Aukosta ja automaattitarkennuksesta.

[JuhaH]

Itseäni alkoi askarruttamaan kysymys aukon vaikutuksesta automaattitarkennukseen. Yleensä tuon automaatarkennuksen raja kulkee joko aukon f5.6 tai f8 kohdalla, mutta miksi vain aukko merkitsee? Tarkennus toimii tietenkin paremmin "valoisalla" optiikalla, mutta miksi kohteen valoisuus ei vaikuta tarkennukseen? Miksi kamera ei kykene tarkentamaan aurinkoisena kesäpäivänä f11 aukolla, jos se kykenee siihen hämärässä huoneessa isommalla aukolla?

[Tipe]

Itseäni alkoi askarruttamaan kysymys aukon vaikutuksesta automaattitarkennukseen. Yleensä tuon automaatarkennuksen raja kulkee joko aukon f5.6 tai f8 kohdalla, mutta miksi vain aukko merkitsee? Tarkennus toimii tietenkin paremmin "valoisalla" optiikalla, mutta miksi kohteen valoisuus ei vaikuta tarkennukseen? Miksi kamera ei kykene tarkentamaan aurinkoisena kesäpäivänä f11 aukolla, jos se kykenee siihen hämärässä huoneessa isommalla aukolla?

Siis esim. EOS tekee tarkennuksen ja valonmittauksen täydellä aukolla. Eli vaikka olet valinnut kakkulastasi aukon 16, niin em. mittaukset tehdään kuitenkin objektiivin suurimmalla aukolla, olkoot se vaikkapa nyt se 5.6

Jos tähän objektiiviin lisätään 1.4x TC, niin kokonaisvalovoima putoaa 1:n aukon, eli sinne aukkoon 8. Tällöin suurin käytettävissä oleva aukkoa on tuo 8 ja esim. prosumer-digirungot eivät pysty tarkentamaan. Tarkemmat rungot, kuten 1D mkII pystyvät tarkentamaan vielä tuollakin aukolla, mutta eivät niin luotettavasti, kuin esim. aukon 4, tai 5.6 omaavalla optiikalla.

Eiköhän tuo EOS:in tarkennus perustu kontrasteihin, joten himmennettynä prosessori ei yksinkertaisesti löydä näitä kontrastisuuseroja, mihin tarkentaa. Tässäkin auttaa, jos on selkeä rajapinta, mistä automaattitarkennus pääsee hakemaan tarkennuskohtansa.

[JuhaH]

Kotrasteihinhan se perustuu ja tarkennus tehdään täydellä aukolla, mutta miksi kamera ei onnistu tarkentamaan esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä 100 000 luxin valossa voimakaskontrastisesta kohteesta aukolla f11 jos tarkennuus onnistuu 50 luxin valossa heikkokontrastisesta pinnasta aukolla f5.6 Noin niin kuin ääriesimerkkinä.

[Tipe]

Ehkä tuo kova auringonvalo vie kameran näkemää kontrastieroa pois.

Itselleni ei kyllä ole koskaan tullut ko. tilannetta vastaan, etteikö hyvässä auringovalossa olisi tarkennus pelannut, tosin en ole koskaan objektiivin maksimiaukkoa telejatkeella himmentänytkään yli 8:n Silloinkaan ei 10D:n tarkennus toiminut, eikä muuten toimiut yhdistelmällä Sigma 70-210 f2,8 APO + Sigma TC 2X EX, vaikkei tuo valovoima olisi pudonnutkaan pienemmäksi, kuin 5.6.
Tästä kyllä sanottiin jo objektiivin kohdalla, valmistajan sivulla, ettei toimi telejatkeiden kanssa.

EOS:iin oli joku teippiviritys tehtävissä, jolloin tuo saattaisi onnistuakkin. Siellä kai on vaan rajoitettu sitä tarkennusta, ettei tule ääritilanteissa toimimatonta AF:ää, kun maksimiaukko putoaa alle 5,6:en.

Jostain täältä varmaankin löyty linkkikin ko. teippauksen esittävälle kikkasivulle, en muista nyt itse suoraan....mutta pistä haulla.

[Autiokari]

Kotrasteihinhan se perustuu ja tarkennus tehdään täydellä aukolla, mutta miksi kamera ei onnistu tarkentamaan esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä 100 000 luxin valossa voimakaskontrastisesta kohteesta aukolla f11 jos tarkennuus onnistuu 50 luxin valossa heikkokontrastisesta pinnasta aukolla f5.6 Noin niin kuin ääriesimerkkinä.

Kamera ei suorita tarkennusta kohteen kontrastin mukaan vaan sen avulla. Siis kohteessa tarvitaan hitusen kontrastia jonka avulla tarkennus säädetään objektiivin syvyysterävyysaluetta säätäen/mitaten. Riittävän pieni syvyysterävyysalue saadaan vain riittävän suurella aukolla.

Timo Autiokari

[jiikonen]

Kotrasteihinhan se perustuu ja tarkennus tehdään täydellä aukolla, mutta miksi kamera ei onnistu tarkentamaan esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä 100 000 luxin valossa voimakaskontrastisesta kohteesta aukolla f11 jos tarkennuus onnistuu 50 luxin valossa heikkokontrastisesta pinnasta aukolla f5.6 Noin niin kuin ääriesimerkkinä.

Kamera ei suorita tarkennusta kohteen kontrastin mukaan vaan sen avulla. Siis kohteessa tarvitaan hitusen kontrastia jonka avulla tarkennus säädetään objektiivin syvyysterävyysaluetta säätäen/mitaten. Riittävän pieni syvyysterävyysalue saadaan vain riittävän suurella aukolla.

Nappiin tuo Timon vastaus.
Jos aukko on 11 niin syvyysterävyysalue on niin leveä ja gradientti terävästä kuvasta epäterävään kuvaan niin laaja että kameran autofokus ei saa 'kiinni' terävästä kohtaa.

[JuhaH]

Kotrasteihinhan se perustuu ja tarkennus tehdään täydellä aukolla, mutta miksi kamera ei onnistu tarkentamaan esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä 100 000 luxin valossa voimakaskontrastisesta kohteesta aukolla f11 jos tarkennuus onnistuu 50 luxin valossa heikkokontrastisesta pinnasta aukolla f5.6 Noin niin kuin ääriesimerkkinä.

Kamera ei suorita tarkennusta kohteen kontrastin mukaan vaan sen avulla. Siis kohteessa tarvitaan hitusen kontrastia jonka avulla tarkennus säädetään objektiivin syvyysterävyysaluetta säätäen/mitaten. Riittävän pieni syvyysterävyysalue saadaan vain riittävän suurella aukolla.

Timo Autiokari

Mutta eikö tällöin polttovälinkin pitäisi vaikuttaa tarkennukseen, ja kohteen etäisyyden?

[HarHaa]

Mikäli olen kaiken lukemani oikein ymmärtänyt, niin automaattitarkennushan perustuu leikkokuvaa tai mittaetsintä vastaavaan kolmiomittaukseen, jossa "tutkitaan" linssin vastakkaisilta reunoilta saapuvia säteitä. Valovoiman pienetessä kolmion kanta kaventuu (l. "leikkokuva" tummuu) ja tarkennus käy epäluotettavaksi.

[OskuK]

Nappiin tuo Timon vastaus.
Jos aukko on 11 niin syvyysterävyysalue on niin leveä ja gradientti terävästä kuvasta epäterävään kuvaan niin laaja että kameran autofokus ei saa 'kiinni' terävästä kohtaa.

Tässä kai tarkoitetaan 11:n valovoimaa? Jos nimittäin objektiivi himmennetään aukolle 11, niin se kyllä tekee tarkennuksen täydellä valovoimallaan, eikä suinkaan valitulla aukolla.

[jiikonen]

Nappiin tuo Timon vastaus.
Jos aukko on 11 niin syvyysterävyysalue on niin leveä ja gradientti terävästä kuvasta epäterävään kuvaan niin laaja että kameran autofokus ei saa 'kiinni' terävästä kohtaa.

Tässä kai tarkoitetaan 11:n valovoimaa? Jos nimittäin objektiivi himmennetään aukolle 11, niin se kyllä tekee tarkennuksen täydellä valovoimallaan, eikä suinkaan valitulla aukolla.

Tarkoitin tuossa tilannetta jossa objektiivin maksimivalovoima on esim. 11, eli vaikkapa tilannetta jossa teleobjektiivin valovoima on 5.6 ja väliin laitetaan 2x telejatke.
Tällöinhän tarkennus tapahtuu juuri tuolla maksimivalovoimalla (siis aukolla) 11.

[OskuK]

Nappiin tuo Timon vastaus.
Jos aukko on 11 niin syvyysterävyysalue on niin leveä ja gradientti terävästä kuvasta epäterävään kuvaan niin laaja että kameran autofokus ei saa 'kiinni' terävästä kohtaa.

Tässä kai tarkoitetaan 11:n valovoimaa? Jos nimittäin objektiivi himmennetään aukolle 11, niin se kyllä tekee tarkennuksen täydellä valovoimallaan, eikä suinkaan valitulla aukolla.

Tarkoitin tuossa tilannetta jossa objektiivin maksimivalovoima on esim. 11, eli vaikkapa tilannetta jossa teleobjektiivin valovoima on 5.6 ja väliin laitetaan 2x telejatke.
Tällöinhän tarkennus tapahtuu juuri tuolla maksimivalovoimalla (siis aukolla) 11.

No jos sinulla on tuo mainitsemasi tilanne, niin ei siinä ihan massiivista syväterävyyttä silloin myöskään ole, kun polttoväliäkin jo piisaa...

[M.B.]

Mikäli olen kaiken lukemani oikein ymmärtänyt, niin automaattitarkennushan perustuu leikkokuvaa tai mittaetsintä vastaavaan kolmiomittaukseen, jossa "tutkitaan" linssin vastakkaisilta reunoilta saapuvia säteitä. Valovoiman pienetessä kolmion kanta kaventuu (l. "leikkokuva" tummuu) ja tarkennus käy epäluotettavaksi.

Filmipokkarien ja mittaetsinkameroiden tarkennus perustuu kolmiomittaukseen (kohdetta tarkastellaan kahden, erillisen optiikan kautta tai mitataan toisen optiikan kautta lähetetyn infrapunasäteen tulokulmaa), mutta järjestelmäkameroiden tarkennus on käytännössä automatisoitu versio leikkokuvasta. Jokaista tarkennuspistettä kohti on anturipari, jolle kuva projisoidaan puoliläpäisevän pääpeilin takana olevilla apupeileillä ja linsseillä. Kamera yrittää sitten saada antureille muodostuvat kuviot idnettisiksi, jolloin tarkennus on kohdallaan. Mm. Digifaq käsittelee tätä: http://www.digifaq.info/digi_omat/focus/

Tarkennuksen toimimattomuus heikkovalovoimaisilla objektiiveilla onkin jo vaikeampi juttu... Toki järjestelmä tarvitsee riittävästi valoa ja kontrastia toimiakseen, mutta silloin pitäisi tarkennuksen toimia ainakin aurinkoisella säällä, vaikka valovoima olisi kuinka heikko. Tähän mennessä olen nähnyt vain yhden uskottavan selityksen ikivanhasta Minoltan automaattitarkennuksen toimintaa käsittelevästä artikkelista ja sekin on kadonnut jo aikoja sitten. Siinä tarjottiin selityksenä nimenomaan niitä ylimääräisiä linssejä, joita tarvitaan kuvan projisoimiseen tarkennusantreille (koska etäisyys objektiivilta pääpeilin läpi ja apupeilin kautta antureille on erilainen kuin etäisyys suoraan kennolle / pääpeilin kautta tähyslasille). Tällä linssijärjestelmällä on oma valovoimansa ja sen eteen lykättävän objektiivin valovoiman tulee olla vähintään yhtä suuri tai tuloksena on rankkaa vinjetointia -> anturit jäävät osittain varjoon. Minoltan tapauksessa linssistön valovoima on (tai oli joskus 90-luvun alussa) f/6,7. Järeämmissä kameroissa (ml. Dynax 7) voi myös olla eritasoisia antureita tai jopa tupla-anturit (f/6,7 ja f/2,8) käytettäväksi objektiivin valovoiman mukaan.

[Rockford]

Kuten HarHaa ja M.B. jo kertoikin ongelma on tosiaan siinä, että kun objektiivin valovoima laskee alle määrätyn rajan, jäävät anturit "varjoon". Siksi vallitsevan valon määrä ei vaikuta vaan nimenomaan valovoima. Keskimmäisen tarkennuspisteen käyttöhän onnistuu useilla rungoilla huonommalla valovoimalla kuin laitimmaisten. Tämä on seurausta samasta asiasta.

Asiaa voi simuloida hyvin MF-rungon leikkokuvalla kun himmentää objektiivia itse vähitellen. Jossain vaiheessa leikkokuva ja/tai mikroprisma näyttää ihan mustaa, vaikka näet kyllä etsinkuvan himmeänä kaikkialla muualla.

[Autiokari]

Autofocus tarvitsee jonkin verran valoa (tai IR säteilyä), aivan pimeässä se ei toimi.

Kun dSLR:n autofocus toimii niin sen toiminta aina perustuu objektiivin tuottamaan kontrastiin kohteesta. Kohteen kontastin absoluuttien määrä ei ole kovin oleellinen kunhan siellä jotain kontrastia on. Jotkin autofocus sensoriratkaisut ovat herkempiä pystysuuntaisille kontrasteille toiset vaakasuuntaisille ja siten on menetelmä jossa riittää että on detaljia mihin tahansa suuntaan. Kaikki nämä menetelmät perustuvat objektiivin syvyysterävyysalueen mittaamiseen, siis autofocus säätää objektiivin tarkennusta ja tutkii samalla milloin objektiivin tuottamassa kuvannuksessa on suurin mahdollinen kontrasti.

Timo Autiokari

[jiikonen]

Tarkoitin tuossa tilannetta jossa objektiivin maksimivalovoima on esim. 11, eli vaikkapa tilannetta jossa teleobjektiivin valovoima on 5.6 ja väliin laitetaan 2x telejatke.
Tällöinhän tarkennus tapahtuu juuri tuolla maksimivalovoimalla (siis aukolla) 11.

No jos sinulla on tuo mainitsemasi tilanne, niin ei siinä ihan massiivista syväterävyyttä silloin myöskään ole, kun polttoväliäkin jo piisaa...

Saatat hyvin olla oikeassa. Jos lähtöoletus on 5.6 valovoima 300mm telellä, tulee siitä telejatkeen kanssa siis 600mm @f11. Jos tarkennusetäisyydeksi otetaan vaikkapa 100m, on syvyysterävyyttä yhdistelmällä 18m.
Hypoteettisella vertailuputkella 600mm @f5.6 syvyysterävyys tuolla matkalla olisi puolet, eli 9m.

Lähinnä ajan takaa sitä, että gradientti terävästä epäterävään on laajemmalla syvyysterävyysalueella niin 'laimea' että autofokusmekanismi ei voi 'tarttua' siihen terävään kohtaan. Automatikka voi silloin sahata edestakaisin tuolla alueella yrittäen lukkiutua siihen terävimpään kohtaan sitä kuitenkaan löytämättä.

Analogiana, koitas vanhempaa täysin manuaalifokusoitavaa järjestelmäkameraa jossa tähyslasilla on leikkoprisma. Jos himmennät aukolle 11 ja painat syvyysterävyyden tarkistusnapin pohjaan niin pääset tähän samaan tilanteeseen, Yritäppäs nyt tarkentaa johonkin kohteeseen prismaa käyttäen ja huomaat että terävintä kohtaa on aika vaikea hakea.

[jiikonen]

Asiaa voi simuloida hyvin MF-rungon leikkokuvalla kun himmentää objektiivia itse vähitellen. Jossain vaiheessa leikkokuva ja/tai mikroprisma näyttää ihan mustaa, vaikka näet kyllä etsinkuvan himmeänä kaikkialla muualla.

Tuossakin voi olla perää, joskin kallistun enemmän tuohon edelliseen M.B.:n selitykseen siitä että autofokusmekanismin edessä on linssistö joka vinjetoi jos pääoptiikan valovoima on pienempi kuín mitä tominta-alueeksi on luvattu.

Manuaalifokus-kameran leikkoprisman etsinkuvan pimenemiseen taas ei pitäisi kuvatun kaltaisella vinjetoinnilla olla mitään osutta, koska tähyslasin prismapinnan ja silmän välissä tällaisia fokusoivia elementtejä ei ole (ja nyt en siis tarkoita etsimen okulaaria, sitä ei tässä lasketa :)

Itseasiassa leikkokuva ainakin minun vanhassa pentaxissani 'pimeni' välillä riippuen mm. valon suunnasta, eli liekkö polarisaatioheijastukset vaikuttaneet tuohon. Samoin absoluuttinen valoisuus vaikutti siihen, hämärissä se muuttui pimeäksi vaikka aukko olisi täysin auki.

[Tipe]

Asiaa voi simuloida hyvin MF-rungon leikkokuvalla kun himmentää objektiivia itse vähitellen. Jossain vaiheessa leikkokuva ja/tai mikroprisma näyttää ihan mustaa, vaikka näet kyllä etsinkuvan himmeänä kaikkialla muualla.

Tuossakin voi olla perää, joskin kallistun enemmän tuohon edelliseen M.B.:n selitykseen siitä että autofokusmekanismin edessä on linssistö joka vinjetoi jos pääoptiikan valovoima on pienempi kuín mitä tominta-alueeksi on luvattu.

Mites se yht'äkkiä rupeaa vinjetoimaan, jollei se vinjetoi täydellä aukolla... vinjetointi on kumminkin reunojen tummumista, eikä mitään muuta. Vinjetointia esiintyy nimenomaan täydellä aukolla, ei pienillä... jollei vinjetointi tule esim. vv-suojasta tms. ulkoisesta tekijästä.

Tuo Rockfordin selitys on ns. uskottavan luokissa.

[jiikonen]

Kun dSLR:n autofocus toimii niin sen toiminta aina perustuu objektiivin tuottamaan kontrastiin kohteesta. Kohteen kontastin absoluuttien määrä ei ole kovin oleellinen kunhan siellä jotain kontrastia on. Jotkin autofocus sensoriratkaisut ovat herkempiä pystysuuntaisille kontrasteille toiset vaakasuuntaisille ja siten on menetelmä jossa riittää että on detaljia mihin tahansa suuntaan. Kaikki nämä menetelmät perustuvat objektiivin syvyysterävyysalueen mittaamiseen, siis autofocus säätää objektiivin tarkennusta ja tutkii samalla milloin objektiivin tuottamassa kuvannuksessa on suurin mahdollinen kontrasti.

Tässä menet hieman harhaan, kontrastikas kohde on tarpeen jotta autofokus voisi lukkiutua tarkkaan kohtaan, mutta itse kontrastia tässä ei mitata. Kuva jaetaan prismalla osakuviin jotka 'täsmäytyvät' toisiinsa samoin kuin manuaalifokus SLR:n leikkoprisman kuvat silloin kun fokus on kohdallaan.

[jiikonen]

Mites se yht'äkkiä rupeaa vinjetoimaan, jollei se vinjetoi täydellä aukolla... vinjetointi on kumminkin reunojen tummumista, eikä mitään muuta. Vinjetointia esiintyy nimenomaan täydellä aukolla, ei pienillä... jollei vinjetointi tule esim. vv-suojasta tms. ulkoisesta tekijästä.

Tuo Rockfordin selitys on ns. uskottavan luokissa.

hmm. no nyt alkaa mennä ohi mun kompetenssin, mutta koetetaan edetä hyvillä arvauksilla... :)

Jos oletetaan että kyseessä on kaksi erillistä linssijärjestelmää:
1. pääoptiikka jonka läpi kuva muodostuu sekä tähyslasille, kennolle/filmille että autofokus-antureille
2. apuoptiikka joka on sijoitettu autofokus-anturoinnin eteen

Jos pääoptiikan valovoima on suurempi kuin apuoptiikan, järjestelmää rajoittavaksi tekijäksi jää apuoptiikka, joka toiminee siis speksatulla alueellaan.
Jos pääoptiikan valovoima onkin pienempi kuin apuoptiikan valovoima, järjestelmää rajoittavaksi tekijäksi nousee pääoptiikka.
Pääoptiikan takana oleva parempivalovoimainen apuoptiikka siis vinjetoi, pääoptiikka toimii tuollaisena 'tms. ulkoisena tekijänä'

Tämä saattoi olla jo täyttä soopaa. Itsekin tuota miettiessäni menin jo sekaisin. Jos tuo oletukseni on oikea, niin tekemällä huonompi apuoptikka tarkennustulos olisi parempi :) :)
No, kenties se huonompi optiikka ei mahdollistaisi tarkennusta ollenkaan.

(ed. typoja)

[Tipe]

Tarkennustavat Canonin optiikoissa:
http://www.canon.com/camera-museum/tech ... index.html

Tuota AF:n toimivuutta en sieltä löytänyt pikaisella vilauksella.
Ehkäpä sekin sivua selaamalla löytyy ?