Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Koitin kaivella vanhoja viestejä, mutten löytänyt vastausta mieltäni vaivaaviin kysymyksiin :D

Eli kun käyttää EF-sarjan objektiivejä 300D:ssä niin pitää käyttää kerrointa 1.6. Miten tämä vaikuttaa käytännössä. Eli jos käyttää vaikkapa 70-200 f 2.8 objektiiviä, niin toimiiko se sitten käytännössä 112-320 f 2.8 objektiivinä? Vähän hankala selittää, mutta jos nyt ymmärtäisitte mitä ajan takaa. Ajattelin vaan kun jossain ketjussa luki että se vastaa 1.6 kertaista objektiiviä, muttei ole sitä tai jotain sinne päin...

Eli jos minulla olisi EOS 300 kamera, jossa on 70-200f2.8 objektiivi ja toisessa kädessä EOS 300D kamera jossa 112-320f2.8 objektiivi (tietenkin vain teoriassa) niin toimisivatko ne samalla tavalla noin niinkuin perspektiivin puolesta...

Miten sit syväterävyys? kenno pienempi, niin kuvatkin tietysti syväterävempiä? 1.6 kertaa? (eli onko kinon aukko 5.6 yhtä syväterävä kuin digin aukko 3.5)

Herää tällaisia ajatuksia, kun olen miettimässä järkkärin laittoa... tuo G3:sen hitaus rupeaa jo sen verran ahdistamaan... ei ole enää kiva kuvata lapsia touhuissaan.

ja meni sitten väärin päin nuo objektiivit tossa esimerkissä... eli 300:ssa olis 112-320 ja 300D:ssä olis 70-200

Eli tuo polttovälikerroin tarkoittaa sitä, että kuvakulma (asteina) kerrotaan 1.6:lla. Fyysinen polttoväli 200mm objektiivissa on kuitenkin se 200mm ja syvyysterävyys on sama kuin kinokamerassa, mutta kuva rajautuu kuva-alan keskeltä, jolloin tuo kuvakulma kapenee (ja kuvakulma on sama kuin kinofilmille 320mm objektiivilla kuvatessa).

Lisäyksenä vielä se, että jos tiedät miltä 28mm objektiivin kuva näyttää kinofilmikamerassa, niin samaan lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan digijärkkärissä ~18mm objektiivi (siis canonin D30, D60, 10D ja 300D malleissa).

ja vielä yksi lisäys (edit 2). Tuo valovoima pysyy siis samana kuin kinofilmille kuvatessa, eli f2.8 objektiivi on f2.8 objektiivi, mutta tuo lopullisen kuvan kuvakulma on vain pienempi laajuudeltaan.

eli fyysinen on tietysti se 200mm, mutta jos käytän kinokamerassa 320mm objektiiviä ja sit tolla 300D:llä 200mm (*1.6) niin onko ne kuvat saman näköisiä?

Lightforce kirjoitti:eli fyysinen on tietysti se 200mm, mutta jos käytän kinokamerassa 320mm objektiiviä ja sit tolla 300D:llä 200mm (*1.6) niin onko ne kuvat saman näköisiä?

On saman näköisiä jos molemmista teetetään samankokoinen kymppikuva. Syvyysterävyys on kuitenkin objektiivin fyysisestä polttovälistä riippuva.

laite kirjoitti:

Lightforce kirjoitti:eli fyysinen on tietysti se 200mm, mutta jos käytän kinokamerassa 320mm objektiiviä ja sit tolla 300D:llä 200mm (*1.6) niin onko ne kuvat saman näköisiä?

On saman näköisiä jos molemmista teetetään samankokoinen kymppikuva. Syvyysterävyys on kuitenkin objektiivin fyysisestä polttovälistä riippuva.

Eikös niistä kuvista tule samannäköisiä jos otat esim. kinolla 100mm putkella kuvan ja croppaat keskeltä sellaisen alueen joka tulee 300Dllä (160mm vastaava kuvakulma). Jos otat kinolla 160mm putkella kuvan ja 300Dllä 100mm putkella kuvan ja vertaat niitä niin eikös kinon kuva ole kompressoidumpi ts. kuvassa kohteiden väliset etäisyydet ovat pienempiä?

Marko

torwinen kirjoitti: Eikös niistä kuvista tule samannäköisiä jos otat esim. kinolla 100mm putkella kuvan ja croppaat keskeltä sellaisen alueen joka tulee 300Dllä (160mm vastaava kuvakulma). Jos otat kinolla 160mm putkella kuvan ja 300Dllä 100mm putkella kuvan ja vertaat niitä niin eikös kinon kuva ole kompressoidumpi ts. kuvassa kohteiden väliset etäisyydet ovat pienempiä?

Joo ;)
Noinhan se menee. Eipä taas tullut luettua tuota kysymystäkään kunnolla.

torwinen kirjoitti:Jos otat kinolla 160mm putkella kuvan ja 300Dllä 100mm putkella kuvan ja vertaat niitä niin eikös kinon kuva ole kompressoidumpi ts. kuvassa kohteiden väliset etäisyydet ovat pienempiä?

Siis, jos ne on samasta paikasta otettu (jolloin kuvakulma olisi sama), niin ei kai perspektiivi mitenkään muutu. Molemmat kamerat katsovat maisemaa saman reiän läpi ja 1.6 kerroin vain rajaa.

Kun polttovälin vaikutusta esitetään ja kuvataan pääkohdetta samankokoisena eri polttoväleillä, niin kuvausetäisyyttä muutetaan ja silloin tuo perspektiivi muuttuu.

Eli lopputulos oli että on samanlainen vai kompressoidumpi? Mietin tässä vaan että sitähän saa kinoon verrattuna tavallaan 1.6x polttovälin muuttajan sillä erotuksella että aukko pysyy samana. Olenko ymmärtänyt ihan väärin? Tietenki tuo sitten "kostautuu" laajakulmilla...

niin ja sitä mietin että eikö se digin pieni kenno aiheuta sen polttovälin "muutoksen"? ja eikö just sen pienemmän kennon takia kuvat ole syväterävämpiä? vai onko se eri juttu digijärkkäreissä ja digikompakteissa?

Lightforce kirjoitti:niin ja sitä mietin että eikö se digin pieni kenno aiheuta sen polttovälin "muutoksen"? ja eikö just sen pienemmän kennon takia kuvat ole syväterävämpiä? vai onko se eri juttu digijärkkäreissä ja digikompakteissa?

Eri juttu kompakteissa, koska niissä fyysiset polttovälit ovat pienempiä. Parhaiten tuosta polttovälikertoimen muutoksesta pääsee jyvälle, jos rajaa esim 35mm kinofilmille kuvatusta kymppikuvasta jonkinverran ympäriltä pois esim paperiarkeilla.

http://www.photo.net/equipment/digital/sensorsize/
tuolta löytyy juttua noista kennojen koosta. toi D30:n kenno on saman kokoinen kuin D60, 10D ja 300D kameroissa.

Selvä, kiitoksia

Lightforce kirjoitti:niin ja sitä mietin että eikö se digin pieni kenno aiheuta sen polttovälin "muutoksen"? ja eikö just sen pienemmän kennon takia kuvat ole syväterävämpiä? vai onko se eri juttu digijärkkäreissä ja digikompakteissa?

Ei vaan se on juuri niin kuin aikaisemmin sanottiin: kun siitä kymppikuvasta leikkaa sen digikennon näkemättömän osuuden pois; saat kuvan jollainen tulee digillä, jollet muuta kuvausetäisyyttäsi.

laite kirjoitti:Eri juttu kompakteissa, koska niissä fyysiset polttovälit ovat pienempiä.

Isokennoisiin digijärkkäreihin saa lähes samanlaisia polttovälejä kuin digipokkareihinkin. Esim pokkarille tyypilliselle 7-21 mm alueelle saa kyllä optiikkaa. Pokkareissa sensijaan järkkäreiden telealueen polttovälit (>70 mm) ovat harvinaisempia.

Tarkennetaanpas vielä. Tilanne on ihan sama sekä pokkareissa että järjestelmäkameroissa.

Linssin polttoväli ei muutu mitenkään kennon koon muuttuessa.

Kuvakulma (eli se kulma mikä sinne lopulliseen kuvaan taltioituu) riippuu sekä polttovälistä että kennon koosta. Tämä on oikeastaan se ns. polttovälikertoimen ainoa oikea seuraus.

Syväterävyys riippuu:
- polttovälistä (mitä suurempi sitä lyhyemmällä matkalla epäterävä)
- kuvausetäisyydestä (lähempänä nopeammin epäterävä)
- aukon koosta (suuri aukko, nopeammin epäterävä)

Ns syväterävyysalue riippuu edellisistä ja:
- lopullisen kuvan suurennoksesta filmiruutuun/kennoon nähden
- sallitusta epäterävyyden määrästä

Eli syväterävyysalue on se etäisyysväli, joka näyttää lopullisessa kuvassa terävältä.

Jos samasta paikasta, samoilla aukoilla ja samalla polttovälillä kuvatessa tehdään kinofilmistä ja pienemmästä kennosta tehdään samankokoinen (paperi)kuva, niin:
- kohde näkyy tietenkin erikokoisena, kuvakulma on eri,
- mutta kennolla otetussa kuvassa kohde näyttää epätarkentuvan nopeammin - syväterävyysalue on lyhyempi.
Tämä johtuu siitä, että digin kuvaa on pitänyt suurentaa enemmän.

Jos halutaan että kohde on molemmissa kuvissa saman kokoinen (kuvakulma on sama) ja tämä toteutetaan muuttamalla toisen kameran optiikan polttoväliä, niin tällöin taas filmille otettu kuva nättää epätarkentuvan nopeammin syvyyssuunnassa. Tämä johtuu siitä, että syvätarkkuus on neliölisesti verrannollista polttoväliin, mutta suoraan verrannollista suurennokseen.

Jos englanti sujuu, niin mielestäni paras asiaa puiva artikkeli löytyy täältä:
http://www.photo.net/learn/optics/dofdigital/

Kieltämättä tämä syvyystarkkuus on hankala. Itse näkisin, että pokkarilla syvätarkkuutta ei pääse hyödyntämään ollenkaan, paitsi makrokuvissa.

Järjestelmäkameralla (sekä digi että filmi) taas ei mielestäni kannata laskea. Syvätarkkuuden käyttäytymisestä aukon mukana pitää vain saada tuntuma käyttämällään kameralla ja objektiivilla.

olli R kirjoitti:Eli syväterävyysalue on se etäisyysväli, joka näyttää lopullisessa kuvassa terävältä.

Jos samasta paikasta, samoilla aukoilla ja samalla polttovälillä kuvatessa tehdään kinofilmistä ja pienemmästä kennosta tehdään samankokoinen (paperi)kuva, niin:
- kohde näkyy tietenkin erikokoisena, kuvakulma on eri,
- mutta kennolla otetussa kuvassa kohde näyttää epätarkentuvan nopeammin - syväterävyysalue on lyhyempi.
Tämä johtuu siitä, että digin kuvaa on pitänyt suurentaa enemmän.

Entä jos otetaankin tuosta filmille kuvatusta kuvasta kymppikuvan kokoinen osasuurennos, jossa on sama rajaus kuin digijärkkärillä kuvatussa kuvassa. Terävyysalue on sama molemmissa, eikös?

laite kirjoitti: Entä jos otetaankin tuosta filmille kuvatusta kuvasta kymppikuvan kokoinen osasuurennos, jossa on sama rajaus kuin digijärkkärillä kuvatussa kuvassa. Terävyysalue on sama molemmissa, eikös?

Juu, kolmannen kerran ;-)

OskuK kirjoitti:

laite kirjoitti: Entä jos otetaankin tuosta filmille kuvatusta kuvasta kymppikuvan kokoinen osasuurennos, jossa on sama rajaus kuin digijärkkärillä kuvatussa kuvassa. Terävyysalue on sama molemmissa, eikös?

Juu, kolmannen kerran ;-)

Lähinnä sitä ajoin takaa, että mitenkäs se terävyysalue sitten voi erota noissa kahdessa (siis filmille ja digijärkkärille kuvatessa samalla polttovälillä & aukolla? Itse näen tuon terävyysalueen laajuuden fysikaalisena ilmiönä mihin vaikuttaa tuo polttoväli, aukko ja tarkennusetäisyys ja joka on aina sama jos nuo kolme muuttujaa ovat samat. Jos terävyysalue on 2cm, niin se on se 2cm vaikka kuvasta cropattaisiin laidat pois.

omasta mielestäni tuo on eri asia, että minkälaisella suhteella tuo terävyysalue ilmenee eri kokoisissa kuvissa.

laite kirjoitti:

OskuK kirjoitti:

laite kirjoitti: Entä jos otetaankin tuosta filmille kuvatusta kuvasta kymppikuvan kokoinen osasuurennos, jossa on sama rajaus kuin digijärkkärillä kuvatussa kuvassa. Terävyysalue on sama molemmissa, eikös?

Juu, kolmannen kerran ;-)

Lähinnä sitä ajoin takaa, että mitenkäs se terävyysalue sitten voi erota noissa kahdessa (siis filmille ja digijärkkärille kuvatessa samalla polttovälillä & aukolla?

No se erohan tulee siitä kuvausetäisyyden muutoksesta jonka tämä croppaus aihettaa -tuskin kuvaaja haluaa että iso osa kohteesta jää kuvan ulkopuolelle? ;-)

laite kirjoitti: Itse näen tuon terävyysalueen laajuuden fysikaalisena ilmiönä mihin vaikuttaa tuo polttoväli, aukko ja tarkennusetäisyys ja joka on aina sama jos nuo kolme muuttujaa ovat samat. Jos terävyysalue on 2cm, niin se on se 2cm vaikka kuvasta cropattaisiin laidat pois.

Just niin.

laite kirjoitti: omasta mielestäni tuo on eri asia, että minkälaisella suhteella tuo terävyysalue ilmenee eri kokoisissa kuvissa.

En jaksa pähkäillä moista ;)

OskuK kirjoitti:No se erohan tulee siitä kuvausetäisyyden muutoksesta jonka tämä croppaus aihettaa -tuskin kuvaaja haluaa että iso osa kohteesta jää kuvan ulkopuolelle? ;-)

"Jos samasta paikasta, samoilla aukoilla ja samalla polttovälillä kuvatessa tehdään kinofilmistä ja pienemmästä kennosta tehdään samankokoinen (paperi)kuva, niin: "

tuossa oli tuo alkuasetelma, eli iso osa kohteesta taitaa jäädä ulkopuolelle (mikä olisi ihan hyvä juttu jos mun naamaani kuvattaisiin, mitä vähemmän näkyy, sitä parempi) ;)

Just. Tässä tulikin aika paljon asiaa ja pitää lukea nuo vastaukset vielä monta kertaa että kaikki menee jakeluun. Mutta asia selkis luullakseni ;)

Eli jos sit entinen kinojärkkärin käyttäjä ostais ton 300D:n (tai muun vastaavan) niin pitää opetella sitä syväterävyyttä ja perspektiiviä?! uusiksi... Taitaa maksaa aika paljon hilloa sellaset joissa olis sit 36mmx24mm kenno :D ei tarttis miettiä tollasia :D

Kiitoksia teille vastauksista.