Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Ajattelin ostaa kiikarit taivaan katseluun (Kuu, yms.).

Löysin tämän sivun ja tuossa mitkä ovat 1. sijalla, niin onko kokemusta?
https://www.space.com/26021-best-binoculars.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tåsså on hyvät lintukiikarit ja niiden hinta on n.1500€ niin voit miettiä ja verrata suuremmilla linssellä ja suurennuksella olevaa alle 100€ kiikareiden hyvyyttä.
Painavat ja 15x suurennuksella olevat kiikarit ei ole oikein käsissä kannateltavat.

https://www.rajalacamera.fi/swarovski-slc-8x42-hd.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Kannattaa kysellä noilta URSAn porukoilta näistä enemmän.
https://www.ursa.fi/harrastus/harrastajat-verkossa.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Swarot mullakin lintumiehenä on, mutta taivaantähystäjät varmaan tietää mitkä kamppeet siihen ovat hyviä.

Ostin (tai siis pistin tilaukseen Saksan Amazonista) juuri eilen Nikonin Monarch 5 16x56 -kiikarit tähtitaivaan tarkkailua varten. Olihan ne melko tyyriit, mutta ajattelin tässä sellaista isältä pojalle -kestoista tavaraa. Tuolla kertoimella pitäisi onnistua jo ihan hyvin avaruuden katselu ja valovoimakin on vielä ihan ok. Jopa käsipelillä onnistunee näillä katsominen, mutta mukana tulee myös liitin jalustaa varten. Boonuksena vielä näillä onnistunee kokonsa puolesta semmonen normaali kiikarointi myös, joten pelkkään yhteen käyttöön ei pitäisi jäädä.

kohan kirjoitti:Tåsså on hyvät lintukiikarit ja niiden hinta on n.1500€ niin voit miettiä ja verrata suuremmilla linssellä ja suurennuksella olevaa alle 100€ kiikareiden hyvyyttä.
Painavat ja 15x suurennuksella olevat kiikarit ei ole oikein käsissä kannateltavat.

https://www.rajalacamera.fi/swarovski-slc-8x42-hd.html" onclick="window.open(this.href);return false;

mitä olen noiden swarovskin lintuputkien läpi päässyt katslemaan niin melkoisia värivirhelinkoja ovat olleet, jopa halpisokulaari sigun halpis-sigman perässä tuotti virheettömämpää kuvaa. parhaat kahden silmän näkymät on kuitenkin tähän mennessä olleet 150mm Schmidt-Cassegrainin ja binoviewerin kanssa.

tähtitaivasta katsellessa värivirhe tietysti haittaa lähinnä planeettojen ja kirkkaiden tähtien kanssa, eikä kumpaisetkaan ole oikeastaan kiikarikohteita. kuussa sen sijaan värivirhe häiritsee, sen olen oman celestronini kanssa huomannut (taitaa olla sama malli mikä on listalla ekana) - samaten päiväkäytössä.

op:n budjettia on tiedä, mutta teleskop-expressiltä saa ihan kivoja jättikiikareita alle kolmen sadan, joiden oikeastaan ainoa kompastuskivi on niiden käyttämä keskiruuvitarkennus; molemmilla okulaareilla olisi hyvä olla erillinen tarkennin

janne. kirjoitti:molemmilla okulaareilla olisi hyvä olla erillinen tarkennin

Miksi? Siis en kyllä ole mikään kiikarien hevi-käyttäjä enkä kiikari-skenessä muutenkaan, mutta mikä tässä suosituksessa on takana?

Itsellä toinen silmä vaatii eri hienosäädön kiikarissa kuin toinen. Muuten tulee pää kipeäksi nopeasti.

Mulla on kiikarit vaelluskäyttöön (kevyet 7x30), veneilyyn (linssipinnoitus sopiva merelle, keveys ja suurennos sopiva venekäyttöön (7x10)), sekä tähtitaivaan katseluun jalustalta (pinnoitus sopiva yötaivaalle, valovoima iso (70-) ja suurennos riittävä (15x)).
Oleellista on ollut keskiruuvitarkennus, sekä toisessa okulaarissa hienosäätö silmien tarkennuksen säätämiseski kohdalleen (jolloin kummatkin silmät kokee kuvan terävänä).

Muuten: Laivojen komentosillalla ei satunnainen kävijä saa koskea kiikareihin, koska ne on säädetty kullekin käyttäjälle kohdalleen (ihmisten silmien tarkennus on aika yksilöllinen).
Erityisesti kapteenin kiikarit nauttii tiukkaa suojelua: Tuli nimittäin kokeiltua Arandalla (http://www.syke.fi/aranda) joskus. No hän opasti vierasta kohteliaasti oikealle tielle komentosillan protokollissa:) (kapteeni saattaa tarvita niitä äkillisessä tilanteessa ... eikä niitä ole myöskään mukava säätä joka vieraan jälkeen paikalleen)

Maffer kirjoitti:Itsellä toinen silmä vaatii eri hienosäädön kiikarissa kuin toinen. Muuten tulee pää kipeäksi nopeasti.

Diopterikorjaus on (mun mielestä) eri asia. Kai nyt kaikissa kiikareissa sellainen on? On mulla pakko olla kameran kanssakin korjausta, kun kuvaan ilman laseja.

mremonen kirjoitti:

Maffer kirjoitti:Itsellä toinen silmä vaatii eri hienosäädön kiikarissa kuin toinen. Muuten tulee pää kipeäksi nopeasti.

Diopterikorjaus on (mun mielestä) eri asia. Kai nyt kaikissa kiikareissa sellainen on? On mulla pakko olla kameran kanssakin korjausta, kun kuvaan ilman laseja.

Kamerassa korjaus liittyy siihen, että kun (yhdessä) silmässä kuva näyttää terävältä, niin se on myös kennolla terävä. Kiikarissahan ei tällaista rajoitetta ole, mutta niiden kanssa pitää olla kummankin silmän kuva terävä samaan aikaan.

Paremmissa kiikareissa on lisäksi ruuvi, jolla voi säätää prismojen kollimaatiota (paras jättää ammattimiehelle). Jos kiikaria on täräytetty, niin tuo saattaa muuttua ja sen jälkeen katselusta saa päänsäryn.

Maffer kirjoitti:Itsellä toinen silmä vaatii eri hienosäädön kiikarissa kuin toinen. Muuten tulee pää kipeäksi nopeasti.

No juuri tätä varten on vain toisen okulaarin hienosäätö. Keskiruuvista säädät oikean silmän oikein ja vasemmasta okulaarista hienosäädät vasemman silmän. Ja kas, molemmille silmille on hienosäätö! Tuolla on tarkoitut nimenomaan tasata tilanne, jossa silmät ovat eri paria. Muiden ei tuohon tarvitse koskea.

Tämän jälkeen kun säädät uudelleen keskiruuvista etäisyyden mukaan molempia samanaikaisesti, kaikki toimii ;-)

mremonen kirjoitti:

janne. kirjoitti:molemmilla okulaareilla olisi hyvä olla erillinen tarkennin

Miksi? Siis en kyllä ole mikään kiikarien hevi-käyttäjä enkä kiikari-skenessä muutenkaan, mutta mikä tässä suosituksessa on takana?

erillistarkennus on yleensä mekaanisesti se parempi ratkaisu eikä ole okulaarien tiltin kanssa ongelmaa

janne. kirjoitti:

mremonen kirjoitti:

janne. kirjoitti:molemmilla okulaareilla olisi hyvä olla erillinen tarkennin

Miksi? Siis en kyllä ole mikään kiikarien hevi-käyttäjä enkä kiikari-skenessä muutenkaan, mutta mikä tässä suosituksessa on takana?

erillistarkennus on yleensä mekaanisesti se parempi ratkaisu eikä ole okulaarien tiltin kanssa ongelmaa

No, huippukiikareissa tämä on kyllä laadukkaasti toteutettu, jos on elinikäinen takuu niin ei ole hirveän suuri ongelma :-) Teknisestä toteutuksesta en tiedä tarkemmin, mutta vesitiiveys on yksi mitä on vaikea toteuttaa tuollaisilla kierrettävillä okulaareilla. Siinä mielessä kaksi on ainakin jopa pahempi. Kattoprismakiikareissahan on ihan omat ratkaisut, varmaan juuri tiivistyksien vuoksi myös.

Kiitoksia vastauksista. Heh, no joo ehkä unohdan ne 100e kiikarit..

Ei se auta ku panostaa vähän.. https://www.amazon.com/Nikon-7x50-Prost ... LQ67NVPFZA" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuossa näyttäs olevan hyvät

Tonni on varmaan ihan maksimi mitä voi laittaa (mielellään alle).

tervehdys.
Saatan olla jo myöhässä ostostasi ajatellen, joku kommentti kuitenkin, kokemuksiin perustuen.
Kiikari on mainio kapistus komeettoja ja avoimia tähtijoukkoja katsellessa. Vähänkin ylemmäs katsottaessa tulee kuitenkin kolme ongelmaa: 1. tarvitaan jostakin sivultapäin tuleva tuenta, kaupallisia kapistuksia on ja runsaasti omia viritelmiä. 2. niska, hiukankin pidempään katseluun hankala löytää sopivaa asentoa, kaikenmoisia lepolasse-rakennelmia on tehty. 3. suun/nenän yläpuolella olevat okulaarit huurtuvat hetkessä,- täälläpäin kun yleensä on melko viileää kun tähtikohteet näkyvät, Sivullehenkitystä voi yrittää opetella, tai sitten joku snorkkeliviritys.
Tai sitten joku tämäntapainen:
https://www.teleskop-express.de/shop/pr ... selokulare" onclick="window.open(this.href);return false;
Jos joskus vielä sekaannun 40mm isompiin kiikareihin niin se on tuommoinen, tai joku muu versio samaa tyyliä ( selaile ko firman sivuja)

Onko jollakulla kokemusta Canon 18x50 IS kiikareista tähtien / kuun tiirailussa? Voisi olettaa, että kuvanvaikain tuossa hommassa olisi mukava. Ehkä ainakin teoriassa voisi onnistua ilman jalustaa?

https://www.canon.fi/for_home/product_f ... /18x50_is/" onclick="window.open(this.href);return false;

https://youtu.be/A7MEr4Irt38" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuolta juutuubista löytyy joitakin videoita tuosta testailusta.. tuossa linkittämässäni taitaa tuo suurin tärinä johtua kuvaustavasta..