Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Lieneekö vain RAW-kuvauksen uutuudenviehätystä vai mitä, mutta valokuvien kanssa tulee viehettyä vähintään yhtä pitkä aika slidereita suuntaan jos toiseenkin jumpatessa kuin varsinaisesti kameran kanssa sommitteluita miettiessä. Ja sitä pahuksen vinjettiäkin tulee tungettua melkein joka kuvaan.

Otatteko koskaan sellaisia kuvia joka tuntuisi mahdollisimman hyvältä sellaisena, kuin se on kameran kennolle tallentunut? Että jälkikäsittelyssä muutos mihinkään suuntaan huonontaisi kuvaa? Itse en ole tainnut moisessa onnistua vielä kertaakaan, aina niitä joutuu rukkaamaan ja aina se jälkikäsitelty versio myös miellyttää silmää enemmän.

Ja toisaalta, onko sillä mitään väliä? Onko kerralla hyvä, jälkikäsittelemätön kuva loppujenlopuksi yhtään arvokkaampi kuin sellainen, jota on "joutunut" tai muuten vaan halunnut hinkata Lightroomissa tunteja?

madu- kirjoitti:Otatteko koskaan sellaisia kuvia joka tuntuisi mahdollisimman hyvältä sellaisena, kuin se on kameran kennolle tallentunut? Että jälkikäsittelyssä muutos mihinkään suuntaan huonontaisi kuvaa?

En ole ottanut. Värit ja kontrasti kaipaavat aina pientä tuunausta.

Ja toisaalta, onko sillä mitään väliä? Onko kerralla hyvä, jälkikäsittelemätön kuva loppujenlopuksi yhtään arvokkaampi kuin sellainen, jota on "joutunut" tai muuten vaan halunnut hinkata Lightroomissa tunteja?

Käsittelemätön kuva ei ole yhtään arvokkaampi. Sen on periaatteessa jälkikäsitellyt joku Japanilainen insinööri ja mieluummin päätän kuvieni ulkoasun itse.

Kyllä kuvia tulee lähes aina hieman säädettyä. Siitä kameran näytöltä vaan on niin paljon vaikeampi saada kuvaa juuri kuvaushetkellä kuinka kuva onnistui. En ole tähänkään päivään mennessä saanut kameran esikatselukuvaa täsmäämään siihen miten Lightroom RAW:n näyttää. Säätäessä kuitenkin pyrin vain korostamaan ja luomaan sitä tunnelmaa mikä kuvaushetkellä vallitsi.

madu- kirjoitti:Otatteko koskaan sellaisia kuvia joka tuntuisi mahdollisimman hyvältä sellaisena, kuin se on kameran kennolle tallentunut?

Raakakuvien kanssa on kai vähän epäselvää, millainen kuva on sellaisena kuin se on kameran kennolle tallentunut. Ainakin omissa kuvissani kontrasti on kuitenkin niin pieni, että vähintäänkin sitä täytyy jälkikäsittelyssä säätää.

Muokkaan kuvia yleensä varsin vähän. Lisään kontrastia, hienosäädän valkotasapainoa, hienosäädän rajausta. Jostain syystä valotustakin saa usein vähän nostaa vaikka kuinka on pyrkimys valottaa histogrammin oikeaan reunaan... Yleensä kaikki säädöt on tehty konvertterilla parissa minuutissa, harvoja kuvia jaksan ruveta sen kummemmin säätämään. Joskus tulee tehtyä jotain lisää fotarissa, lähinnä mv-käännöksiä.

En näe mitään itseisarvoa sillä, että kuva olisi "valmis" heti kameran jäljiltä. Käsittelyprosessin ansiosta kuvaan saa ikään kuin paremman tuntuman kuin pelkästään katselemalla. Ja lisäksi prosessi on usein nautinnollinen, kun vähän epämääräisen näköisestä raakakuvasta kuoriutuu silmää miellyttävä lopputulos.

Mulla menee kaikki kuvat Photoshopin kautta, viime kesänä kiireisimpään aikaan tein muutaman kuvauksen pikaisesti LR:llä eikä lopputulos tyydytä.
Photari on tuunattu omaan kyttöön pikanäppäiminineen ja makroineen, joten kovin kauaa ei kuvat siinä piipahda, mutta hidas kone tietysti vähän tökkii.

Joskus onnaa. Useimmiten tulee levels/curves -säätö tehtyä.

Poikkeuksetta aina jos kuvaan rawia. Kennolta tuleva data muotoutuu näytölle käytössä olevan konvertterin esiasetusten mukaan jonka joku jaappanin inssi on asettanut ja yleensä se on enemmän tai vähemmän kompromissi eikä koskaan kaikki ole niinkuin itse kuvan näkee.

Aika usein en säädä yhtään, rajaus on yleisin toimenpide.

Sakke_K kirjoitti:Aika usein en säädä yhtään, rajaus on yleisin toimenpide.

Kuvaatko jpg vai raw muodossa?

Hyvin harvoin kuva on suoraan kamerasta valmis. Jos ei muuta säätöä tarvitse, niin ainakin Lightroomissa suoristusta ja rajausta: otan yleensä kuvaan enemmän kuin mitä lopputos vaatii ja saatan leikata kuvasta useampiakin erilaisia rajauksia.

Kontrastia lisään lähes aina ja vähennän punaista väriä, koska se näyttää usein puskevan muitten värien yli. Muutenkin mieluummin vähennän värejä kuin lisään niitä. Mustavalkokäännöksessä käsittelen kaikki värikanavat erikseen. Terävöitys sitten lopuksi ja exportointi tarvittavan koon ja median mukaan.

Oksia ja isompia häiritseviä elementtejä poistan Photoshop Elementsillä, antiikkinen kolmosversio on siihen vielä riittänyt.

puuhapete kirjoitti:

Sakke_K kirjoitti:Aika usein en säädä yhtään, rajaus on yleisin toimenpide.

Kuvaatko jpg vai raw muodossa?

Phase Onella käännän suoraan, as shot in camera... pokkarilla jpeggiä.

Eikö pitäisi keskittyä opettelemaan kuvaamaan juuri siten, että kuva on suoraan mahdollisimman valmis?
Ymmärrän yökuvien tuplavalotukset ja muun, mutta esim studiossa vedän kaikki tuotekuvat just suoraan kohdalleen, enkä säädä enää mitään, kun ei yksinkertaisesti tarvitse.

..

Munt kirjoitti:Eikö pitäisi keskittyä opettelemaan kuvaamaan juuri siten, että kuva on suoraan mahdollisimman valmis?
Ymmärrän yökuvien tuplavalotukset ja muun, mutta esim studiossa vedän kaikki tuotekuvat just suoraan kohdalleen, enkä säädä enää mitään, kun ei yksinkertaisesti tarvitse.

..

Jos kuva on mahdollisimman valmis, niin se ei ole kuitenkaan ihan valmis.

Muotokuvissa on viimeistelyn tarvetta ja kuvasuhdekkin kinoformaatilla on väärä.

Hannu KH kirjoitti:

Munt kirjoitti:Eikö pitäisi keskittyä opettelemaan kuvaamaan juuri siten, että kuva on suoraan mahdollisimman valmis?
Ymmärrän yökuvien tuplavalotukset ja muun, mutta esim studiossa vedän kaikki tuotekuvat just suoraan kohdalleen, enkä säädä enää mitään, kun ei yksinkertaisesti tarvitse.

..

Jos kuva on mahdollisimman valmis, niin se ei ole kuitenkaan ihan valmis.

Muotokuvissa on viimeistelyn tarvetta ja kuvasuhdekkin kinoformaatilla on väärä.

Onko rajaus sitten kuvan jälkikäsittelyä?
Eikö tässä juuri ajateltu sitä säätämistä?
Jos osaa kuvata, niin voi kuvata niin, että säätämisen tarve on mahdollisimman pieni. Tämä tekninen formaatti, eli digitaalisuus taas tuo tietyn pakollisen säätämisen tarpeen, jotta kuva saadaan esille. Mihinkään kuvan visuaaliseen elementtiin ei kuitenkaan tarvitse puuttua, jos tilanteessa on tehty asiat halutulla tavalla.

..

Sakke_K kirjoitti:

puuhapete kirjoitti:

Sakke_K kirjoitti:Aika usein en säädä yhtään, rajaus on yleisin toimenpide.

Kuvaatko jpg vai raw muodossa?

Phase Onella käännän suoraan, as shot in camera... pokkarilla jpeggiä.

Vähän OT, mutta olisi kiva kuulla digitaalisten keskikoon omistajien mietteitä. Veikkaan ettei suurin osa foorumin lukijoista edes tiedä että ko. kameroita on olemassa.

edit: tein uuden aiheen http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 97#1059097

Munt kirjoitti:Eikö pitäisi keskittyä opettelemaan kuvaamaan juuri siten, että kuva on suoraan mahdollisimman valmis?
Ymmärrän yökuvien tuplavalotukset ja muun, mutta esim studiossa vedän kaikki tuotekuvat just suoraan kohdalleen, enkä säädä enää mitään, kun ei yksinkertaisesti tarvitse.

..

Miten sä määrittelet että kuva on suoraan valmis? Kameran tekemän jpg konvertoinnin jälkeen tai tietokoneella olevan raw konvertterin esiasetusten mukaisen konvertoinnin jälkeen??

Mä en ymmärrä miks arvostetaan sitä että annetaan jonkin kompromissiasetusten määritellä valmis kuva....ja kaiken lisäksi jätetään vielä käyttämättä valtava osa kennon informaatiosta.

edit: Kamera ja kuvankäsittelyohjelmat ovat mulle vain välineitä tuottaa kuvia jotka ovat näkemyksiäni eikä suinkaan itseisarvo.

Jos raakakuvaa kuvataan niin yleensä tarvitaan vähintään kevyt kontrastin lisäys ja pieni terävöitys, naamasta riippuen sitten jatkokäsittelytarve :)

puuhapete kirjoitti:Miten sä määrittelet että kuva on suoraan valmis? Kameran tekemän jpg konvertoinnin jälkeen tai tietokoneella olevan raw konvertterin esiasetusten mukaisen konvertoinnin jälkeen??

Kun aloitti vakavan kuvaamisen filmille, lähinnä dialle, oli pakko yrittää saada valmista aikaan. Se johti siihen, että eniten aikaa käytti juuri oikean valon etsimiseen, valotuksen analysointiin jne.

Välillä tuntuu, että digiajan kuvaajat kuvittelevat kompensoivansa esim. tylsän tai vaikean valon sitten digipimiössä. Luulen kuitenkin, että valon ominaisuuksia ja valotusvirheiden kompensointia ei digitaalisesti voi täysin luoda, vaan "mahdollisimman valmis" on paras lähtökohta mille vain? Jälkikäsittelyllä ei voi kaikkea pelastaa.

Haluaisin kameran, joka tallentaa kuvat oletusarvoisesti TIFF-tiedostoina. Vain harvaa kameramallia on kehuttu siitä, että se tuottaisi suoraan ensiluokkaisia JPG-tiedostoja (paitsi nyt Fujin joitain malleja).

Ehkäpä silloin ns. "turha" säätäminen jäisi pois ja jatkotoimenpiteet jäisivät lähinnä rajaukseen ja mahdollisiin perussäätöihin, eikä RAW-konversiota tarvita.

Luotan muutenkin siihen enemmän, että tulevaisuudessa JiiPekkejä ja TIFFejä saa edes auki jollain ohjelmalla. Monen sadan/tuhannen eri-ikäisen kameramallin RAW-tiedostot eroavat liikaa toisistaan, jotta kaikille säästyisi sopiva ohjelma. Tai jos koneella on ohjelma ei se kuitenkaan tule toimimaan käyttöjärjestelmien uusiutuessa.

DNG olisi mielestäni ollut oiva ratkaisu, jos siihen olisi päästy.

Sakke_K kirjoitti:

puuhapete kirjoitti:Miten sä määrittelet että kuva on suoraan valmis? Kameran tekemän jpg konvertoinnin jälkeen tai tietokoneella olevan raw konvertterin esiasetusten mukaisen konvertoinnin jälkeen??

Kun aloitti vakavan kuvaamisen filmille, lähinnä dialle, oli pakko yrittää saada valmista aikaan. Se johti siihen, että eniten aikaa käytti juuri oikean valon etsimiseen, valotuksen analysointiin jne.

Välillä tuntuu, että digiajan kuvaajat kuvittelevat kompensoivansa esim. tylsän tai vaikean valon sitten digipimiössä. Luulen kuitenkin, että valon ominaisuuksia ja valotusvirheiden kompensointia ei digitaalisesti voi täysin luoda, vaan "mahdollisimman valmis" on paras lähtökohta mille vain? Jälkikäsittelyllä ei voi kaikkea pelastaa.

muttamutta....Miten ihmeessä kuvitellaan että digiajan kuvankäsittely on valotusvirheiden sun muun kompensointia? Eihän se sulje pois sitä etteikö se "oikea valo ja valotus" pidä siltikin etsiä kuvaushetkellä. Ei sitä latteaa myötävaloa saa edelleenkään vaihdettua vastavaloon jälkikäsittelyssä eikä keskipäivän kovaa valoa pehmeäksi....nämä asiat pitää edelleenkin nähdä kuvaushetkellä.

Miksi ihmeessä pitäisi jättää käyttämättä tän päivän tekniikkaa kuvan luomiseen kun sitä on tarjolla. Se digikameran jpg kuva tai konvertterin käännös on yhtälailla "käsitelty" kuin se että säädät itse liukusäätimiä saadaksesi kuvasta sellaisen mikä näkemys sulla kuvasta on. Miksi se on niin tärkeää yrittää kuvaushetkellä elää niiden lainalaisuuksien kanssa mitä se insinööri on joko kameran tai ohjelman kompromissi säätöihin asettanut eikä itse enää saisi vaikuttaa lopputulokseen. Itselle tärkeintä on lopputulos ei se miten sen saa aikaan....välineet on toissijainen asia.

Musta tuntuu että kaikki eivät nyt oikein sisäistä miten ja mistä se kuva muodostuu ja että se kamera on jonkinlainen pyhä taikalaatikko mistä tuleva kuva on pyhä, koskematon, ja AITO VALOKUVA.