Eri merkkiset digijärkkärit ja vanhat putket?

[Munt]

Tuosta on paljon hyviä kokemuksia. Kannattaa lukea arvosteluja ennen kun epäilee toimintaa. Ehkä joltain löytyy jopa testattavaksi jos kauniisti pyytää ;-)

Ja paljon huonoja kokemuksia löytyy myös.

..

Tosi paljon lasista kiinni, siksipä kannattaa lukea kokemuksia eri laseilla. Googlettamalla löytää varmasti kokemuksia aika monesta lasista speedboosterin kanssa.

Toisaalta... miksi ostaa speedbuusteri ja croppi nex-7, kun samaan rahaan saa FF rungon, eli A7:n?!
Ainoa ero on se, että jää yksi optinen heikko lenkki pois välistä eikä tarvitse arpoa miten lasi käyttäytyy bokehissa milläkin aukolla ja onko kulmat yhtä sekameteliä...

..

[kribe]

Ja paljon huonoja kokemuksia löytyy myös.

..

Tosi paljon lasista kiinni, siksipä kannattaa lukea kokemuksia eri laseilla. Googlettamalla löytää varmasti kokemuksia aika monesta lasista speedboosterin kanssa.

Toisaalta... miksi ostaa speedbuusteri ja croppi nex-7, kun samaan rahaan saa FF rungon, eli A7:n?!
Ainoa ero on se, että jää yksi optinen heikko lenkki pois välistä eikä tarvitse arpoa miten lasi käyttäytyy bokehissa milläkin aukolla ja onko kulmat yhtä sekameteliä...

..

Hyvä kysymys, en tiedä miksi FF-rungolle ehdotettiin croppi-Nexiä vaihtoehdoksi. Ehkä siksi, että siihen on saatavilla enemmän AF-laseja?

En muutenkaan ymmärrä Nex-7 ostoa tänäpäivänä, ellei saa sinne <500€ hintaan.

[ChiKung]

Joo, vähän sellainen periaate itselläkin, ettei objektiivien ja kennon väliin kannata ylimääräistä lasia laittaa (poislukien toki jokin asiat, kuten sopivat telekonvertterit).

Mistähän tuo mahtaa johtua, että jotkut objektiiveista toimii paremmin speed boosterin kanssa kuin toiset? Sotkeeko esim. akromaattisen linssin toimintaa?

Toinen juttu croppikennon ja täysikennoisen eroista. Mistähän näiden ero mahtaa johtua? Eli täysikennoisen objektiivilla ja varsinkin suurella aukolla tuntuu kontrasti kärsivän croppikennoisessa. Heijastaakohan kennon ympäriltä takaisin linsseihin, vai mistähän lie johtuu?

Lasissahan on toriumoksidia, eli taitaapa olla alfahajoava. Aiheuttaakohan vahinkoa kennolle?

Epäilen vahingollisuutta (Wikistä):
"Because of their relatively large mass..."

Kennon suotimet nappaavat sen viimeisenkin ytimen talteen.

Näinpä se taitaa olla. Kiitosta. Testaan (kunhan posti kulkee), aiheuttaako kohinaa. Eli samalla valotusajalla kuvaa pelkkää rungon tulppaa ja lasia linssinsuojuksen kanssa. Jos ei ole eroa, niin ei pääse alfat kennolle asti.

Edit. Ei ehtinyt vielä tämän päivän postilla. Ensi viikolla sitten luvassa:
- Super-Takumar 50mm f/1,4
- Tamron Auto 135mm f/2,8
- Vivitar 200mm f/3,5

Hieman jos jaksaisi googlailla ja vertailla, niin luultavasti löytyisi vielä parempi vaihtoehtoja. Nämä hyväkuntoisia ja edullisia. Esim. Takumarista on se ensimmäinen versio (nyt ei ole varmuutta onko se, todennäköisesti ei sillä muuten olisi varmasti ollut ilmoituksessa maininta) hieman parempi, eli kahdeksalla linssielementillä. Tamron oli hyvin edullinen, mutta hieman parempana vaihtoehtona voisi olla esim. Pentacon 135mm f/2,8 jossa 15 himmenninlevyä. Tuon Vivitarin (Kominan valmistama) pitäisi olla varsin pätevä, tosin Takumar 200mm f/3,5 saattaisi olla hieman parempi arvostelujen perusteella. Kunto kuitenkin ratkaisee vanhoissa, eli laatulasikin voi olla rikkinäinen. Sillä valitsin nuo myyjän ja kuvien mukaan hyväkuntoiset.

[itu]

Tamron 60B (300/2.8, http://www.adaptall-2.org/ ) on lukemani mukaan ( http://www.adaptall-2.org/lenses/107B.html ) suunniteltu niin, että siinä pitää olla suodin paikallaan (pudotettavaa mallia takaosassa). Täytyy varmaan joskus katsoa sopivalla kelillä, onko kontrastissa eroa tai tuleeko palloaberraatiota merkittävästi lisää...

Leikkokuva on muuten ehdoton tämän optiikan kanssa. Siru vilkuttaa tarkan ympärillä mutta leikko ja mikroprisma osuu just.

[ChiKung]

Hienoa. Hinnat-alkaen Canoneihinkin saa vaihdettua tuon leikon. Löytyy eBaystä sopuhintaan. Joka ei ole leikkoa käyttänyt, niin tässä demovideo aiheesta.

Tuossa video, kuinka vaihdetaan 1000D:hen: http://www.youtube.com/watch?v=dw5zPXPRE0c

Tuskin paljon poikkeaa operaatio muissa malleissa, mutta eiköhän niihinkin ohjeet löydy.

[kohan]

Hienoa. Hinnat-alkaen Canoneihinkin saa vaihdettua tuon leikon. Löytyy eBaystä sopuhintaan. Joka ei ole leikkoa käyttänyt, niin tässä demovideo aiheesta.

Tuossa video, kuinka vaihdetaan 1000D:hen: http://www.youtube.com/watch?v=dw5zPXPRE0c

Tuskin paljon poikkeaa operaatio muissa malleissa, mutta eiköhän niihinkin ohjeet löydy.

Ymmärsinkö oikein että kameralla on päätarkoitus käyttää manuaalioptiikoita?
Miksi väkisin yrittää tarkentaa optisella etsimellä kun nykyisin on saatavilla sähköinen etsin jossa on kehittyneemmät apuvälineet juuri tarkennusta varten peaking, osasuurennus...
Kennokoon voi valita rahapussin ja oman tarpeen mukaan.

[Munt]

Hienoa. Hinnat-alkaen Canoneihinkin saa vaihdettua tuon leikon. Löytyy eBaystä sopuhintaan. Joka ei ole leikkoa käyttänyt, niin tässä demovideo aiheesta.

Tuossa video, kuinka vaihdetaan 1000D:hen: http://www.youtube.com/watch?v=dw5zPXPRE0c

Tuskin paljon poikkeaa operaatio muissa malleissa, mutta eiköhän niihinkin ohjeet löydy.

Mitenkäs valotus toimii vaihdon jälkeen?
Onko näissä halpiksissa säädettävissä tähyslasin mukainen valotuksenkorjaus?
Huomauttaisin tässä kohtaa, että valotusmittari on tähyslasin yläpuolella ja mikäli lasi tummenee himmentäessä eri tavalla kuin alkuperäinen, niin valotus menee pieleen.

..

[itu]

Mitenkäs valotus toimii vaihdon jälkeen?

Toistaiseksi ei ole näkynyt poikkeavaa toimintaa. Valovoimaisilla optiikoilla tuo tuskin on ongelma, makroilussakaan ei ole ollut poikkeavuuksia. Mikroilussa voi ehkä tulla jotain jännää vastaan.

Kysymys miksi käyttää manuaalilaseja kuulostaa vähän hassulta, samaan hengenvetoon voisi kysyä miksi ei? Makrolaseja käytän käytännössä aina käsisäädöillä, vaikka niihin autoasetuksia tarjotaan. Turistihommat voi tietty tehdä automatiikalla, ken haluaa. Toki koko setin päivitys toisi muutaman edun mutten katso, että sijoitus kannattaisi. Leikko maksoi vain 12 € ja se on tuttu filmiajalta.

[ChiKung]

Mitenkäs valotus toimii vaihdon jälkeen?
Onko näissä halpiksissa säädettävissä tähyslasin mukainen valotuksenkorjaus?
Huomauttaisin tässä kohtaa, että valotusmittari on tähyslasin yläpuolella ja mikäli lasi tummenee himmentäessä eri tavalla kuin alkuperäinen, niin valotus menee pieleen.
..

Kiitos huomautuksesta, enpä ajatellut tuota(kaan) ihan loppuun asti. Täytyy hieman lueskella lisää käyttökokemuksia. Jos näin on, niin eipä taida toimia sellaisenaan, himmennettynä nimittäin ei tahdo nuo leikot toimia, eli luultavasti valotukset arpoo ihan miten sattuu. Jos joutuu jokaiseen kuvaan arpomaan uudestaan valotuksen, menettää siitä leikosta saadun nopeusedun.

Käyttökokemuksia kuulisin mielelläni noista "tarvike"leikoista halpisrungoissa. Eli toimiiko valotusmittaus myös himmennettynä?

[Munt]

Käyttökokemuksia kuulisin mielelläni noista "tarvike"leikoista halpisrungoissa. Eli toimiiko valotusmittaus myös himmennettynä?

Ei kukaan tiedä ja osaa sanoa!
Ei ole olemassa tietoa mistään "tarvikeleikosta", vaan jokainen malli toimii tietyllä tavalla ja sellainen vaan pitää ostaa, asentaa ja kokeilla.
Ihan turha kysellä muuten kuin kertomalla mikä runko ja mistä siihen saa sopivan tähyslasin. Sitten joku asian kokeillut voi kertoa tarkan mallin ja se siitä.

Lopultakin pitää muistaa myös se, että jos ja kun tähyslasin asennus ei mene kohdilleen, niin se pitää sovittaa shimmilevyjen kanssa, tai tarkennus menee aina pieleen. Nimittäin halpislasien korkeus ei välttämättä ole aina tismalleen oikea ja myös rungoissa on rakenteellisia eroja, joiden takia tähyslasilla ei välttämättä oikeasti tee mitään. Se tähyslasi on kamerassa nykyään useimmiten vain siksi, että siitä voi tähdätä mitä kuvaa ja rajata kuvattavan kohteen. Oikeaa terävyysaluetta se harvoin näyttää ja vielä harvemmin näyttää sen oikeaan kohtaan.

..

[ChiKung]

No joo. Eipä maksa vaivaa, kun kamerakin vaihtunee jossain vaiheessa sellaiseksi, johon saa ihan oikean lasin kiinni. Siihen asti mentävä tuolla alkuperäisellä ja tarkennettava liveviewin avulla (ellen innostu kokeilemaan).

Arvelin tehdä pienen testin muutamalla eri objektiivilla lähinnä omaksi ilokseni. Eli vertailuun ainakin Canon EF 50 mm f/1,8 II (ns. muovi-ihme), Takumar 50 mm f/1,4, Nikkor pre-Ai 50 mm f/1,4 ja Canonin kittiputki.

Ajattelin tehdä vertailun siten, että kuvaan kaikilla kolmea eri kohdetta: Yhtä lähimmältä etäisyydeltä, johon kaikki tarkentavat, yhtä noin puolivälistä ja yhtä kaukaa. Kaikkia siis samoilla aukoilla (ts. 1,4:llä verrataan vain Nikkoria ja Takumaria, mutta pienemmillä aukoilla kaikkia). Samoin printtaan yhden testikuvan (http://hector42.deviantart.com/art/lens ... -148293508) ja kuvaan sitä kaikilla samalta etäisyydeltä. Tuosta on tarkoitus verrata erityisesti kuvan reunoja.

Kertooko tuollainen testi mitään, vai onkohan näihin (visuaalisiin) vertailuihin vakiintuneempia käytäntöjä?

Mitenhän kontrastia ja värintoistoa olisi järkevin vertailla? Vai näkeeköhän riittävän hyvin, jos valitsee oikean kohteen tuohon ensimmäiseen testiin? Valovoimaa voinee vertailla katsomalla samassa valotuksessa ja samalla aukolla valotusaikaa.

[ChiKung]

Canon EF 50 mm f/1,8 vs. SMC Takumar 50 mm f/1,4 vs. Nikkor 50 mm f/1,4:ssä Canon jäi selvästi Takumarille ja Nikkorille. Vielä f/2,0:lla ero on selkeä. Takumar ja Nikkor ovat täydelläkin aukolla (f/1,4) paremmat kontrastin ja tarkkuuden puolesta kuin Canon (f/1,8). Takumarilla tulee hieman lämpimämpi värisävy, Nikkorilla taas kylmempi. Visuaalisessa testissä en huomaa millään näistä häiritsevää CA:ta.

Sitten asiaan. Croppirunkojen kanssa kun pelaan, niin joillakin putkilla (esim. Tamron 135 mm f/2,8) täydellä aukolla kontrasti kärsii. Ensiapuna tilasin paremman vastavalosuojan kuin integroitu lirpake. VV-suojissa on kuulemma maalipinnoissa eroja. Tilasin siis halvimman mahdollisen "metallisen" eBaystä. Oletettavasti sisäpinta jokseenkin kiiltävä. Jos kiiltää, niin maalaan jollain mattamustalla vv-suojan sisäpinnan. Onkohan maaleissa merkittäviä eroja, vai käykö joku perus Maston?

Toinen asia taas liittyy croppirunkoisiin. Jotkut ovat käyttäneet "baffle":a takaelementin jälkeen. Tarkoitus rajata piirtoympyrää lähemmäs kennolle sopivaksi, niin ei heijastele turhaan rungon sisällä. M42-EOS adapteriin jää sopiva paikka tuollaiselle kokeilulle. Löytyyköhän jostain valmiina (esim. M25-M42 adapteria jotkut käyttäneet) tuollaista? Tai ihan pelkkää M42-ulkokierteellä olevaa ohutta tulppaa? Tuo on vaan vähän huonommin muokattavissa, joten arvelin tehdä kokeilun seuraavasti:

- M39->M42 adapteri pitämään levy paikallaan.
- DIY-baffle tuon adapterin ja objektiivin pään väliin (takimmainen elementti ei tule tuohon asti).

DIY-bafflen arvelin tehdä niin, että kokeilee pari eri kokoa pyöreällä reiällä aluksi. Valkkaan pienimmän, joka ei vielä vinjetoi. Tuon perusteella tekee kennon muotoisen aukon, jossa ristimitta vastaa tuon pyöreän halkaisijaa.

Onkohan tuhoontuomittu idea tai onko jollain kokemusta vastaavasta "tuunauksesta"?

[OskuK]

Ihan kiinnostavaa, senkun vässäät, onhan tuollaisia tosiaan nähty joissain opiskoissa. Tuon sisäpinta, ja sen vvs:n, jos siihen liimaisia mustaa samettia, niin voisi olla aika hyvä materiaali heijastelemattomaksi kamaksi.

[ChiKung]

Tuossa Vivitarissa on samettia (tai vastaavaa) integroidussa vv-suojassa. Liitutaulumaalia kauppaavat näköjään teleskooppikäyttöön ja jotain juuri tähän tehtyjäkin maaleja on kaupan. Tuskin tuossa on niin justiinsa, vaan kokeilemalla selvinnee onko mitään hyötyä.

Lueskelin, että vv-suojasta on suurin hyöty. Eli kannattaa se ylimääräinen valo estää jo ennen linssejä. Helppo kokeilla. Jonkinlainen kompromissi varmasti, eli minkä verran saa lisää kontrastia ettei himmene liikaa.

Tilasin muovisen M42-runkotulpan, josta askartelen kokeilut. Taitaa olla sillä helpoin kokeilla "bafflea". Tekee sitten kunnollisen, jos näyttää olevan jotain hyötyä.

[Nefertiti]

Oliko foorumilla jonkinlaista yhteenvetoa Nikonin wanhoista putkista ja digirunkojen yhteensopivuudesta? ...
-Sale

Ei nyt sentään yhteenvetoa, mutta minulla on wanha (-77 ostettu käytettynä) Nikkor AI 50mm f2.0, joka toimii 40-vuoden jälkeen uudessa Nikon D5200-digijärkkärissä suoraan ja erinomaisesti.

Videokuvauksessa linssi on joissain tapauksissa vielä korvaamaton, sillä siinä saa aukon säädettyä linssistä manuaalisesti, koska D5200:ssa videokuvan aukkoa ei voi säätää, johtuen himmentimen rakenteesta.