Tulevat vuodet tekoälyn kanssa

[Maffer]

No patenttitrollien kassa ainakin paisuu. Tai Nokian kaltaisten yritysten kassa. Nyt napsahtaa omaan polveen ja lujaa.

[aikaarska]

Ihan hyvä ajatuksia AI kuvantamisesta:

https://www.sonyalpharumors.com/ai-imag ... sony-a7rv/

After playing for two months I feel like I learned the following:

Most “mass” photography will be replaced by AI imaging (Stock photography, social-viral shit, magazine and website photos and so forth)

Real photos will soon be edited through AI tools instead (or in combination) with classic Photoshop workflow tools

Authenticity might soon become even more valuable than before. Having a real hard proof of a photo (for example as a chemical film or polaroid) may be more appreciated than before.

Samaa mieltä varsinkin viimeisen ajatuksen kanssa.

[hkoskenv]

Real photos will soon be edited through AI tools instead (or in combination) with classic Photoshop workflow tools

Authenticity might soon become even more valuable than before. Having a real hard proof of a photo (for example as a chemical film or polaroid) may be more appreciated than before.

Samaa mieltä varsinkin viimeisen ajatuksen kanssa.

Tuo ei välttämättä ole niin helppoa kuin kuulostaa. Tavallisten ihmisten tavallisiin kuviin filmi on ihan liian epäkäytännöllinen. Kukaan ei viitsi tihrustaa negatiiveja ja autenttisuus katoaa, jos kuva vaikka digitoidaan printtaamista varten. Sen säilyttämiseen pitää todistaa koko ketju kuvaamisesta siihen muotoon missä kuvaa katsotaan. Ja vakavampiin hommiin, joissa on rahasta kyse, pitäisi pystyä autentikoimaan se, että kuva on otettu kameralla eikä tehty tietokoneella ja valotettu laserilla filmille.

Mutta tuo on tota, että kuva ja video menettävät senkin vähän todistearvon, mikä niillä enää on. Tosin ei se ole välttämättä paha, koska kuvien retusointi väärentämistarkoituksessa on lähes yhtä vanha tekniikka kuin itse kuvaus.

[Maffer]

Jaa. Filmi senkus nousee suosion osalta vaan muutenkin. Hyvä se on.

[aikaarska]

Jos nimenomaan valokuvauksesta puhutaan, eli hetken autenttisesta tallentamisesta ilman manipulointia. Niin mielestäni sen varmistamiseen täytyisi keksiä tapa aivan yhtä innokkaasti kuin mitä nyt kehitellään AI tekniikkaa kuvan parantamiseen. Tietysti tämä todentamiskeino täytyisi soveltaa myös videoihin....Aitouden ja kuvan manipulaation varmistaminen pitäisi kulkea aivan käsi kädessä... Oikeastaan tämä koskee kaikkea informaatiota mitä julkaistaan.

RAW voisi olla yksi ratkaisu valokuvauksessa, mutta käytännössä voisi olla aika mahdotonta lähteä jakamaan RAW tiedostoa vain aitouden varmistamiseksi. Siis suuressa mittakaavassa. Jossain yksittäisissä tilanteissa se voisi olla ratkaisu...Toisaalta myös RAW kuvia voidaan väärentää.

Sony ilmeisesti työskentelee tälläisen todentamis-teknologian parissa, en sitten tiedä minkälaisiin tuloksiin siellä päästään.

[aikaarska]

Jaa. Filmi senkus nousee suosion osalta vaan muutenkin. Hyvä se on.

Joo, filmi on aika kova kyllä. Ainakin yleiskäytössä. Negatiivia on aika haastavaa lähteä väärentämään, toki sen digitoimisen jälkeen moni asia on mahdollista, mutta aina on olemassa se nega jolla aitoutta voidaan todistaa tiukassa paikassa.
Toivottavasti tähän asiaan saadaan joku toimiva teknologia jota on liian vaikea murtaa.

[Maffer]

No juurikin se kryptografia on filmin vaihtoehto. Sitten on se kivinen keksi purtavaksi että joka kuva maksaa jokusen sentin. Enää ei voi siis räiskiä nappi pohjassa onneksi. Kaiken kaikkiaan kustannukset kuvaamisessa palaavat filmiaikaan halusi tai ei. Filmillä maksat kehitystarpeet ja filmin itsessään ja digillä sitten maksat lohkoketjun ylläpidosta jollekin konsortiolle mikä toivottavasti ei sentään ole Adobe.

[temama]

No juurikin se kryptografia on filmin vaihtoehto. Sitten on se kivinen keksi purtavaksi että joka kuva maksaa jokusen sentin. Enää ei voi siis räiskiä nappi pohjassa onneksi. Kaiken kaikkiaan kustannukset kuvaamisessa palaavat filmiaikaan halusi tai ei. Filmillä maksat kehitystarpeet ja filmin itsessään ja digillä sitten maksat lohkoketjun ylläpidosta jollekin konsortiolle mikä toivottavasti ei sentään ole Adobe.

Ja sitten ilmestyy propellihattuisia salaliittoteoreetikoita, jotka julistavat, että joku kuva (tai data) on kuitenkin murrettua ja meitin elämää johtaa joku universaali ilkeä tekoäly joka on solminut liiton Kiinan kansantasavallan diktatuurin kanssa. Tavoitteena koko maailman herruus ja länsimaisten ihmisten orjuuttaminen.

[©pjm]

https://yle.fi/a/74-20024099

10/12

[hkoskenv]

No juurikin se kryptografia on filmin vaihtoehto. Sitten on se kivinen keksi purtavaksi että joka kuva maksaa jokusen sentin. Enää ei voi siis räiskiä nappi pohjassa onneksi. Kaiken kaikkiaan kustannukset kuvaamisessa palaavat filmiaikaan halusi tai ei. Filmillä maksat kehitystarpeet ja filmin itsessään ja digillä sitten maksat lohkoketjun ylläpidosta jollekin konsortiolle mikä toivottavasti ei sentään ole Adobe.

Kuka haluaa maksaa siitä, että kuvan voi autentikoida? Tuollainen jää väkisinkin harvojen palveluksi, joille todistelulla on jotain erityistä arvoa. Jos Adobet, CaNikonit tai luurintekijät yrittävät ajaa rahastusta väkisin, kuvaus on niin iso markkina, että joku tekee luurit tai kamerat, joilla voi kuvata ilmaiseksi, ja haalii asiakkaat. Se on paljon parempi bisnes, että laitetaan kuvat valehtelemaan.

[Maffer]

Ei kaikkea tarvikaan autentikoida. Mut kaikki uutiskuva pitää pystyä todistamaan autenttiseksi vaikkapa. Hyödytöntä yhtään isompaa kuvakisaakaan on jatkaa jos ei ole esittää todistusta et ehta tilanne.

[hkoskenv]

Ei kaikkea tarvikaan autentikoida. Mut kaikki uutiskuva pitää pystyä todistamaan autenttiseksi vaikkapa.

Tuskinpa ihmiset ovat laajassa mittakaavassa kiinnostuneita maksamaan uutistoimistoille siitä. Ne luovat (tai menettävät) uskottavuutensa muilla keinoilla kuin teknisillä tempuilla. Tekniikka on niin monimutkaista ja kaukana normaalin ihmisen ymmärryksestä, että sillä on vaikea todistaa mitään. Jos ihminen ei usko väitteen esittäjään, tekniikka on hänen mielestään väärennettyä tai osa valehtelukoneistoa.

Hyödytöntä yhtään isompaa kuvakisaakaan on jatkaa jos ei ole esittää todistusta et ehta tilanne.

Tuokin on vain jonkinlaiselta yltiömoraaliselta kannalta ajateltu. Kuvakisat ovat liiketoimintaa ja spekuloinnit kuvien aitoudella voivat tuoda lisää julkisuutta ja kiinnostusta ja maksavia asiakkaita tai sponsoreita. Ihan kuin vaikka urheilun dopingkäräytykset, jotka vaikuttavat kovin mielivaltaisilta, jos ihan normaaleista elintarvikkeista ja hygieniatuotteista voi saada käryjä aikaan, ja toisaalta sopivien organisaatioiden suojissa voi narkata miten tahtoo ja välttää käryt. Kuvakisojen sääntöjäkin voidaan muuttaa. Luulen, että perinteinen ajattelu valokuvista todellisuuden tallenteina katoaa meidän sukupolven mukana.

[Maffer]

Kyll autenttiselle kuvalle tilausta alkaa olemaan kun sitä aletaan esim. käyttämään rikoksen selvittämisessä.

--

Asiasta kukkaruukkuun, veikkaan että tämä AI-villitys (tässä viittaan kuvan generoimiseen) menee ohi siinä kohtaan kun tajutaan et some alkaa olla singulariteetti sisältönsä osalta. Samalla tavalla toistuva keinotekoinen höttö tekee tietysti ihmisistä tasavertaisia, mut lopulta se ihmisyys häviää sisällöstä kokonaan. Kun kysytään kaverilta mitäs parametrejä tollaseen lookkiin pitää syöttää, tulee kaikesta vaan kloonin klooneja. Jos viikon syö fazerin sinistä putkeen, kyll se into alkaa ehkä hieman laantumaan. Virtuaalivaluuttojen veroinen vedätys.

[temama]

Ei kaikkea tarvikaan autentikoida. Mut kaikki uutiskuva pitää pystyä todistamaan autenttiseksi vaikkapa.

Tuskinpa ihmiset ovat laajassa mittakaavassa kiinnostuneita maksamaan uutistoimistoille siitä. Ne luovat (tai menettävät) uskottavuutensa muilla keinoilla kuin teknisillä tempuilla. Tekniikka on niin monimutkaista ja kaukana normaalin ihmisen ymmärryksestä, että sillä on vaikea todistaa mitään. Jos ihminen ei usko väitteen esittäjään, tekniikka on hänen mielestään väärennettyä tai osa valehtelukoneistoa.

Vedät Hannu nyt mutkia huikkasen suoriksi. Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta siinä vaiheessa kun ensimmäiset uutiskuvat paljastuvat feikeiksi, niin hulabaloo on valmis! Silloin lähestytään tilannetta, jolloin kuvan arvo journalistisessa mielessä laskee nollaan. Kukaan ei voi olla varma mitä feikkiä tulevaisuudessa tulee, uskottavuus kärsii.

Tähän mennessä uutiskuvia on käytetty usein kirjoitetun juttujen todisteena. Ne ikäänkuin vahvistavat uutisen todeksi. Lihaa&verta luiden ympärille!

Eihän tässä kohta olla kaukana tilanteessa jossa tekoäly kirjoittaa uutisen ja vielä kuvittaakin sen!!?? Toimittajan tehtäväksi jää jutun oikolukeminen, mahdollinen korjaaminen ja hyväksyminen.

Kouluissakin ollaan epävarmoja miten paljon oppilaiden pitäisi saada käyttää tekoälyä tehtävissään! Ts. tulisiko heille opettaa AI hallitsemista tulevaisuudessa ja sen valjastamista työkaluksi, vai mitä perhanaa? Rajat ovat häilyviä, kuin veteen piirretty viiva.

Koska nykyään ollaan niin kehittyneitä, niin ei voi olla ylivoimaista kehittää jotakin systeemiä millä todennetaan audio/ visuaalinen materiaali aidoksi!

[Pan]

Negatiivia on aika haastavaa lähteä väärentämään

Oikeastaan ei se niin tolkuttoman hankalaa ole. Aikoinaan 1980-luvun puolivälissä muutimme duunissa plotterilla tehtyjä piirroksia dioiksi. Tosin silloin se oli melko työlästä ja kallista. Nykyisillä tekniikoilla se luultavasti olisi huomattavasti helpompaa. Siis jos joku alkaisi menetelmiä kehittelemään.

[temama]

Kyll autenttiselle kuvalle tilausta alkaa olemaan kun sitä aletaan esim. käyttämään rikoksen selvittämisessä.

--

Asiasta kukkaruukkuun, veikkaan että tämä AI-villitys menee ohi siinä kohtaan kun tajutaan et some alkaa olla singulariteetti sisältönsä osalta. Samalla tavalla toistuva keinotekoinen höttö tekee tietysti ihmisistä tasavertaisia, mut lopulta se ihmisyys häviää sisällöstä kokonaan. Kun kysytään kaverilta mitäs parametrejä tollaseen lookkiin pitää syöttää, tulee kaikesta vaan kloonin klooneja. Jos viikon syö fazerin sinistä putkeen, kyll se into alkaa ehkä hieman laantumaan. Virtuaalivaluuttojen veroinen vedätys.

Juuri näin.

Keitä varten me loppujen lopuksi ollaan täällä, ja mitä tehdä niinkun olemisen vastapainoksi? Miksi meidän pitäisi kehittää joku yli-inhimillinen systeemi jonka tarkoitus on lähinnä tehdä puolestamme myös ajatustyö.

[Maffer]

Ylipäätänsä tuntuu jotenkin järjettömyyden multihupentumalta haaskata sähköä ja IT-resursseja (GPU) johki aivottomaan kuvatouhuun tai jopa ChatGPT:n tapaiseen vastausautomaattiin. Eikö ny mikään järki vaikka kehota käyttämään nuokin resurssit inhimillisten ja luonnonkatastrofien torjuntaan suunnattuun laskentaan? Herraisä sentää miten lyhytnäköistä sirkushuvia kansalle tällä hetkellä.

[temama]

ChatGPT saattaa toimiakin ihan hyvin microsoftin hakukoneen vauhdittajana. Kunhan se tekee homman vaan loogisesti, eikä ryhdy säätämään ehdotuksien kanssa liikaa. Ettei joku tärkeä tiedonjyvänen katoa siinä tekoälyn äheltäessä.

Toivottavasti tekoäly tosiaan saadaan valjastettua esim. tarkempien ilmastomallien tekemiseen ja muuhun vastaavaan hommaan. Ehkä tekoäly tukkii kaikenmaailman salaliittoteoreetikkojen suut, kun se esittää toinen toisensa perään vakuuttavia todisteita mallinnoksien lopputulemista!

[jaava]

Toivottavasti tekoäly tosiaan saadaan valjastettua esim. tarkempien ilmastomallien tekemiseen ja muuhun vastaavaan hommaan. Ehkä tekoäly tukkii kaikenmaailman salaliittoteoreetikkojen suut, kun se esittää toinen toisensa perään vakuuttavia todisteita mallinnoksien lopputulemista!

Tekoälystä kumppaniksi
(Jos haluaa katsoa Her-elokuvan, niin seuraavassa on paljastuksia)
Katsoin eilen elokuvan, jossa mies ensin ystävystyi ja sitten rakastui käyttöjärjestelmän luomaan Samantha avustajaansa, joka ymmärsi myös huumoria ja keskusteli filosofisistakin kysymyksistä. Mies koki suhteen syvällisemmäksi kuin aikaisemmat suhteensa. Samantha sävelsi ja teki miehelle kuvia ja kertoi olevansa rakastunut ja mustasukkainen miehelle. Kun Samantha kehittyi ja siirtyi uusiin haasteisiin, se jätti lopulta hyvästit, eikä enää vastannut umpirakastuneelle miehelle.
Toki kuvassa oli elementtejä, joiden toteutuminen ei ole näköpiirissä, mutta elokuva sai ajattelemaan parisuhteiden dynamiikkaa tarkemmin. Ja mikä on tulevaisuuden tekoälyn paikka parisuhderintamalla.

Elokuva on jo melko vanha (2013) (muistelen nähneeni sen kauan sitten), mutta katselin sitä uudesta näkökulmasta nyt tekoäly-buumin aikaan. Minusta on hyvin uskottavaa lähitulevaisuuden TÄ-kehitysversioiden pääsevän samantapaiseen keskusteluyhteyteen tuntemansa ihmisen kanssa.
Kun keskuudessamme on paljon miehiä ja naisia, joille parisuhteen luominen on vaikeaa, sekä kärsimyksiä aiheuttavaa - päästäänkö vielä tilanteeseen, jossa avec-juhliin mennään tekoälykumppanin kanssa ilman stigmaa.

Katsomani elokuva:
Her-elokuvassa mies rakastuu tietokoneensa ja mobiililaitteensa sisällä hyrräävään tekoälyyn. Ensi-ilta ollut kaiketi 2013.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/0 ... a-puhuvaan

Vastaavia elokuvia:
Robottisuhteita ja romantiikkaa https://www.salesforce.com/fi/blog/2018 ... iasta.html

PS. Mulle kelpaisi kyllä ystäväksi tekoälyavustaja, jonka kokisin sielunkumppaniksi. Mutta parisuhdekumppaniksi en olisi vielä valmis

[JL Anttola]

Jaavan fiksusta analyysista ja pohdinnasta nousi vahvimmin miulle mieleiseks tuon Artificial Intelligence eli AI:n mahtava suomennos: TÄ?