Mikä on laatuobjektiivien käyttöikä?

Objektiivit, filtterit, loitot jne.
Jare
Viestit: 474
Liittynyt: Tammi 11, 2003 17 : 15

Viesti Kirjoittaja Jare »

Yllättäen tarkemmat testiprosessit, sekä yhä paremmalla piirrolla, pienemmillä valmistustoleransseilla ja nykypäivän tekniikalla varustetut objektiivit yhdistettynä tuottaa enemmän vikoja. Samaa trendiä löytyy paljon muistakin kohteista, kuten esimerkiksi autoista. Toisaalta objektiiveissa on nykyään vaihtuvuuskin suurempi, ja sitä kautta niiden keski-ikä lienee alempi kuin muutama vuosikymmen sitten.

Canonin 24-70:n puolustukseksi täytyy sanoa, että kuluva osa on sentään valittu hyvin, eli halpa ja ilmeisesti helposti vaihdettavissa. Tilanne olisi aivan päinvastoin, jos ne prikat olisivat kovempaa materiaalia kuin objektiivin putki.

Sanoisin, että kyllä ainakin kalliimman luokan objektiivit kestää hyvin nykyäänkin. On vain hyväksyttävä myös näissä se muistakin laitteista tuttu fakta, että lisätekniikka tuo mukanaan enemmän huolenpitoa ja kulutusosien vaihtoa.
EOS 5DmkII, 24-70 F/2.8L II, 35 F/2, 50 F/1.4 USM, 50 F/1.4 SMC Takumar, 100 F/2.8 Macro USM, 70-200 F/2.8L IS II
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
Harald II
Viestit: 2246
Liittynyt: Helmi 22, 2008 20 : 58

Viesti Kirjoittaja Harald II »

markku55 kirjoitti:
Harald II, mremonen kirjoitti juuri kuten sinäkin, mikä murhe tässä oikein on?
Ei ne sinun 30-40 vuotta vanhaat objektiivit mitään uusia ole, uuden veroisia kylläkin. Mremosen kanssa pitkälti samaa mieltä, eli ei ne elektroniset jutut kestä kuten kunnon mekaniikka, niillä ei kertakaikkiaan ole samaa käytöikää, haluaa, toivoo tai uskoo mitä haluaa.
Ja tarkoitat tällä postauksella mitä? hoh hoijaa....
Harald II
Viestit: 2246
Liittynyt: Helmi 22, 2008 20 : 58

Viesti Kirjoittaja Harald II »

Jare kirjoitti:Yllättäen tarkemmat testiprosessit, sekä yhä paremmalla piirrolla, pienemmillä valmistustoleransseilla ja nykypäivän tekniikalla varustetut objektiivit yhdistettynä tuottaa enemmän vikoja.
Tarkoitatko että nykyään on tarkemmat testiprosessit sekä pienemmän valmistustoleranssit ja siten markkinoilla permpia tuotteita? kehtaan olla kokemuksen pohjalta täysin toista mieltä.

Se että se laatu on nykyään paskempaa mikä pääsee tehtaalta ulos, on tosin aivan suunniteltua ja siten voidaan sanoa että laadunvarmistus on hyvää. Eli kaikki tuotteet kestävät sen minkä valmistaja on suunnitellutkin, muttei yhtään sen enempää. Valmistajan kannalta tämä on hyvää standardit täysin täyttävää tuotantoa.

Mutta asiakkaan kannalta kokemus onkin aivan toinen.

Älä luule että kun nykyään panostetaan laadunvarmistukseen siksi, että sillä pyrittäisiin saamaan kuluttajalle parempia tuotteita, sillä näin ei aivan varmasti ole, vaan sitä että ne kestävät mahdollisimman halvalla valmistettuina juuri sen aikaa kun valmistajan on laskenut eli halvimmissa vain sen valmistajan vastuun ajan ja kalliimmissa sen aikaa ettei asiakas aivan silmille tule sen hajottua. Mutta laatu on kuluttajan kannalta siis laskenut viimeisen puoli vuosisataa kuin lehmän häntä.
markku55
Viestit: 3155
Liittynyt: Tammi 13, 2010 18 : 10
Paikkakunta: Hanko

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Harald II kirjoitti:
mremonen kirjoitti:Näiden uusien objektiivien en usko kestävän kauhean kauaa (HSM, VR, XYZ), liikaa liikkuvia osia ja elektroniikkaa. Sen sijaan vanhat manuaalilasit ja miksei myös ruuvitarkenteiset kestävät helposti sen 20-30 vuotta. Toki käytön määräkin vaikuttaa
Aikamoinen aliarvio tuo.....
Kerran vielä, eli aliarvio oli tuo 20-30v vai tuo arvio "Näiden uusien objektiivien en usko kestävän kauhean kauaa...".
Eihän mremonen väittänyt vanhojen objektiivien kestävän VAIN 20-30v vaan jopa helposti, mikä tarkoittaa minun mielestä, että vähintään.
Onko meillä vielä epäselvyyttä mitä tarkoitetaan?
Jare
Viestit: 474
Liittynyt: Tammi 11, 2003 17 : 15

Viesti Kirjoittaja Jare »

Harald II kirjoitti:
Jare kirjoitti:Yllättäen tarkemmat testiprosessit, sekä yhä paremmalla piirrolla, pienemmillä valmistustoleransseilla ja nykypäivän tekniikalla varustetut objektiivit yhdistettynä tuottaa enemmän vikoja.
Tarkoitatko että nykyään on tarkemmat testiprosessit sekä pienemmän valmistustoleranssit ja siten markkinoilla permpia tuotteita? kehtaan olla kokemuksen pohjalta täysin toista mieltä.

Se että se laatu on nykyään paskempaa mikä pääsee tehtaalta ulos, on tosin aivan suunniteltua ja siten voidaan sanoa että laadunvarmistus on hyvää. Eli kaikki tuotteet kestävät sen minkä valmistaja on suunnitellutkin, muttei yhtään sen enempää. Valmistajan kannalta tämä on hyvää standardit täysin täyttävää tuotantoa.

Mutta asiakkaan kannalta kokemus onkin aivan toinen.

Älä luule että kun nykyään panostetaan laadunvarmistukseen siksi, että sillä pyrittäisiin saamaan kuluttajalle parempia tuotteita, sillä näin ei aivan varmasti ole, vaan sitä että ne kestävät mahdollisimman halvalla valmistettuina juuri sen aikaa kun valmistajan on laskenut eli halvimmissa vain sen valmistajan vastuun ajan ja kalliimmissa sen aikaa ettei asiakas aivan silmille tule sen hajottua. Mutta laatu on kuluttajan kannalta siis laskenut viimeisen puoli vuosisataa kuin lehmän häntä.
Mitähän tähän nyt vastaisi. Tämä vanhemman, yksinkertaisemman ja laadukkaamman tekniikan ihannointi on niin tuttua jo autopuolelta, etten edes viitsi lähteä sorkkimaan muurahaispesää. Kommentilla tarkoitin joka tapauksessa sitä, että kun nykyään tehtaalta tulee hyvin korkeapiirtoisia objektiiveja varsin tiukoilla valmistustoleransseilla ulos, niin esim. Lensrentalsin testailussa nousee nopeasti esille pienetkin heitot yksilöissä. Sellaiset heitot, joita muutama vuosikymmen sitten ei olisi käyttäjä huomannut tai jotka olisi olleet normaalia laadunvaihtelua. Tähän vielä päälle elektroniset viat tarkennus- ja vakautussysteemeissä, joita ei edes ennen ollut.
EOS 5DmkII, 24-70 F/2.8L II, 35 F/2, 50 F/1.4 USM, 50 F/1.4 SMC Takumar, 100 F/2.8 Macro USM, 70-200 F/2.8L IS II
Pan
Viestit: 1464
Liittynyt: Elo 23, 2004 17 : 13

Viesti Kirjoittaja Pan »

Nykyiset optiikat kestää varmasti saman määrän laukaisuja kuin vanhemmatkin. Ne määrät sijoittuvat kuitenkin aikajanalle murto-osaan filmiajasta.

Mulla on täysin toimiva filmirunko ja optiikka (Canon FP + FL85/1.8) vuodelta 1969, mutta sillä on otettu arviolta 25000 kuvaa, kun nykyisellä digirungolla on otettu liki 50000 vajaassa kolmessa vuodessa.

Joten ei ole mitään mieltä verrata kestävyyttä digi- ja filmilaitteiden välillä.
Harald II
Viestit: 2246
Liittynyt: Helmi 22, 2008 20 : 58

Viesti Kirjoittaja Harald II »

Se vähän riippuu siitä että miten kukin kuvaa. Minulla onnistuneita kuvia on nykyään suunnilleen sama kuin filmiaikanakin per vuosi. kuvamäärät on vähän kasvaneet, mutta eivät tuollaisiin lukemiin mitä sinulla. En yksinkertaisesti viitsisi käydä läpi sellaista määrää silkkaa roskaa, mitä tuollainen kuvien ottamistahti tuottaa. Sillä sitä se tuottaa, ei määrällisesti onnistuneita kuvia.

Valitettavasti olet väärässä tuon virheiden näkymisen kanssa.

Mekaaniseen tarkkuuteen, siis sellaiseen, jossa ne samat heitot näkyvät kuin nykyäänkin, päästiin jos aikaa, eli vuosikymmeniä sitten. Sellaiseen laatuun ovat tehtaat kyenneet jo ainakin puoli vuosisataa.

Samoin on mekaanisten välysten laita. Ei mitään uutta siinäkään.

Se että ne tehdään nykyään toisista materiaaleista (lue halvemmista) ei ole mikään laadun mittari.

Sähköiset osat ovat aivan toinen juttu, koska niitä ei ennen ollut. Ja niiden happaneminen, plus halpojen muovihelojen (joita ei kumpaakaan laatukamoissa ennen siis ollut) tuhoaa nykyiset laatuobjektiivitkin tasan ne suunnitelleiden insinöörien laskemassa ajassa.

Se on aivan toinen juttu että nykyään kyllä pystyttäisiin tekemään materiaalitekniikan kehittymisen myötä sellaisiakin laitteita, joiden käyttöikä olisi pidempi kuin nykyään käytössä olevien puolen vuosisadan takaa olevien objektiivien, mutta niin ei tehdä.

Ne teidän ihannoimanne nykyiset "laatuobjektiivit" eivät tule saavuttamaan kuin murto-osan noiden minun hyllyssäni olevien putkien käyttöiästä, vaikka mitä tekisitte. Se on aivan varmaa, koska ne suunnitelleet insinöörit ja laadunvalvojat ovat sen verran hemmetin hyviä hommassaan. Ja heidän hommansa ei ole todellakaan tehdä puolen vuosisataa kestäviä objektiiveja. Se aivan tampio joka tänä päivänä niin vielä luulee. Ne kestävät tasan sen aikaa kun he halusivatkin niiden kestävän. Eli varsin lyhyen aikaa.
OskuK
Viestit: 34035
Liittynyt: Joulu 22, 2003 20 : 05

Viesti Kirjoittaja OskuK »

No, tiivistetysti vastaus jo kehiin.

Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
Munt
Viestit: 9998
Liittynyt: Joulu 31, 2008 3 : 23

Viesti Kirjoittaja Munt »

OskuK kirjoitti:No, tiivistetysti vastaus jo kehiin.
Pojat yrittää määritellä ensin mikä on laatuobjektiivi.

..
Pan
Viestit: 1464
Liittynyt: Elo 23, 2004 17 : 13

Viesti Kirjoittaja Pan »

Harald II kirjoitti:Se vähän riippuu siitä että miten kukin kuvaa. En yksinkertaisesti viitsisi käydä läpi sellaista määrää silkkaa roskaa, mitä tuollainen kuvien ottamistahti tuottaa
Kun kuvataan esim. vilkkaasti liikkuvia kohteita (linnut, nisäkkäät jne), niin oikein tarkennettujen kuvien määrä on pieni. Toinen käyttämäni sarjakuvaus on erilaisten urheilusuoritusten liikeratojen tallennus harjoitusvaiheessa. Suurin osa kuvista menee bittiavaruuteen. Valinta tapahtuu LR:n "kehitysvaiheessa", vain seulan läpäisevät tallennukseen.

Valitettavasti olet väärässä tuon virheiden näkymisen kanssa.
Ilmeisesti ymmärsit minut väärin. Tarkoitin sitä, että nykyiset optiikat (ja rungot) kestävät ajallisesti vähemmän aikaa kuin vanhat optiikat. Ottamatta kantaa niiden valmistusmateriaaleihin.
Mekaaniseen tarkkuuteen, siis sellaiseen, jossa ne samat heitot näkyvät kuin nykyäänkin, päästiin jos aikaa, eli vuosikymmeniä sitten. Sellaiseen laatuun ovat tehtaat kyenneet jo ainakin puoli vuosisataa.

Samoin on mekaanisten välysten laita. Ei mitään uutta siinäkään.

Se että ne tehdään nykyään toisista materiaaleista (lue halvemmista) ei ole mikään laadun mittari.
Tästä en ole eri mieltä
Sähköiset osat ovat aivan toinen juttu, koska niitä ei ennen ollut. Ja niiden happaneminen, plus halpojen muovihelojen (joita ei kumpaakaan laatukamoissa ennen siis ollut) tuhoaa nykyiset laatuobjektiivitkin
....
Ne kestävät tasan sen aikaa kun he halusivatkin niiden kestävän.
Jep, käyttöikä on jollakin todennäköisyydellä arvioitu ko. bajonetilla valmistettavien kameroiden valmistusaika + sen jälkeinen aktiivikäyttöikä. Mikä on tänään huomattavasti lyhyempi kuin vielä viisi vuotta sitten. Puolesta vuosisadasta puhumattakaan. Mutta kun nykyisissä laitteissa on potenssissa enemmän "liikkuvia"osia, niin toki virhefrekvenssin todennäköisyys kasvaa. Sitä voidaan myös pienentää, mutta se edellyttää asiaan panostamista, mikä maksaa sitä enemmän, mitä siihen kiinnitetään huomiota.

Kuitenkin optiikan tärkein ominaisuus on kuitenkin sen optinen laatu. Jos se ei ole kohdallaan, niin käytännön elinaika on lyhyempi kuin teknisesti se olisi mahdollista. Tässä suhteessa nykyiset laatuoptiikat ovat huomattavasti vanhoja parempia ja siirtää ne filmiajan optiikat pikkuhiljaa sinne hyllylle (tai myydään pois). Kinokoon filmin toistokyky on ohitettu aikaa sitten. Kun kennot taas paranevat jatkuvasti, mikä edellyttää myös optisen laadun kehittämistä. Ja tämä taas lyhentää optiikan käyttöikää.

Ja pienenä osasyynä vanhojen optiikoiden huonompaan soveltumiseen digitaaliseen tallennukseen on kennon tekniikasta johtuva värisiirtymä. Uusissa optiikoissa tähän asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota. Mustavalkofilmillä ja värifilmeistä Kodachromella sillä ei ollut samanlaista merkitystä.

Mutta tuo em. asia koskee vain niitä, joilla se kuvan (=optiikan) laatu on ensisijainen kriteeri. Kyllä kuluttajatason optiikoillakin saa useimmille riittävän laadukkaita kuvia.

Kelpaisiko tällainen määritys:
Optisesti laadukas optiikka pystyy siis tallentamaan enemmän kuin sen valmistusajankohdan kennotekniikka pystyy tallentamaan. Koska tällaisen optisesti hyvän optiikan valmistamisessa on erilaiset toleranssit ym. asiat oltava hallinnassa, niin silloin myös sen tekninen kestävyys on parempi kuiin optiikalla, jonka toisto alittaa kennon tallennusominaisuudet.
markku55
Viestit: 3155
Liittynyt: Tammi 13, 2010 18 : 10
Paikkakunta: Hanko

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Sanotte mitä vaan, niin kuvien määrä per aika on lisääntynyt hemmetisti, ja se liittyy juurikin digikuvien halpuuteen.
On selvää, että digikuvia otetaan moninkertaisia määriä verrattuna filmiaikaan, riittääkö edes 10x?
Niin tai näin, on kinofilmikameralle lasketut laukaisumäärät selkeästi luotettavammat kuin nykyisten APS-C, saatiikka kinarikennoisille luvatut määrät. Miksi, no siksi, että nuo maksimilaukaisumäärät ei koskaan tulleet rajoittavaksi vaan kamera runko uudistui riittävästi ennen sitä.
No, nyt voidaan sanoa, että digirunkojen käyttöiät on vielä lyhyemmät, ja sehän pitää hyvinkin paikkansa, eli digirungot vaihdetaan vieläkin useammin kuin niiden kehitys edellyttäisi ja taas päästään tilanteeseen jossa rungon laukaisumäärä ei ole lähellekään se este rungon käytölle.
Kuka tästä kärsii, ei kuin korkeintaan vanhan rungon ostaja, muut on tyytyväisiä.
Vastaa Viestiin