Meemien purkua ja analysointia

[jaava]

Voiko taiteen ja valokuvien keinoin käydä meemiviidakkoa vastaan. Ainakin sen verran, että ihmiset ymmärtäisivät sekeämmin missä kohtaa viidakkoa ovat. Vai onko taiteen ja valokuvan tehtävä vahvistaa meemejä.

Kysymys heräsi artikkelista, jonka luin ATK:lta aamukahvia juodessa:

Olen oivaltanut, miksi Suomessa luullaan saunaa suomalaiseksi
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009670651.html

OLEN nyt oivaltanut, miksi suomalaiset pitävät saunaa niin suomalaisena. Suomalaiset ovat tarinoineet itse saunan suomalaisuutensa ytimeen. Siitä on tullut yhteisen kulttuurimme symboli.
Ruotsalaisille ja lihapullille on käynyt samoin.
Lihapullia on ympäri maailmaa, Kiinassakin, eikä niistä pidetä sen kummempaa meteliä. Paitsi Ruotsissa, jossa ne on nostettu ruotsalaisuuden keskiöön.
Jos identiteetin kivijalka pitää rakentaa joko saunasta tai lihapullista, valitsen tietenkin saunan.

Noita identiteettiin liittyviä meemejä on varmasti muillakin kansoilla, isommilla yhtenäisen kulttuurin alueilla ja varmasti koko ihmiskuntaa koskevia.

Kuinka paljon tuollaisia meemejä meidän viidakossa onkaan, jotka opimme jo lapsuudessa ja joita ei tule kyseenalaistetuksi juurikaan. Eihän niitä edes huomaa. Pidämme niitä jopa itsestäänselvyyksinä vaikka huomaisimmekin.

Olisiko edes hyvä ymmärtää ja nähdä hieman laajemmalle. Ja yksityiskohtaisemmin. Käyttää suuremman resoluution sekä dynamiikan kennoa ja valovoimaisempaa objektiivia. Riittääkö viidakossa valo.

[mattimi]

Meille suomalaisille oleellisin meemi on suomalaisuus. Se luotiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tällä meemillä ei ollut kovin vahvaa todellisuuspohjaa. Sitä loivat systemaattisesti sellaiset henkilöt kuten Topelius, Lönroot, Snellman, Chydenius jne. Siihen saatiin mukaan myös eturivin taiteilijat. Lopputuloksen me kaikki suomalaiset tiedämme.

[jaava]

Meemi on idea, käyttäytymismalli, tyyli tai käyttötapa, joka leviää kulttuurissa henkilöltä toiselle.
Minä tulin alustaneeksi (jossain määrin) säikeen rajauksen yhteisöä ja sen jäsenten identiteettiä vahvistaviin meemeihin.

Meemeistä yleisemmin

Monia sosiaalisessa mediassa leviäviä videoita ja kuvia kutsutaan myös (internet-)meemeiksi, siis sellaista hauskaa viihdettä. Parhaita jaetaan kavereille eteenpäin.

Monissa suomalaisissa meemeissä esitetään visioita siitä, millainen yhteiskunnan pitäisi olla tai kritisoidaan nykyistä yhteiskuntaa.

Varsinaisen meemikäsitteen alkulähteelle päästään esimerkiksi tässä:
Memeeistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi
Dawkins (meemikäsitteen luoja) ja Dennett luettelevat esimerkkejä meemeistä:
sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot.
holvikaari, pyörä, vaatteiden käyttö, verikosto, suorakulmio, aakkoset, kalenteri, Odysseia, kalkyyli, šakki, perspektiivi, luonnonvalinta, impressionismi, Greensleeves, dekonstruktionismi.

Meemien siirtymistä yksilöstä toiseen on verrattu biologisessa analogiassa virusten leviämiseen. Ihmisen käyttäytymisen muuttuminen on kuitenkin monimutkainen asia eivätkä kaikki ”meemiviruksen” saaneet muuta käyttäytymistään samalla tavalla. Meemi monistuu yksilöiden kesken verkostomaisesti. Meemit siirtyvät suurelta osin ihmislasten oppimisprosessin tärkeän elementin eli matkimisen kautta, mutta ne voivat siirtyä myös oivaltamisen avulla.

Ohjaamattoman ja suuntaamattoman memeettisen evoluution nopeus tekee siitä samalla sekaista ja jopa kaoottista. Miten sellaisesta voisi syntyä toimivia rakenteita?

Yhteinen etu kerää tietyt meemit yhdeksi joukoksi. Tällainen yhdessä kopioituva meemiryhmä, meemipleksi (tai meemikompleksi), muodostaa itsejärjestyvän ja itsesuojelevan rakenteen. Meemipleksi ottaa vastaan yhteensopivia uusia meemejä ja vieroksuu yhteensopimattomia.

Esimerkki poliittisesta internet-meemistä:

Eräs näkemys kun vastakkain on suoraviivaiseen vitsipopulismiin keskittynyt rempseä poliitikko 1 ja analyyttisesti maahanmuuttoa pohdiskeleva kielitieteen tohtori poliitikko 2.
Voiko sanoa tässä olleen käytössä taiteen keinot?