paaton kirjoitti:Alkupräinen kysyjä ei edes kertonut käyttävänsä kameraa ajonaikana kuvaukseen. Jos oikeasti on ideanan laittaa nex7 ja zeissi prätkän keulalle hiekkatiellä ajaessa, niin ihan varmasti laittaisin itsekkin linssin eteen suojafiltterin.
Just noin, filtteri on paikallaan.
seppami kirjoitti:etten viitsisi sen etulinssiä moottoripyöräreissuilla vähän väliä hiekkapölystä puhdistella.
Miten muuten tuo linssi kaipaisi puhdistusta hiekkapölystä, ellei sitä käytettäisi ajokuvaukseen? MP:n laukut ovat pääsääntöisesti vedenpitäviä ja pölynpitäviä.
Kysymys ei trollailusta vaan siitä että ymmärretään kysymys ja vastataan siihen. Filtterikeskustelut aiheuttavat aina suuria tunteita.
panman kirjoitti:
Miten muuten tuo linssi kaipaisi puhdistusta hiekkapölystä, ellei sitä käytettäisi ajokuvaukseen?
Fiksumpi ymmärtäisi, että ajon aikana siihen etulinssiin ei paljon pölyä keräänny. Sen sijaan kuivissa olosuhteissa kaikki pyöräilijän varusteet on enemmän tai vähemmän pölyisiä, kun pysähdellään.
Tosifiksu ymmärtäisi senkin, että nex+24mm kiinnittäminen jalustakierteestä kiinteästi pyörään ei ole mikään kuningasidea.
Ja tositosifiksu lukisi aloituksen uudestaan, jolloin selviäisi, että motoristi etsii kameraa matkalle, mutta motoristi ei etsi kameraa, jolla kuvataan ajon aikana.
Harald II kirjoitti:Olen sentään käyttänyt useampana kuin parina iltana aikaa vermeiden puhdistamiseen niin Negevissä kuin Saharassakin.
Sottapytty. Se lasitavara kuuluu pitää laukussa silloin, kun sitä ei käytetä, niin jää iltaisin aikaa muuhunkin kuin linssien putsaamiseen. Eksyitkö sinä tuonne Negeviin, vai miten sinulla siellä monta päivää meni? ;)
Harald II kirjoitti:Olen sentään käyttänyt useampana kuin parina iltana aikaa vermeiden puhdistamiseen niin Negevissä kuin Saharassakin.
Sottapytty. Se lasitavara kuuluu pitää laukussa silloin, kun sitä ei käytetä, niin jää iltaisin aikaa muuhunkin kuin linssien putsaamiseen. Eksyitkö sinä tuonne Negeviin, vai miten sinulla siellä monta päivää meni? ;)
En eksynyt. Tuli tallailtua siellä, Mitzpe Ramonissa, Dimonassa ja Kuolleenmeren sekä Aqaban lahden rantamilla jonkin aikaa. Aavikolla tuulee... ja hiekka lentää, vaikkei itse mihinkään juuri liikkuisikaan... ;-)
Kiitos kaikille avusta. Tähän olisi varmasti joku hymiö paikallaan keventämään tunnelmaa, mutta reilu nelikymppisenä heteromiehenä en oikein ymmärrä niiden päälle.
OskuK kirjoitti:
Ei mitään, koska isku, joka tekisi naarmun etulinssiin, rikkoisi "suojan" ja tuhoaisi etulinssin n. 764 sirpaleiden aiheuttamilla naarmullaan. Ja isku mikä tekisi vain naarmun "suojaan" -se taas ei näkyisi mitenkään etulinssissä.
Kokeile vaikka, ei tarvitse jossitella ;-)
Mä olen kokeillut ja voin sanoa, että paskapuhetta. Ainoa kerta, kun olen etulinssin naarmuttanut kävi niin, että laitoin kameran huolimattomasti reissussa reppuun ja linssisuoja irtosi. Päivän kamera oli repussa ja reppu pääasiassa selässä. Jokin, tod. näk. se linssisuoja, hankasi etulinssin pinnotteeseen pari selkeää naarmua. Suojafilsu olisi tässä tapauksessa etulinssin pelastanut.
Itse en ole tämän episodin jälkeenkään suojafilsuja käyttänyt, mutta ymmärrän kyllä, jos joku niitä haluaa linssin eteen ruuvailla. Kämmäily on kuitenkin yllättävän helppoa. Tavallisesti se onnistuu ihan ilman yrittämistä ja silloin filsusta saattaa olla hyötyä.
Sanoisin että kunnolliseen pinnoitteeseen ei muovisella tai alumiinisella linssinsuojuksella saa kyllä naarmuakaan aikaiseksi ilman että on merkittävä määrä hiekkaa välissä.
Mutta minulla on kokemusta vain Pentaxeista, Sigmoista, Tamroneista, Mamiyasta, Rolleista ja Zeissista. Noista vain Sigman päällysteet ovat epäilyttäviä tässä suhteessa. Rollein, Zeissin ja Pentaxin kalvotukset ovat kuulemma olleet käytännössä samaa tavaraa tietyssä historian pisteessä ja ne kestävät uskomattoman määrän pahoinpitelyä. Ei kuitenkaan määrättömiin.
Harald II kirjoitti:Sanoisin että kunnolliseen pinnoitteeseen ei muovisella tai alumiinisella linssinsuojuksella saa kyllä naarmuakaan aikaiseksi ilman että on merkittävä määrä hiekkaa välissä.
Mutta minulla on kokemusta vain Pentaxeista, Sigmoista, Tamroneista, Mamiyasta, Rolleista ja Zeissista. Noista vain Sigman päällysteet ovat epäilyttäviä tässä suhteessa. Rollein, Zeissin ja Pentaxin kalvotukset ovat kuulemma olleet käytännössä samaa tavaraa tietyssä historian pisteessä ja ne kestävät uskomattoman määrän pahoinpitelyä. Ei kuitenkaan määrättömiin.
Se mun naarmuuntunut objektiivi oli muuten Sigma ja hiekkaa ei ollut välissä. Eikös nämä pinnoitteet ole vieläkin aika aktiivisessa kehityksessä? Siitä, miten herkkiä pinnoitteet on olleet joskus muinoin naarmuttumaan, ei voi oikeen vetää johtopäätöksiä, siitä millaisia nykypinnoitteet ovat.
Tosin tässä minunkaan tapauksessa noilla naarmuilla ei ole mitään merkitystä, ei vastavaloon, ei myötä valoon, ei kontrastiin eikä resoluutioon. Sillä suojafilsulla taas olisi kuvaa huonontava vaikutuksensa, siksi en niitä vieläkään käytä, mutta ymmärrän kyllä niitä, jotka käyttävät.
Harald II kirjoitti:Sanoisin että kunnolliseen pinnoitteeseen ei muovisella tai alumiinisella linssinsuojuksella saa kyllä naarmuakaan aikaiseksi ilman että on merkittävä määrä hiekkaa välissä.
Mutta minulla on kokemusta vain Pentaxeista, Sigmoista, Tamroneista, Mamiyasta, Rolleista ja Zeissista. Noista vain Sigman päällysteet ovat epäilyttäviä tässä suhteessa. Rollein, Zeissin ja Pentaxin kalvotukset ovat kuulemma olleet käytännössä samaa tavaraa tietyssä historian pisteessä ja ne kestävät uskomattoman määrän pahoinpitelyä. Ei kuitenkaan määrättömiin.
Se mun naarmuuntunut objektiivi oli muuten Sigma ja hiekkaa ei ollut välissä. Eikös nämä pinnoitteet ole vieläkin aika aktiivisessa kehityksessä? Siitä, miten herkkiä pinnoitteet on olleet joskus muinoin naarmuttumaan, ei voi oikeen vetää johtopäätöksiä, siitä millaisia nykypinnoitteet ovat.
.
Sanoisin että kalvotukset ovat kehittyneet jo aikoja sitten nykymuotoonsa ja että ne eivät ole tässä suhteessa parhaimmilla merkeillä kehittyneet juurikaan enää vuosikymmeniin. Esim. Pentaxin kalvotusten kehittyminen on ollut "markkinamiesten kehitystä" jo todella pitkään. En pysty erottamaan kolme tai neljäkymmentä vuotta vanhaa objektiivia ja aivan vastikää tehtyä toisistaan tässä suhteessa. SMC pinnoitettu objektiivi on äärimmäisen harvoin naarmuinen, vaikka ikää olisi se 40 vuotta. En ole törmännyt yhteenkään, vaikka olen niitä paljon nähnyt ja ihan sokkona maailmalta ostanut. Iskuilla pilattuja ja homeisia kyllä olen nähnyt, mutta naarmutettuja en muista nähneeni ensimmäistäkään.
Naarmutettuja Sigmoja taas olen nähnyt useita, enkä enää vanhaa Sigmaa ostakaan. Osin naarmujen, mutta eniten ehkä niiden heikon vastavalon siedon vuoksi. Ero on dramaattinen SMC pinnoitettujen eduksi, aivan sama miltä ajalta se SMC pinnoitettu objektiivi on.
Se että eräät merkit, kuten esim. juurikin Sigma (eräs muu jota en mainitse merkkisodan syttymisen vuoksi) eivät ole olleet samalla tasolla, ja ovat kehittyneet viimeaikoinakin merkittävästi, ei tätä asiaa käsittääkseni miksikään muuta.
Harald II kirjoitti:
Se että eräät merkit, kuten esim. juurikin Sigma (eräs muu jota en mainitse merkkisodan syttymisen vuoksi) eivät ole olleet samalla tasolla, ja ovat kehittyneet viimeaikoinakin merkittävästi, ei tätä asiaa käsittääkseni miksikään muuta.
Voit sinä Harald ihan reilusti sanoa, että Nikonin 80-luvun pinnoitteet eivät olleet aivan parhaimpia :-))
Tästä aiheesta käytiin tuolla valokuvausfoorumilla äskettäin vilkas ja monisäikeinen keskustelu. Ei siitä tainnut aivan selvää lopputulosta tulla, mutta ihme olisi jos pinnoitteiden suhteen ei olisi saatu yhtään mitään aikaiseksi viimeisen 25 vuoden aikana. Ajattele nyt muuta tekniikan ja materiaalien kehitystä... Ja motivaatio pinnoitteiden kehitykseen on varmasti ollut kova koska zoomien yleistyminen ja niiden zoomialueen kasvattaminen on monimutkaistanut objektiivien rakenteita.
Mutta koska faktoja on vaikea saada käsiin niin en väitä mitään ehdotonta, vetoan vain yleiseen järkeen.
Olet loogisen olettemuksen puolesta oikeassa, mutta todellisuus ei minun tietojeni mukaan tue tässä kohdassa tuota olettamusta asioiden kehityksestä. Asiat eivät kehity lineaarisesti, vaan tuntuu että kehitys on enemmänkin piikkejä, jotka vaikuttavat aika vähän muualle.
Tämä pinnoitusjuttu kehittyi kypsäksi teknologiaksi joskus 60- 70 luvuilla, ja siihen on tullut väin vähän uutta sen jälkeen. Lähinnä patenttien umpeutuessa ne parhaat tekniikat ovat levinneet kaikkien valmistajien käyttöön. Mutta varsinaisia uusi läpimurtoja ei ole tehty kuin ehkä valmistustekniikan osalta, mutta se vaikuttaa lähinnä hintoihin, jos siihenkään, ei tuotteen ominaisuuksiin.
Se "kehitys" on joskus vain näennäistä, tuotteiden laatu ei ole välttämättä parantunut.
Pentax ei ole esimerkiksi tuonut mitään muuta uutta omiin pinnoituksiinsa 70-luvun jälkeen kuin ulommaisen kalvon, jonka tehtävä on estää likaa tarttumasta. Sillä ei ole siis mitään tekemistä heijastusten kanssa, eikä se ole sen parempi estämään naarmujakaan kuin ne alemmat kalvot.
Objektiivien osalta minusta kehitystä on tapahtunut kahdessa asiassa: parempien tietokonemallien vuoksi osataan tehdä parempia zoomeja ja erityisesti halvemmalla. Parempien optisten materiaalien vuoksi osataan tehdä parempia zoomeja halvemmalla. Paremmalla tarkoitan nimenomaan sellaista polttovälialuetta, joka aiemmin johti huonoon piirtoon ja kontrastiin sekä vääristymiin. Nyt saadaan kelvollisia (mutta ei välttämättä todella hyviä) pitkiä zoomeja. Kiinteäpolttovälisiin tämä kehitys ei ole vaikuttanut juurikaan, koska ne osattiin tehdä loistaviksi jo dinosaurusten aikaan.
Vastakkainen kehitys on ollut taas se että on opittu tekemään niitä pitkiä zoomeja halvalla halvoista materiaaleista ja on opittu optimoimaan laatu tietylle, ei niin korkealle tasolle ja valmistuskustannukset halvoiksi.
Tämä on tuonut kuluttajalle hieman parempia pitkiä zoomeja kuin ennen, suuremmalla susikappaleiden määrällä, mutta juuri ja juuri kuluttajien sietämässä määrin, joka on laskettu suure suhteessa kustannuksiin. Tehdään vain juuri ja juuri niin hyviä (tai huonoja) ja niin halvalla kuin mitä ihmisten sietokyky on ja optimoidaan tämä käyttäen tietokoneita.
Eli kehitys ei ole monessakaan kohtaa sitä että saisimme parempia tuotteita kuin ennen, vaan sitä että ne voidaan valmistaa halvemmalla ja optimoida täyttämään laatuvaatimukset sillä tavalla että siedämme sen, juuri ja juuri.
Väitteeni on että saimme ennen nimenomaan parempia tuotteita, koska valmistajat eivät osanneet tuota optimointia. Heidän oli pakko pitää laatu parempana kuin nykyään, koska eivät tienneet niin tarkkaan kuin nykyään, missä ostajien sietokyky menee ja miten pitkään heidän tuotteensa oikeasti kestävät.
Laatu piti pitää sen verran hyvänä ettei ylitetä sietokykyä, jota ei tarkkaan tunnettu.
Tämä alkoi näkyä 80-luvulla ensin autoteollisuudessa. Japanilaiset autot olivat kai ensimmäisiä jotka saatiin optimoitua kunnolla. Nissan (silloinen Datsun) oli silloin siinä maineessa, että se on hienosti suunniteltu ja valmistajan kannalta laadukas, se hajoaa joka halvatun paikasta tasan samaan aikaan kun sen suunniteltu kättöikä ylitetään. Sitä he kutsuvat laaduksi.
Ja niin sitä kutsutaan nykyäänkin. Ei pidä luulla että teollisuus tarkoittaa laadulla sitä että tuote olisi mahdollisimman hyvä ja kestäisi mahdollisimman pitkään. Ehei. He tarkoittavat laadukkaalla suunnittelulla sitä että tuote on mahdollisimman halpa valmistaa, ja että siinä on juuri ja juuri ne ominaisuudet mitä asiakkaat haluavat, ei enempää, ja että se hajoaa heti saavutettuaan tietyn suunnitellun käyttöiän. Sen käyttöiän jonka asiakkaat juuri ja juuri sietävä pitämättä tuotetta huonolaatuisena.
Tuotannon laadunvarmistuksella pyritään siihen, että kaikki tuotteen yksilöt täyttävät nämä suunnitteluvaatimukset, eivät enempää tai vähempää. Huonoja yksilöitä saa tulla vain sen verran kuin ostajat juuri ja juuri sietävät. Jos niitä tulee vähemmän, käytetään tuotantoon tai laadunvalvontaan liikaa kalliita resursseja ja asia korjataan ja optimoidaan.
Tätä on se teidän "kehityksenne" ollut jo kauan. Tähän niillä uusilla materiaaleilla pyritään, ei siihen että se teille tuleva tuote olisi parempi kuin ennen. Ehei, lapset lapset, ollaanpa realisteja eikä uskota sokeasti "edistykseen"... ainakaan meille asiakkaille se ei ole välttämättä edistystä.
Kilpailu markkinoista on se mikä tuo meille parempia tuotteita, ei tuotantotekniikan tai materiaalitekniikan kehitys. Jos kilpailua markkinaosuuksista ei olisi, kaikki tuo mainittu kehitys menisi siihen että saisimme samat tavarat entistä halvemmin tuotettuna (halvemmilla uusilla materiaaleilla ja halvemmalla tuotantotekniikalla) ja maksaisimme niistä saman hinnan kuin ennenkin.
Markkinaosuus on se damokleen miekka joka roikkuessaan yritysten pään päällä tuottaa meille uusia tuotteita ja parempia ominaisuuksia.
Kalvotusten kehittäminen ei nyt satu enää kuulumaan tähän arvostettujen ominaisuuksien joukkoon, jolla pystyttäisiin kilpailemaan markkinaosuuksista, joten se ei ole kehittynyt enää aikoihin muulla kuin halvempien tuotantokustannusten tavalla.
Ei kukaan tee enää ostopäätöstä sen perusteella että objektiivissa on paremmat kalvotukset kuin toisessa. Se keskustelu käytiin jo 70 ja 80-luvuilla, nyt menee sigmatkin aivan täydestä tässä suhteessa ;-)
Hyvä kirjoitus harald.
Minusta tuo "optimointi" näkyy oikein hyvin nikonin uusissa thaimaassa valmistetuissa putkissa. Piraatti valmistaja sigma on taas valinnut toisen tien ja yritää sällyttää mekaanisen laadun tuotteissaan.
Sigmalla ei kyllä vaan taida onnistua tuo optimointi noiden susikappaleiden osalta. :)
paaton kirjoitti:Hyvä kirjoitus harald.
Minusta tuo "optimointi" näkyy oikein hyvin nikonin uusissa thaimaassa valmistetuissa putkissa. Piraatti valmistaja sigma on taas valinnut toisen tien ja yritää sällyttää mekaanisen laadun tuotteissaan.
Sigmalla ei kyllä vaan taida onnistua tuo optimointi noiden susikappaleiden osalta. :)
Ei heidän tavoitteensa ole se ettei niitä susikappaleita tulisi, vaan se ettei niitä merkin imagon ja myynnin kannalta tule liikaa, tai tuotantokustannusten kannalta tehdä liian kallista laatua jolloin niitä ei tulisi yhtään. Siinä on vissi ero. ;-)
Sigmalla on vain vähän toinen tilanne, mitä nikonilla ja canonilla. Imago on jo surkea entisten susien johdosta ja nyt sitä yritetään nostaa tuomalla markkinoille kokonaan uudet objektiivisarjat. Kaikki vanhatkin lasti pakataan uusiin kuoriin. Tarkoituksena oli nimenomaan parantaa laatua ja nostaa imagoa. Alku ei näytä kamalan lupaavalta.
Harald II kirjoitti:
Kalvotusten kehittäminen ei nyt satu enää kuulumaan tähän arvostettujen ominaisuuksien joukkoon, jolla pystyttäisiin kilpailemaan markkinaosuuksista, joten se ei ole kehittynyt enää aikoihin muulla kuin halvempien tuotantokustannusten tavalla.
Mikäs tuo Nikonin Nano crystal coating sitten on joka tuli markkinoille vasta 2005?
paaton kirjoitti:Sigmalla on vain vähän toinen tilanne, mitä nikonilla ja canonilla. Imago on jo surkea entisten susien johdosta ja nyt sitä yritetään nostaa tuomalla markkinoille kokonaan uudet objektiivisarjat. Kaikki vanhatkin lasti pakataan uusiin kuoriin. Tarkoituksena oli nimenomaan parantaa laatua ja nostaa imagoa. Alku ei näytä kamalan lupaavalta.
Laatua ja laatua. Optisen suorituskyvyn näkökulmasta Sigma on pärjännyt viimeaikoina oikein kohtuullisesti ja ilmeisesti maanantaikappeleiden määräkin on vähentynyt. Vai ovatko objektiivien yksilövaihtelut nykyään niin yleisiä, ettei niistä enää jakseta puhua.
Ulkoisen laadun puolesta Sigmat ovat aina olleet jämäköitä mutta kolhoja. Heidän uudemmista objektiiveista minulla on ollut ainostaan 70-200mm OS, eikä se ainakaan antanut viitteitä tilanteen oleellisesta muuttumisesta. Myös sääsuojaus tuosta puuttui.
Automaattitarkennuksen osalta Sigman tilanne on erityisen hankala. Ainakin vaihettarkennuksessa objektiivin yhteensopivuus kameran tarkennusjärjestelmään on kriittistä, eikä Sigma voi koskaan saavuttaa yhteensopivuutta kameravalmistajien tuleviin malleihin koska se joutuu toimimaan reverse engineering -periaatteella.
No tuo af kai se tärkein seikka on. Ei linssin nurkkapiirrolla ole paljoakaan merkitystä, jos tarkennus ei toimi. Optiset vaihtelut taitavat nyt olla aika pieniä. En ole ainakaan törmännyt yhteenkään 35/1.4n testiin, jossa olisi moitittu huonoa piirtoa. Sigmahan ainakin väittää testaavansa jokaisen yksilön näistä uusista malleista.
Harald II kirjoitti:
Kalvotusten kehittäminen ei nyt satu enää kuulumaan tähän arvostettujen ominaisuuksien joukkoon, jolla pystyttäisiin kilpailemaan markkinaosuuksista, joten se ei ole kehittynyt enää aikoihin muulla kuin halvempien tuotantokustannusten tavalla.
Mikäs tuo Nikonin Nano crystal coating sitten on joka tuli markkinoille vasta 2005?
Samanlainen on myös Pentaxin Aero Bright Coating.
Ehkä ne ovat tulevaisuutta, mene ja tiedä, mutta toistaiseksi kumpaakaan ei ole käytettty kuin muutamissa objektiiveissa, jotka eivät ominaisuuksiltaan ole sen kummempia kuin aiemmatkaan vastaavat, päätellen ao. objektiivien ominaisuuksista.
Tuntuu että nuo ovat vielä kokeiluvaiheessa, ilmeisesti kestävyyttä yms. testataan noilla muutamilla objektiiveilla joihin niitä on käytetty. Ilmeisesti noilla päästäisiin eroon linssien käsittelyn monivaiheisesta prosessista, jossa kalvot höyrystetään linssin pintaan kerros kerrallaan. Noissa ilmeisesti vaaditaan vain yksi vaihe.
Jos näin on ja tulos on sama kuin nykyisillä parhailla monikalvotuksilla, kyse on toistaiseksi vain valmistusprosessin yksinkertaistamisesta ja näinollen kustannussäästöstä. Ainakaan mitään mullistavia paremmuuseroja monikalvotuksiin ei ole nähtävissä.
Joku viittasi netissä että yksi mahdollisuus niistä saattaa tulla joskus, koska näissä uusissa on pienempi valohävikki per linssipinta, niin ne mahdollistaisivat monimutkaisemmat linssirakenteet samalla valonläpäisyllä. Mutta se on tulevaisuutta, nykyistä monimutkaisemmissa linssirakenteissa on monta muutakin ongelmaa, kuin vain pintojen valonläpäisy.
Harald II kirjoitti:
Kalvotusten kehittäminen ei nyt satu enää kuulumaan tähän arvostettujen ominaisuuksien joukkoon, jolla pystyttäisiin kilpailemaan markkinaosuuksista, joten se ei ole kehittynyt enää aikoihin muulla kuin halvempien tuotantokustannusten tavalla.
Mikäs tuo Nikonin Nano crystal coating sitten on joka tuli markkinoille vasta 2005?
Samanlainen on myös Pentaxin Aero Bright Coating.
Ehkä ne ovat tulevaisuutta, mene ja tiedä, mutta toistaiseksi kumpaakaan ei ole käytettty kuin muutamissa objektiiveissa, jotka eivät ominaisuuksiltaan ole sen kummempia kuin aiemmatkaan vastaavat, päätellen ao. objektiivien ominaisuuksista.
Nyt et ole ihan kärryillä. Nikonilla on nanopinnoite kaikissa kalliimmissa objetiiveissa noin 500e hintaluokasta ylöspäin. Ja kyllä noi nanopinnoitettut mallit ovat järjestään olleet selkeästi parempia kuin edeltäjänsä.
Avokid kirjoitti:
Mikäs tuo Nikonin Nano crystal coating sitten on joka tuli markkinoille vasta 2005?
Samanlainen on myös Pentaxin Aero Bright Coating.
Ehkä ne ovat tulevaisuutta, mene ja tiedä, mutta toistaiseksi kumpaakaan ei ole käytettty kuin muutamissa objektiiveissa, jotka eivät ominaisuuksiltaan ole sen kummempia kuin aiemmatkaan vastaavat, päätellen ao. objektiivien ominaisuuksista.
Nyt et ole ihan kärryillä. Nikonilla on nanopinnoite kaikissa kalliimmissa objetiiveissa noin 500e hintaluokasta ylöspäin. Ja kyllä noi nanopinnoitettut mallit ovat järjestään olleet selkeästi parempia kuin edeltäjänsä.
Ok, lähteeni on sitten ilmeisesti vanhentunut sen käytön laajuuden suhteen. Tosin en osannut sitä epäillä, koska se puhui kalliimmista objektiivesta sekin, ja 500€ ei nyt kyllä mikään kallis objektiivi ole Nikonin vallikoimissa.... pikemminkin sieltä halvimmasta päästä.
Onko paremmuudessa nimenomaan kyse pinnoitteesta? ja onko tuo Nikonin nanopinnoite parempi kuin muiden valmistajien pinnoitteet? eli mihin vertaat?
Esim. Pentaxin pinnoitteet ovat olleet huippua vuosikymmenet, joten heidän nanopinnoitteensa ja vanhan pinnoitteen välillä ei ole kovin merkittävää eroa. Olen ollut ymmärryksessä että Nikon ei ole ollut aivan kärjessä tässä asiassa. Hienoa, jos ovat saavuttaneet kärjen tason tällä uudella pinnoitteella.
Silloin voidaan katsoa että uusi menetelmä on jossain mielessä tuonut kehitystä. Tosin samaan olisi ilmeisesti päässyt ilmankin.... ;-)
