Vlk 2023

[Maffer]

Onks täs kuvia teilattu? Ei kyll ole. Vaan mietitty sitä miks niitä kattoessa tulee aina joku deja-vu -efekti.

[quark]

Dejavu on tuttu tunne monen palkitun kuvan kohdalla. Tänä vuonna katsoin kasvit-sarjan tunturikukkakuvaa ja mietin, että eikö tällainen ole ollut ennenkin. No oli - samalta kuvaajalta lähes identtinen kuva palkittiin myös vuonna 2019. Ja tietysti voidaan sanoa, että eihän se ole sama kuva, ei edes samana vuonna tai samalta paikalta kuvattu. Samaahan voisi sanoa vaikka kaikista kotkakuvista - erilaisia ovat, mutta silti niin kovin samanlaisia.

Onhan se kätevää kierrättää kulunutta ja menestynyttä ideaa uudestaan ja uudestaan - joko omaa kuvaa tai jonkun toisen ideasta kopsattua. Koska tuomaristo on tosiaan amatöörejä, he eivät varmaankaan ole vaivautuneet tutustumaan kunnolla aiemmin palkittuihin kuviin sillä pieteetillä kuin tehtävä vaatisi ja näin ollen dejavu on jokavuotinen ilmiö.

Tunkkaista, tylsää ja konservatiivista oli tämänkin vuoden kuvasto noin niinkuin pääsääntöisesti . Voittokuva oli kyllä komea.

[aikaarska]

No joo, mutta toisaalta kyse on vain luontokuva kilpailusta...Ja minusta kaikki palkitut olivat oikein hienoja ja jotkut jopa loistavia luontokuvia...

Ehkä siellä ei ole mitään suuren suuria oivalluksia ja/ tai nerokkaita teoksia mukana, mutta ihan nautittavan oloista luontovalokuvaa kuitenkin.

Eli en ole aivan niin tuomitsevalla linjalla tässä.

https://luontokuva.org/vuoden-luontokuva

[habannaama]

Arvon kriitikot, jos ja kun kerran eivät nykyiset kelpaa, niin heittäkää ilmoille sanallisesti, millainen sen osallistuvan kuvan sitten pitäisi olla?

Jos liian vaikea pukea sanoiksi, heittäkää syväanalyysiä jokaisesta esillä olleesta kuvasta, jotka löytyvät tuosta linkin sivusta, miten olisitte itse tehneet noiden kohdalla toisin;
https://luontokuva.org/vuoden-luontokuva

[Maffer]

Miksi? Kuvat on kisansa näköisiä, kivoja katsella eikä teknisesti ole vikaa. Ne on vain nähty variaationa aikaisemmin. Syväanalyysin tekemistä voi toki itse kukin kokeilla, viimeksi siihen meni kuukauden päivät kaikista sarjojen finaalikuvista. Se vei useamman tunnin päivässä.

Ja, mitä tuomarointiin tulee, vaikka siellä olisikin jotain alansa guruja lennätetty ulkomailta saakka, ei sekään olisi taannut mitään muutosta. Katsojiin, ja mahdollisesti katsojista kuvaajiksi ryhtyvien tyyliin, on luotu jo joku oletusasetus miltä suomalaisen luontokuvan pitää näyttää. Tapahtuma on lisäksi laiteriippuvainen. Monta kertaa Finlandiatalolla on ollut paikalla suuri määrä laitevalmistajia tuomassa visiota siitä mitä paremmat kuvat tarkoittaa - näkyvästi menneinä vuosina Rahala. Jo sisään astuessa kävijää houkutellan Vaihtamaan Parempaan.

[habannaama]

Kaikki maailmassa otetut ja vielä ottamattomat kuvat ovat de javu ilmiö jostain.

On kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, jos vuoden luontokuvaksi halajaa jotain niin uniikkia, joka ei herättäisi tunnetta jo jostain muusta aiemmin koetusta kuvasta.
Jollei sitä hyväksy/tiedosta, niin kannattaa sulkea koko kilpailu-genre mielestään ja keskittyä elämässä oikeasti johonkin merkityksellisiin asioihin, joista saa iloa itselleen.

Mitä siitä jos itse tapahtuma on laiteriippuvainen? Sponsorointia on ollut maailman sivuun.

Nyt sekoitat asioita, miten se liittyy itse valokuvien tasoon/arvosteluun, onko siellä mikäkin firma tuomassa itseään esille ja kuka kuluttaja ostaa mitäkin.

Anna mun kaikki kestää

[oka]

Ketään ei kiinnosta, mutta mielipiteenäni kerron silti, että pitkästä aikaa kokonaiskisan voittajakuva on hieno. Kestää aikaa.

Olen myös sitä mieltä, että kisaan pitäisi luoda oma sarja manipuloimattomille kuville, jotka kuvaavat sitä, miten ihminen on tuhonnut luontoa.

[Maffer]

Ooksä habis käyny siel? Hyi hemmetti mikä meininki. Ja 2017 joku vanhempi palkittu kuvaaja selitti et jahtasivat helikopterilla kotkia jotta sai kuvaa. Oliko se joku mahdollinen tutkimuslento, jäi epäselväksi. Onks tää hieno meno?

[habannaama]

Ooksä habis käyny siel? Hyi hemmetti mikä meininki. Ja 2017 joku vanhempi palkittu kuvaaja selitti et jahtasivat helikopterilla kotkia jotta sai kuvaa. Oliko se joku mahdollinen tutkimuslento, jäi epäselväksi. Onks tää hieno meno?

Itseasiassa vuonna miekka ja kivi.

Ymmärrän sponsoroinnin ja tapahtumajärjestäjien sympioosin...

Siihen en ota muuta kantaa, kuin että helikopterilla kotkien jahtaaminen kuvan vuoksi, tuomitsen täysin ja olisin sen myös tuonut julki.

Mutta sekään ei itseasiassa liity tähän, että "kaikki kuvat maailmassa jo nähty" ja jos tuollaisia tapahtumia tuomaroi, sellaiseen pitää suhtautua niin, että sen ottaa vuotuisena kilpailuna kerrallaan, ei enempää, eikä vähempää.

Kyllä niitä pään sisäisiä solmukohtia saa synnytettyä mistä vaan, jos liikaa alkaa pohtimaan, suo siellä, vetelä täällä.

Jos tämän kaltaisista asioista muodostuu itselle negatiivinen näkemys, niin ei sellaista fiilistä poista se, että niitä nostaa täysin turhaan esille jollain keskustelupalstalla, koska niillä (negatiivisilla) asioilla on tapana ruokkia (bensaa liekkeihin-ilmiö) itse itseään, antamatta oikeastaan todellisuudessa yhtään mitään positiivista ja kehittävää.

Jos nyt päättäisin osallistua 2024, niin tämän keskustelun anti henkilökohtaisesti itselleni olisi +-0, eli ottaisin sen kuvan x joka tapauksessa.

[temama]

Ketään ei kiinnosta, mutta mielipiteenäni kerron silti, että pitkästä aikaa kokonaiskisan voittajakuva on hieno. Kestää aikaa.

Olen myös sitä mieltä, että kisaan pitäisi luoda oma sarja manipuloimattomille kuville, jotka kuvaavat sitä, miten ihminen on tuhonnut luontoa.

Asiaa!!

Nimenomaan luonnosta täytyisi tehdä aitoja valokuvia . Ellei sitten ole joku erikois-sarja manipuloiduille kuville.

Aikaisemmin olen kritisoinnut tätä skabaa (juurikin se välineurheilu, öykkärimäinen luonnossa liikkuminen ja teennäinen erikoisuuden tavoittelu), mutta olen huikkasen hellittänyt kriittistä asennetta.
Luontokuvan ei pidäkään olla muuta kuin konstailematon valokuva luontoaiheesta. Ei mikään ihmisen surrealistinen tekotaiteellinen näkemys aiheesta-

Voittajakuva on siinäkin mielessä hieno, että se on aito tilannekuva luonnosta. Ainutkertainen hetki mitä on erittäin hankala saada aikaiseksi suunnittelulla. Kuvaaja on vain sattunut oikeaan paikkaan oikealla hetkellä ja kohdannut elämyksen jonka saanut vielä tallennettua kameralla! Just hyvä.

Anna tuomareille temiksen synninpäästön. Ihan hyvin tuomaroitu tänä vuonna.

[T71]

Osa vlk kuvista hienoja, osa moneen kertaan nähtyjä ja huonosti sommiteltuja ja/tai rajattuja.
Parempiakin olisi varmaan ollut, mutta me nähdään tietty kuvatkin aika eri tavoin, me ihmiset.

Välillä mietityttää mikä ajaa porukkaa kilpailemaan tuossa skabassa. Itse en ota näihin osaa, kun en halua tehdä harrastuksesta, josta pidän, jotain narsistista menestymisen pakkoa. Ja itse asiassa en jaksa edes väkisin harrastaa kuvaamista, jos ei maistu. Onneksi tää ei ole mun työ.

Eilen kävin viemässä liito-oravalle pönttöjä paikallisen isännän näyttämään vanhaan metsään, jonka sain luvan kanssa pöntöttää täyteen.
Päivän eka kävelyretki alkoi yksi pönttö tarvikkeineen putkirinkassa ja toinen sylissä. Reitti meni pienen pellon poikki lammen rannassa mtkalla kuusikkoon ja siinä kävelessä huomasin vasta 20 metrin päässä, että viirupöllö istui pelto-ojaan kasvaneessa 5 metrisessä lepässä ja katseli mitä touhuan. Liito-oravahan on viirupöllön suurta herkkua, niin sovittelin sille puhekuplaa tyyliin "kiitos, johan näitä myyriä onkin syöty." Olo oli kuin jollain Woltin kuskilla.
Sinne jäi pöntöt puihin ja pöllö saalistamaan. Vasta tätä ketjua lukiessani tuli mieleen, että ostin äskettäin uuden isompireikäisen älläsarjalaisen, joka makaa tuossa lattialla omassa muovilaukussaan. En kumminkaan mene häiritsemään sitä viirupöllöä sen kanssa, kun kuvaan sitten ensi suvena niitä liito-oravia, ellei se viiru syö kaikkia.

[elmar]

Eilen kävin viemässä liito-oravalle pönttöjä paikallisen isännän näyttämään vanhaan metsään, jonka sain luvan kanssa pöntöttää täyteen.
Päivän eka kävelyretki alkoi yksi pönttö tarvikkeineen putkirinkassa ja toinen sylissä. Reitti meni pienen pellon poikki lammen rannassa mtkalla kuusikkoon ja siinä kävelessä huomasin vasta 20 metrin päässä, että viirupöllö istui pelto-ojaan kasvaneessa 5 metrisessä lepässä ja katseli mitä touhuan. Liito-oravahan on viirupöllön suurta herkkua, niin sovittelin sille puhekuplaa tyyliin "kiitos, johan näitä myyriä onkin syöty." Olo oli kuin jollain Woltin kuskilla.
Sinne jäi pöntöt puihin ja pöllö saalistamaan. Vasta tätä ketjua lukiessani tuli mieleen, että ostin äskettäin uuden isompireikäisen älläsarjalaisen, joka makaa tuossa lattialla omassa muovilaukussaan. En kumminkaan mene häiritsemään sitä viirupöllöä sen kanssa, kun kuvaan sitten ensi suvena niitä liito-oravia, ellei se viiru syö kaikkia.

Nice. Aitoa omaehtoista tekemistä, jolla on tarkoitus. Kaikenmaailman kuva- sun muut kisat ovat vain viihdettä.

Edit. Kerran osallistuin VLK:hon 2000-luvun alussa. Kuvat pärjäsi hyvin, mut siihen jäi. Ei vaan kiinnostanut sen enempää.

[elmar]

Luontokuvan ei pidäkään olla muuta kuin konstailematon valokuva luontoaiheesta. Ei mikään ihmisen surrealistinen tekotaiteellinen näkemys aiheesta.

Ei valokuva saa/voi olla todellisuuden reproduktio, sitä varten ovat kopiokoneet. Hyvä valokuva on kuvaajan tulkinta näkemästään. Aina.

Inflaatiosta kärsivän "luontokuva" termin voisi lopettaa, koska kyse on samasta näkemisestä, ymmärtämisestä ja oivaltamisesta kuin kaikessa muussakin valokuvaamisessa.

[habannaama]

...ostin äskettäin uuden isompireikäisen älläsarjalaisen...

Saitko halvalla, kun oli reikä ja vieläpä iso
#paskanhuumorinpäivä

[T71]

...ostin äskettäin uuden isompireikäisen älläsarjalaisen...

Saitko halvalla, kun oli reikä ja vieläpä iso
#paskanhuumorinpäivä

Sain halvalla, ja näytti verkkokaupan myyntikuvissa ihan fleshlight Canon L series creamy bokeh background blur- mallilta, mutta olikin aito kuvausväline.
#tosipaskanhuumorinpäivä

Tyhmintä tässä on se, että ne liiturit vetää tässä oman kesämökin pihassa välillä ohi puolen metrin päästä #eivoisvähempääkiinnostaaväistää, ja mulla on nyt ihan liikaa millejä ja ois pitänyt ostaa joku 50mm 1.2 GM. Tai 35mm 1.2. Tai 20mm 1.8?

Noiden kuvaamisesta (=yrittämisestä) saa hienoja luontokokemuksia, mutta en mä osais ajatella kilpailevani niillä kokemuksilla muiden kuvaajien luontokokemuksia vastaan. Tosin tiedän sen, että monet kuvaajat lavastaa tilanteet ihan täysin ja itse "pääkohde" on vain sivuosan esittäjä järjestetyillä treffeillä.
Tiedän vanhemman kuvaajan, joka omassa narsistisessa kiihkossaan soittelee jatkuvasti muille ja kyselee luontoilmiöistä ja kyttää muiden mestoja ja duunia ja omii sen ihan tyynesti ja nostaa somesta pisteet itselleen. Se jatkuva pätemisen tarve on ilmiömäinen. Hirvittävä kilpailunhalu ja menestymisen pakko ajaa tuohon touhuun. Eikä kaveri ole ainoa. Joku vois ehkä tehdä dokumentin aiheella "sairautena luontokuvaus". Aika paljon on Sawossakin metsää kaatunut, että se valtava onnen tunne on löytynyt.

[elmar]

Tiedän vanhemman kuvaajan, joka omassa narsistisessa kiihkossaan soittelee jatkuvasti muille ja kyselee luontoilmiöistä ja kyttää muiden mestoja ja duunia ja omii sen ihan tyynesti ja nostaa somesta pisteet itselleen. Se jatkuva pätemisen tarve on ilmiömäinen. Hirvittävä kilpailunhalu ja menestymisen pakko ajaa tuohon touhuun. Eikä kaveri ole ainoa.

Juu. Tunnen/tiedän myös muutaman tyypin, jotka tsekkaa netistä muiden tekemiset ja menee seuraavina päivinä ottamaan samat kuvat. En arvosta näitä pöllijöitä pätkääkään.

[T71]

Tiedän vanhemman kuvaajan, joka omassa narsistisessa kiihkossaan soittelee jatkuvasti muille ja kyselee luontoilmiöistä ja kyttää muiden mestoja ja duunia ja omii sen ihan tyynesti ja nostaa somesta pisteet itselleen. Se jatkuva pätemisen tarve on ilmiömäinen. Hirvittävä kilpailunhalu ja menestymisen pakko ajaa tuohon touhuun. Eikä kaveri ole ainoa.

Juu. Tunnen/tiedän myös muutaman tyypin, jotka tsekkaa netistä muiden tekemiset ja menee seuraavina päivinä ottamaan samat kuvat. En arvosta näitä pöllijöitä pätkääkään.

Oon miettinyt välillä mitä noiden tyyppien päässä oikein liikkuu. Osaltaan varmaan sitäkin, että haluavat kokea sen saman omasta mielestä hienon paikan tai asian, mutta toisinaan vaikuttaa siltä, että kyseessä on puhtaasti kateus. Se tuntuu olevan itseltä pois, jos joku muu ottaa hyvän kuvan. Sitten itselle pitää saada se aivan sama kuva ja välillä se kopio on alkuperäistä selkeästi parempi, viilattu ja säädetty kunnon saturaatiopornoa. Ja kansa tykkää ja varmaan kuvaaja tuntee olevansa menestynyt, kun lauma seuraa somessa ja mummokin antaa peukkua. Tässä vaan hämärtyy se tosiasia, että mitä on sen kuvaajan oma näkemys, osaaminen ja ymmärrys. Ilmeisesti sitä ei ole, kun kopioidaan vaan muiden saamaa sosiaalista hyväksyntää.

[elmar]

Tässä vaan hämärtyy se tosiasia, että mitä on sen kuvaajan oma näkemys, osaaminen ja ymmärrys. Ilmeisesti sitä ei ole...

Luonnon kuvaaminenhan perustuu pitkälti siihen, että tietää mitä tapahtuu missä ja milloin. Luulen että nämä uunot ovat siitä aivan pihalla. Sen sijaan että itse kiertelisi vuosikymmeniä kotinsa lähimestoja ja opettelisi mitä eri vuodenaikoina voi kuvata, niin onhan se helpompi pölliä muiden kuvista ajoitukset ja ideat.

Isoin syy tälle on some. Ei ole aikaa ja halua etsiä ja erehtyä, vaan peukku-narkin pitää saada päivän annoksensa heti.

[temama]

Tässä vaan hämärtyy se tosiasia, että mitä on sen kuvaajan oma näkemys, osaaminen ja ymmärrys. Ilmeisesti sitä ei ole...

Luonnon kuvaaminenhan perustuu pitkälti siihen, että tietää mitä tapahtuu missä ja milloin. Luulen että nämä uunot ovat siitä aivan pihalla. Sen sijaan että itse kiertelisi vuosikymmeniä kotinsa lähimestoja ja opettelisi mitä eri vuodenaikoina voi kuvata, niin onhan se helpompi pölliä muiden kuvista ajoitukset ja ideat.

Tämä. Alleviivasin tärkeän.

Oikeasti valokuvaus kannattaa opetella lähi. Vaikka siellä ei ensisilmäyksellä vaikuttaisi olevaan mitään mielenkiintoista, niin homman juju on just siinä että opettelee näkemään yksityiskohtia ja luomaan mielenkiintoisen valokuvan köyhistäkin elementeistä!
Samoin esim lintujen kuvauksen voi harjoitella ihan niiden tuttujen varpusten, tinttien ja variksien kanssa. Lintujakin ne ovat, eikä niiden valokuvaus eroa muista linnuista.
Esim facebuukki ryhmässä 'Suomen Luonnonvalokuvaajat" vaikuttaa nainen nimeltä Satu Liljeqvist joka ei oikeastaan valokuvaa muuta kuin variksia. Hän on ilahduttanut ryhmäläisiä aivan loistavilla valokuvilla ihan vain variksista.

Tässä vain pari esimerkkiä hänen arkipäivän oivalluksistaan (kuvakaappauksia facesta);


sadunvarikset2 by Temama, on Flickr

sadunvarikset1 by Temama, on Flickr

[Maffer]

Onks varismamma Porista? Yyteris nähny monesti jonkun viskovan leipää mereen pitkät tovit putkee ja varikset toki hakeutuu siihe piehtaroimaan rantaan. Ne varikset on sit ehdollistuneet. Kun ny n. 200 päivänä tästä vuos taaksepäin tehny pitkiä kävelyitä alueella, iso parvi seuraa likeellä kun hyppien ja lennellen ees taas vaikkei ole mitään pullaa mukana.