpimästi tuon lukemista.
Ja se kamera oli myös ERITTÄIN HYVÄ.
Totesit kameran ERITTÄIN HYVÄKSI yhden lyhyehkön ja nopeasti kirjoitetun nettiarvostelun perusteella?
Minusta tuo oli tyypillisesti ylihypetetty (maksettu?) kirjoitus. Koko Leica ja objektiivit vain yksinkertiasesti maksavat aivan liikaa. Eikä speksit ole edes aasialaisten kameroiden tasolla.
Tuohan oli OIKEIN mukava ja ERITTÄIN HYVIN KIRJOITETTU arvostelu. Suosittelen lämpimästi tuon lukemista.
Ja se kamera oli myös ERITTÄIN HYVÄ.
Totesit kameran ERITTÄIN HYVÄKSI yhden lyhyehkön ja nopeasti kirjoitetun nettiarvostelun perusteella?
Minusta tuo oli tyypillisesti ylihypetetty (maksettu?) kirjoitus. Koko Leica ja objektiivit vain yksinkertiasesti maksavat aivan liikaa. Eikä speksit ole edes aasialaisten kameroiden tasolla.
HUH! Täytyy olla aika pitkähermoinen kaveri joka jaksaa hinkuttaa tollasta palaa 45 minuuttia... Pelkkä katselukin on jo tuskaa, saati sitten tuon hankaaminen...
Force75 kirjoitti:
HUH! Täytyy olla aika pitkähermoinen kaveri joka jaksaa hinkuttaa tollasta palaa 45 minuuttia... Pelkkä katselukin on jo tuskaa, saati sitten tuon hankaaminen...
Tuollaisia töitä ei pitäisi antaakaan ihmisille. Työsuojeluihmisten pitäisi puuttua asiaan.
Työpäivä, joka on tuollaista hinkkausta, ei sovi lainkaan ihmiselle -- olipa töissä Saksassa, Kiinassa tai SUomessa -- ja kertoo onnettomasta tuotteen ja tuotannon suunnittelusta.
Tarkkaavaisuutta vaativan toistoluonteen lisäksi työ on kokonaisuudessaan monotonista, ei käytä ihmisen kykyjä mielekkäästi, tulos nähdään vain pinnan virheiden kautta ja päivän näkyvänä tuloksena on muutama alumiinpala, jotka työläinen ymmärtää voitavan laittaa kuntoon mielekkäämminkin. Työläinen näkee olevansa vain mekaaninen osa valmistajan markkinointikoneistoa.
Hel_NiS kirjoitti:Kyynisesti ajatellen yksi - kaksi sorvataan ja hiotaan malliksi ja loput valetaan..
Oli kuinka oli, niin outoa, jos todellakin koneellisen työstön jälkeen pitäisi hinkata tunti käsipelillä. Eli koneessa on melko väljät toleranssit..
Heitetään arviona, että noita tehdään vaikka 20 000 kpl, niin Saksalaiset käsinhinkkaajat hinkkaavat niitä 15000 tuntia. Palkkoihin menee tällöin noin 500 000€. Ja mitäs sitten jos hinkkaaja hinkkaa millin liikaa?
temama kirjoitti:Olen samaa mieltä. Objektiiveissa on nykyään liian paljon heittoja automaattitarkennuksen osalta, mutta tosiaan jopa optisessa rakenteessa! Halvoissa kiitizuumeissa heitot jotenkin ymmärtää, mutta kun mennään yli 300-500€ maksaviin tuotteisiin, niin mielestäni tavaran pitäisi olla tiptop kaikinpuolin. Sama koskee kyllä kameroitakin.
Tarkkuusmekaniikka on kallista. Kaupassa muutaman tonnin objektiivin tuotantokustanukset ovat muutamia satasia ja siihen hintaan nähden optiikoiden laatu on itse asiassa hämmästyttävän hyvä, vaikka tietysti asiakkaana haluaa epärealistista täydellisyyttä. Optisissa laser- tai mittauslaitteissa yksi 25 millinen linssi pitimineen ja säätimineen maksaa helposti ammattiobjektiivin verran ja laitteet kootaan paksuille alumiini tai teräslevyille, joten kokoakaan ei tarvitse miettiä.
Tässä mielessä nostan hattua Leica tyyppiselle käsityölle.
Sille voisi nostaa, jos se tarjoaisi jotain enemmän kuin kiinalainen massatuotanto. Mutta käsityö statuksen vuoksi ei oikein iske. Tässäkin näytää siltä, että Leicalla ei ole edes yritystä päteä teknisesti, vaan myydä tekniseti alkeellista ominaisuuksiin nähden järjettömästi ylihinnoiteltua tuotetta luksusstatuksella.
hkoskenv kirjoitti: Tässäkin näytää siltä, että Leicalla ei ole edes yritystä päteä teknisesti, vaan myydä tekniseti alkeellista ominaisuuksiin nähden järjettömästi ylihinnoiteltua tuotetta luksusstatuksella.
Eikös tuo ole heidän busineksensä ollut jo pitkään? Omistaako joku täällä alle 5v vanhan Leican kameran josta voi rehellisesti sanoa saaneensa kilpailukykyistä vastinetta rahoilleen?
hkoskenv kirjoitti: Tässäkin näytää siltä, että Leicalla ei ole edes yritystä päteä teknisesti, vaan myydä tekniseti alkeellista ominaisuuksiin nähden järjettömästi ylihinnoiteltua tuotetta luksusstatuksella.
Eikös tuo ole heidän busineksensä ollut jo pitkään? Omistaako joku täällä alle 5v vanhan Leican kameran josta voi rehellisesti sanoa saaneensa kilpailukykyistä vastinetta rahoilleen?
Digi-ämmä on tietääkseni ainoa mahdollisuus moderniin mittaetsindigiin - siinä mielessä puoluestavat paikkaansa. Tämä T taas ei tunnu tarjoavan mitään uutta peilittömien markkinoille, samanlaisia pikkukennoisia vempeleitä löytyy joka kaupan hyllyltä valinnanvaikeuteen asti. No, niissä ei ole alumiinista sorvattua saksalaise hinkkaajan hiellä marinoitua runkoa. Olisko T-leica sopiva kakkoskamera vaikka Hasselin puupäätysonyn ostaneille?
