Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Toisinaan kun on sovitettu yhteen kennokoon ja valovoiman vaikutusta, on puhuttu valovoiman kinovastaavuudesta. Tämä on joissain käsitepuristeissa herättänyt vastustusta, kun he kuvittelevat ehdottajan tarkoittavan, että itse valovoima muuttuisi. Siksi tässä hieman kieli poskella ajattelin ehdottaa uutta täysin keinotekoista lukua, joka ilmaisee saman asian. Luku lasketaan ottamalla kennon lävistäjä, jakamalla se valovoimalla ja ottamalla luvusta neliöjuuri kaksi -kantainen logaritmi.

Luku kuin sattuman kaupalla saa kouluarvosanoja vastaavia arvoja. Siis suurempi arvo on parempi ja lisäksi pykälän ero vastaa aukon eroa. Perinteisille kompaktikameroille arvostelu on varsin armoton. Lukuja tulee kahden ja kolmen väliltä. Kymppiin tarvitsee FF kennon aukolla f/1,35.

Esimerkkejä

Full frame:

f/1,4 9,9
f/2.8 7,9

APS-C Canon
f/2 7,5
f/3.5 5,9

Canon G9 X 6,0
Canon G7 X 6,3
Canon G3 X 5.0
Canon S120 4,8
Canon Ixus 220 HS 3,0
Canon SX720 HS 2,4
Iphone 7 3,5
LG Spirit 2.0

Em. kaikki laajakulmalla.

Kuvanvatkaajat ym. vaikuttavat seikat voi helposti laskea mukaan pelkällä yhteenlaskulla. Jos haluaa laskea mitä vaaditaan kymppiin voi jakaa kennokoon luvulla 32, kasiin luvulla 16 jne. Välttävään siis tarvitsee tuuman kenno valovoimalla f/2.8. Tyydyttävän saa kropilla n. aukolla f/2.8-2.0 ja kiitettävään FF aukolla f/1.8-2.0.

Ihan hauskaa matikkajumppa.

Tosin tuossa ei oteta millään huomioon kennon resoluutiota (pikseleiden koko), mikä tietysti vaikuttaa "hämäräominaisuuksiin" siinä kun kennon kokokin.

Tähän voisi vielä laittaa valmiiksi kennon lävistäjät pikkukennoisista isoihin formaatteihin saakka, ja laskukaavan jolla jokainen voisi huvikseen helposti laskea noita...

Ja jos joku onneton on ostanu pienemp kennosen tai oikeen ja aidon isokennosen, ni kummallekkii löytyy netin syövereistä sekä kaavat että moosekset, että voip todistaa itelleen tehneesä just ainoat oikeat ratkasut...

JL

aikaarska kirjoitti:Ihan hauskaa matikkajumppa.

Tosin tuossa ei oteta millään huomioon kennon resoluutiota (pikseleiden koko), mikä tietysti vaikuttaa "hämäräominaisuuksiin" siinä kun kennon kokokin.

Tähän voisi vielä laittaa valmiiksi kennon lävistäjät pikkukennoisista isoihin formaatteihin saakka, ja laskukaavan jolla jokainen voisi huvikseen helposti laskea noita...

Tuo pikselkoon vaikutus on aika pieni. Se toki näkyy, jos kuvia katselee 1:1 koossa, mutta eihän se ole tarkoitus vaan kuvaa katsotaan jossain tietyssä koossa. Tällöin pikseleitä yhdistellään. Toki hieman vähemmillä pikseleillä oleva voi olla paremmin optimoitu hämäräkuvaukseen. Nämä on sellaisia yksityiskohtia, joita tuossa ei katsota. Muitakin sellaisia on, kuteen CCD v. CMOS kennot. Jälkimmäisellä on n. aukon etu kompakteissa. Tony Northrupilla on hyvä video tästä.

https://www.youtube.com/watch?v=_KYvp8PrCFc" onclick="window.open(this.href);return false;

Toki tuo koskee vain korkeita ISO-arvoja. Hyvässä valossa valovoiman merkitys katoaa ja oleellisia tekijöitä ovat kennokoko ja alin ISO arvo.

Kaava siis on log(K / N)/log(neliöjuuri(2)) tai log(K/N)/log(2)*2, jossa K on kennokoko ja N valovoima. Tyypillisiä kennokokoja kompakteilla on 7,7 mm ja 16 mm. Järjestelmissä voi laskea vaikka kroppikertoimesta: 43,26 mm / k, tai kertoa leveyden 1,2:lla (1,25:lla 4:3 kennoissa). Esim Canon 26,8 mm, Nikon 28,2 mm

APS-C -kokoisia kennoja järkkäreissä oli 2000-luvun alusta lähtien (Canon D30, 10D, Nikon D100 jne ja päätyen nykyisiin Canon 80D, Nikon D7500, Sony a6500 -kameroihin) Jos niihin siis laittaa vaikka 50mm / 1.8 -objektiivin, niin kaavasi antaa niille kaikille saman "kouluarvosanan".

Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että niiden kaikkien hämäräominaisuudet olivat samaa luokkaa?

olli R kirjoitti:APS-C -kokoisia kennoja järkkäreissä oli 2000-luvun alusta lähtien (Canon D30, 10D, Nikon D100 jne ja päätyen nykyisiin Canon 80D, Nikon D7500, Sony a6500 -kameroihin) Jos niihin siis laittaa vaikka 50mm / 1.8 -objektiivin, niin kaavasi antaa niille kaikille saman "kouluarvosanan".

Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että niiden kaikkien hämäräominaisuudet olivat samaa luokkaa?

Kaavaan pitäis lisätä sukupolvikerroin:) ... ja sekin on riippuvainen aika paljon kameramerkistä.

Eiköhän kaavan tarkoitus ollut vertailla saman sukupolven eri kennokokoja keskenään.

Mitä jos päräyttää sen 0.95 Noctiluxin FF-kennon perään?

Maffer kirjoitti:Mitä jos päräyttää sen 0.95 Noctiluxin FF-kennon perään?

Silloin saa arvon 11,0 - aika hyvin asteikolla 1-10.

Tiijättekös mitä saap, jos täräyttää m43-kennosen Olympuksen perrään saman firman zoomi-optiikan?

Sillo saap kuvia, etenkii jos vielä malttaa tietsikan äärestä mennä ulos...

JL

JL Anttola kirjoitti:Tiijättekös mitä saap, jos täräyttää m43-kennosen Olympuksen perrään saman firman zoomi-optiikan?

Sillo saap kuvia, etenkii jos vielä malttaa tietsikan äärestä mennä ulos...

JL

eip saa, jos on tarpeex hämärätä!

muutenski noi lilerikennoiset m43 vehekeet ovat vaan aurinkoisen päivän kameroita päiväntasaajalla. Näkeehän sen kouluarvosanoistaki. 4-, at best.

miksi m43-kuvaajat on aina noin passiivisaggressiivisia?

Jaa a. Mut tää lista ja 10 maksimiarvo kannattaisi jo päivittää. Fujin 44x33mm systeemille alkaa jo popsahtamaan valovoimaa.

https://diglloyd.com/blog/2017/20170425 ... enses.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Full-Frame alkaa olla jo aneeminen ritsa.

Maffer kirjoitti:Jaa a. Mut tää lista ja 10 maksimiarvo kannattaisi jo päivittää. Fujin 44x33mm systeemille alkaa jo popsahtamaan valovoimaa.

https://diglloyd.com/blog/2017/20170425 ... enses.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Full-Frame alkaa olla jo aneeminen ritsa.

Mitehän nuo polttovälivastaavuudet on laskettu, luulis isommalla kennolla tarjoavan kinokoon laseja suurempaa kuvakulmaa eli näennäisesti lyhyempää polttovälivastaavuutta ja tässä on kuitenkin päädytty pitempiin:

Mitakon Zhongyi Speedmaster 65mm f/1.4, equivalent to 79mm f/1.15
Mitakon Zhongyi SpeedMaster 85mm f/1.2, equivalent to 103mm f/0.98

Jos kroppikerroin on 0,79 niin polttovälivastaavuuksiksi tulee mun matikalla 51mm ja 67mm. Eli kumpainenkin lasi on aika lähellä GFX:n normaaliobjektiivia, mikä on ymmärrettävää jos huippuvalovoimaa haetaan.

eka kerta kun "keskikoolle" (44x33 on yhtä paljon keskaria kuin kroppi full framea) on saatu nopeita linssejä ja nekin on vaan full frame -tavaraa vaihtobajonetilla.

Tuossa on joku "vika" tuossa noiden polttiskonversioissa...tai sitten tosiaan jotain hemmetin kropattuja vastaavuuksia laskettu missä ei enää vinjetoi jolloin ihan täysin turhia loppupelissä.