Muutama sananen Canonin unholaan jääneestä helmestä, 90mm TS-E f/2.8, josta ei tarinoita kuule paljoakaan kerrottavan. Täysin syyttä, sillä se on vieläkin monikäyttöisin kinokameraan saatavilla oleva 90mm optiikka eikä häpeä lainkaan tämän päivän putkille, olkoot kyseessä sitten Canon, Nikon, Sony, Leica, Zeiss tai mikä tahansa muu 90mm vaihtoehto. Putkella ei ole edes L-mallisarjan punaista rinkulaa mikä on melkein surkuhupaisaa, sillä Canonilla ei montaa modernia L-lasia ole mikä tälle pärjäisi. Olettavasti juuri julkaistu MK2-versio (tällä kertaa L-lasi) objektiivista on vähintään samalla tasolla teknisesti.
Kyseessä siis tämän näköinen pensseli:
Kuvassa 90mm TS-E adaptoituna Sony A7R2-kameraan Metabones MKIV-T Adapterilla. Lasilla ei ole minkäänlaista sääsuojausta vaan silti se kesti matkassani monen monituista kuvausreissua sydäntalven pakkasmaisemissa ja keskikesän helteissä.
Speksejä
Polttoväli: 90mm
Suodinrinkula: 58mm
Kallistus: +-8 astetta
Siirto: +-11mm
Siirto ja kallistusakselit lukittu 90-asteen kulmaan toisistaan
Kyseessä siis toisin sanoen T/S kakkula, jonka erityisominaisuuksien käyttö vaatii hieman ajattelua ja pysähtymistä paikalleen.
Mekaaninen laatu
Objektiivi on täysin manuaalisesti operoitava pl. aukonsäätö joka tapahtuu sähköisten kontaktien kautta rungosta käsin. Tarkennusrenkaan tuntuma on hyvin pidetyssä yksilössä kuin paraskin Zeiss tai Leica, mutta sillä erotuksella että tuntuma on vieläkin parempi. Minkäänlaista klappia ei ehjässä yksilössä ole käännettäessä tarkennuksen suuntaan ja tarkennus on täysin äänetön sekä silkinpehmeä lipsumatta kuitenkaan paikaltaan jos kameraa kallistaa ylös/alas. Asiansa osaava manuaalitarkentaja voi tehdä tällä ihmeitä videopuolen käytössä, luulisin, sillä videopuolen tekemiset eivät itseä kuitenkaan kiinnosta.
Tilt ja Shift -säätöjen lukkonupit ovat hieman ankeita käyttää pakkasessa, jolloin kannattaakin varautua vaikka mekaanikon käsineillä joiden päällä pilkkihansikkaat, tai oikeastaan kynsikkäät. Nupit ovat pieniä ja saattavat jäätyä kiinni mikäli ilmassa on tarpeeksi kosteutta.
Niinpä lämpötilan huidellessa -30 asteessa kannattaa säätöjä räpeltää väliajoin jäätymisen estämiseksi. Mikäli lukkonuppi jumittaa, panikointi voi rikkoa lukituksen. Nimittäin joskus voi käydä niin että luulee lukon olevan kiinni kun tosiasiassa se onkin täysin auki ja nupin saa vapautettua kiristämällä sitä vs. yrittämällä löysentää mikä tod.näk. rikkoo mekanismin jos käyttää liikaa voimaa. ADHD-Petterille tämä objektiivi ei siis missään nimessä sovi. Tämä lukituspalapeli pätee myös Canonin uudempiin TS-E objektiiveihin ml. 17mm ja 24mm TS-E mk2.
Toivoa saattaa, että Canon on korjannut lukitusnuppien operoinnin uusissa 50mm, 90mm ja 135mm TS-E objektiiveissaan jotka juuri julkaistiin. Täydellinen tämä vanha versio siis ei mekaanisesti kuitenkaan ole ja vaatii hieman harkintaa käyttäjältään.
Optinen suorituskyky
Tässä huomioita erilaisilla rungoilla vuosien varrelta:
-Canon 6D ja 5DMk2: Terävä läpi kuvan ilman T/S säätöjä täydeltä aukolta alkaen. Shift-mekanismin kanssa vaatii himmentämisen f/5.6 käytettäessä kohtuullisia lukemia (1-6mm) ja f/8 äärilaidan asteikkoa. Tiltin yhdistämisen shiftiin ei juurikaan lisähimmentämistä tarvi.
-Sony A7r1 ja A7r2: Suuri resoluutio vaatii himmentämistä f/4 luokkaan R1:llä ja f/5.6 arvolle R2:lla ilman T/S mekanismeja jos halutaan laidasta laitaan terävää kuvaa. Shift + tilt vaatii f/8, mieluiten f/11 mikäli halutaan säilyttää veitsenterävä kuva säätöjen jälkeen.
-Canon 5Dsr: Vaativin kamera tälle objektiiville, mutta samat säädöt pätevät kuin Sony A7r-runkojen tapauksessa.
Objektiivilla voi kuvata voimakkaaseen vastavaloon, jolloin kontrasti putoaa jonkin verran, mutta terävyys säilyy ilman suurempia heijastumia. VV-suoja takaa parhaan lopputuloksen.
Väritoistoltaan objektiivi on hyvin neutraali. Mikrokontrasti ja yleinen kontrasti todella korkeat millä tahansa kinorungolla f/5.6 alkaen. Äärettömän päässä on oltava tarkkana tarkennuksen kanssa sillä tarkennuskierä on optimoitu lähelle tarkentamiseen. Kuvanlaatu ei teknisesti kuitenkaan kärsi vaikkapa maisemakuvauksessa tarkennuksen huidellessa äärettömän suunnalla.
Erikoisominaisuudet
Tilt, Shift sekä Tilt+Shift mihin lasi on tarkoitettu loppupelissä. "Semi"-makro 0.29x suurennossuhteella kuvanlaadun pysyessä korkeana aivan minimietäisyyksille asti.
Kuvia viime vuosilta
Aloitetaan helposta tapauksesta ilman T/S mekanismeja. Maisemakuva myöhäisillan valossa Kotkasta. Lopputulos kahden kuvan focus-stack etualan laiturista ja taka-alan tehtaasta.
Otetaan käyttöön sivuttainen kääntö, eli ts. Swing jolloin tarkennustaso käännetään vinoon liukumaan etualan tolppia myöten taustalla häämöttävään tehtaaseen.
Käytetään lasin nostomekanismia lähietäisyydeltä ja otetaan kolme päällekkäin olevaa kuvaa, joista yhdistetään yksi suuren resoluution pystypanoraama. Saavutetaan uniikki lopputulos ja kohde irtoaa taustasta kauniisti vaikka himmennys on tehty f/5.6 aukolle saakka.
Fiellun putous Kevolla pystypanoraamana:
Kevon kanjoni sivuttain shiftattuna panoraamana:
Tiimalasiputous kolmen kuvan pystypanoraamana:
Yhdistetään pystypanoraamaan tilt ja siirrytään tämän lasin tarjoamiin erityismahdollisuuksiin.
Kuvan on terävä kauttaaltaan lumijöllien muodostaman jonon osalta mutta bokeh pehmeää terävyysalueen ulkopuolella. Saavutetaan 4x5" kameran syväterävyyden hallinta ja tunnelma kuvassa.
Vastaavalla tekniikalla toteutettuja muita kuvia:
Tämän objektiivin pitäisi kuulua jokaisen ajattelevan Canonistin ja/tai Sonistin laukkuun mikäli kärsivällisyyttä löytyy pysähtyä miettimään kuvaa hieman turistia kauemmin. Lasi toimii Suomen kesässä ja talvessa lämpötilasta riippumatta muistamalla että mereen sitä ei kannata kuitenkaan pudottaa. Jos haluaa ison formaatin kuvaa pikkukameralla, tällä lasilla se onnistuu. Joten unohtakaa suosiolla automaattitarkennuksen helppous ja pysähtykää hetkeksi miettimään.
Yli 50% kaikista luuriskuvista on kuvattu Canon 90mm TS-E:llä ja Sony A7R2:lla. Lopullinen tuomioni tälle lasille 6/5 tähteä. Kyllä, lisätähti täydelliselle objektiiville tulee siitä että se kannustaa ajattelemaan kuvia sitä helpointa vaihtoehtoa pidemmälle tarjomalla järkevän kuvasuhteen kinokameran käyttäjälle erilaisten panoraamojen muodossa. Objektiivi opettaa myös ajattelemaan lopputulosta kaikkien säätöjen summana ja näkemään yli etsimen/takanäytön rajojen.
Tarkennusalue kopsahtaa kallosta kattilaan kädenkäänteessä :O T/S-objektiivit opettivat minulle miten tarkennusaluetta ja kuvasuhdetta hallitaan kohteen korostamisessa. Nykyisin nämä säädöt löytyvät ykköskamerastani suoraan rungosta. Matkani käy siis päin vastoin kohti menneisyyttä digitaalisen opetuslaitteiston kautta. Mahdollinen paluu digin käyttön ykköslaitteena ei tule koskaan tapahtumaan ilman tämän kaltaista objektiivia.
Lopuksi, tämäkin kuva olisi jäänyt ottamatta ilman shiftin ja tiltin yhteispeliä. Onnea vaan yritykselle fokus stackia tekemään keskellä ajoväylää päiväsaikaan samasta perspektiivistä ;)
Kyseessä hankalin kombinaatio, eli sivuttain käännetty kamera jossain tilt mahdollistaa tarkan kuvan etualasta kirkkoon asti ja shift kolmen kuvan ottamisen samalla tilt-säädöllä panoraamaa varten. Lasin kakkosversiolla tämä onnistuu helpommin kahden kuvan pystypanoraamana kamera oiken päin, koska kakkosversiossa tilt ja shift akselit ovat vapaasti käännettävissä toisiinsa nähden.
Huomioitavaa on, että paljon parjattu Canon on ainoa joka tarjoaa nykypäivän vaatimusten mukaisen kattavan lasivalikoiman hitautta arvostavalle käyttäjälle: 17mm, 24mm, 45mm, 50mm, 90mm ja 135mm on valikoima millä laitetaan luu jokaisen kilpailijan kurkkuun. Nämä siis T/S objektiiveja eikä mitään tusinaturistikakkuloita.
