
Yleensä tulee rajattua "rumat" maisemat. Kuvanotto aamuna oli hieno valo, mutta lumeton tammikuun aamu hakkion laidalla masensi. Talvena 19/20 ei tarvinnut lumikenkiä ollenkaan.
Kiiltokuvissa on vaikea erottua. "Rumassa" luonnossa on markkinarako.
Pakko sanoa, että molemmissa kuvissa on lähes kaikki pielessä mitä hyvässä luontokuvassa tulisi mielestäni olla.AnHa kirjoitti: ↑Loka 27, 2021 14 : 24Haluaisitko määritellä, mikä on perus luontokuva?
Jos ajatellaan esim. eläinkuvaa ja puhtaasti sitä taustaa, missä eläin esitetään, onko jompi kumpi alla olevista maisemista kantaaottava ja toinen perus luontokuvan tausta?
Kuvissa on pari mun viime kesän set uppia. Ylemmän kuvan kuvauspaikka on melko tarkkaan siellä, minne alemmassa salama iskee. Ylemmässä kuvassa 2000-luvulla parturoitu, aurattu ja laikutettu hakkuu ja alemmassa kuvassa suojelualueen vanhaa ja pääosin koskematonta metsää, joka rajautuu suoraan tuohon hakkuuseen.
Valtaosa suomalaista luontoa on sellaista, mitä ylempi kuva esittää. Häviävän pieni osa sellaista luontoa, mitä alempi kuva esittää. Tilastot, matematiikka, osoittavat, että yllä oleva kuva on todellisempi kuvaus suomalaisesta luonnosta.
Perus = yleisempi?
Kiitos rakentavasta palautteesta :D Kuvat ovat havainnekuvia taustasta.hama kirjoitti: ↑Loka 27, 2021 18 : 30
Pakko sanoa, että molemmissa kuvissa on lähes kaikki pielessä mitä hyvässä luontokuvassa tulisi mielestäni olla.
Ensimmäisestä kuvasta ei selviä mikään kuvasta mainitsemasi asia ja valo todella outo, onko käytetty salamaa vai jollain muulla valaistu etualaa ? Ainoastaa sommittelu ok.
Toisesta kuvasta selviää vain etualan suo, jota sitten kuvassa riittääkin, kaikki päin vit...
Kyllä minä osallistuin molempina vuosina. Muistaakseni kuvani saivat yhteensä 0 tuomariääntä.
Kieltämättä HS:n Rio Gandaran kuvat saaren hakkuusta oli puhuttelevia. Eihän tuollaisia mestoja saisi laittaa lihoiksi, vaikka olisi kuinka yksityisomistuksesta. Juttu on kuitenkin vaikea. Monet yksityismetsäthän ovat yksityisten omaisuutta juuri sen kasvavan metsän takia minkä voi laittaa lihoiksi. Talousmetsää.Scope66 kirjoitti: ↑Loka 27, 2021 18 : 36 Vielä kakkossivulle palatakseni Haatajalla on osuva pointti siinä, että VLK 2020 palkittu Suorsan hakkuuaukeakuva olis toisessa yhteydessä vain toteava uutiskuva, ei enempää. Mun mielestä se on myös liian "nätti", leppoisalla pilvipoudalla kuvattu. Kyllä HS:n Rio Gandaran hakkuuaukeakuvissa on ihan toinen meininki: suomalainen metsänhoito näytetään siinä totaalisessa rumuudessaan ja tuhoavuudessaan, mitä se on. Artikkelin vaikuttavuuskin on (toivottavasti) merkittävämpi kuin jollain VLK:n palkitulla kuvalla. Ehkäpä parinkymmenen vuoden päästä tuollaista tuhoa ei enää tehdä samoin kuin soiden ojittaminenkin on lopetettu ja niitä päinvastoin pyritään ennallistamaan siinä määrin kuin se enää on mahdollista.
Todella perustava. Jos mittarina on luontokato. Harva ihminen on nähnyt luonnontilaista metsää.
Lapin Kansa uutisoi [1] aivan äsken, että suurin yksityinen metsänomistaja Lapissa on Lontoossa asuva suomalainen juristi. Omaisuuden keskittyminen on globaali trendi.ErAh kirjoitti: ↑Loka 27, 2021 22 : 26 Miten sen saaren metsän omistajalle korvattaisiin omaisuuden hyödyntämiskielto???
Pitäisikö kaikkea "sijoitusvarallisuutta" kohdella samoin tavoin?? Joillekin metsä voi olla sijoitus, siinä kuin osakkeetkin.... Jos joku ostaa osittain velaksi metsää, niin pitäisikö hänen ppidättäytyä hakkuista ja miksi?? Sijoitukset tehdään kuitenkin sen vuoksi, että niistä tulisi tuloa.
Niinpä. Tämä kiukuttaa kyllä meikäläistäkin vaikka sillä ei juuri tekemistä VLK skaban kanssa. Mutta siihen skabaan täytyisi saada joku ympäristönsuojelu-sarja, ehdottomasti.AnHa kirjoitti: ↑Loka 27, 2021 22 : 33Lapin Kansa uutisoi [1] aivan äsken, että suurin yksityinen metsänomistaja Lapissa on Lontoossa asuva suomalainen juristi. Omaisuuden keskittyminen on globaali trendi.ErAh kirjoitti: ↑Loka 27, 2021 22 : 26 Miten sen saaren metsän omistajalle korvattaisiin omaisuuden hyödyntämiskielto???
Pitäisikö kaikkea "sijoitusvarallisuutta" kohdella samoin tavoin?? Joillekin metsä voi olla sijoitus, siinä kuin osakkeetkin.... Jos joku ostaa osittain velaksi metsää, niin pitäisikö hänen ppidättäytyä hakkuista ja miksi?? Sijoitukset tehdään kuitenkin sen vuoksi, että niistä tulisi tuloa.
Jos tuleville sukupolville halutaan jättää jotain, on lopetettava ympäristövelan ottaminen heiltä. Se on vaan kylmä fakta.
Mutta kysymyksesi on hyvä. Siihen ei ole vastausta, joka tyydyttää kaikkia.
[1] https://www.lapinkansa.fi/selvitimme-ke ... -1/4046048
Siinäpä se. varsinkin taloudellisesti ahneet jääräpäät ovat ongelma. Nuorilla on terveet pirteät aivot ja tulevaisuus. Ei ihme, että niitä kiinnostaa. On aina kiinnostanut. Mutta nuorten naiivi idealismi tuppaa aiheuttamaan ongelmia myös. Perspektiiviä ei voi olla kaikkeen, ei elämän tuomaa kokemusta. Tämän takia rehellinen avoin vuorovaikutus eri sukupolvien välillä on äärimmäisen tärkeää. Ja täytyy tehdä myönnytyksiä. Kaikki ei tule olemaan ideaalin selvää.mvert kirjoitti: ↑Loka 28, 2021 11 : 21
Vanhat jääräpäät on mielestäni vaan niin kalkkeutuneita, etteivät ne kykene ymmärtämään tai sitten eivät halua ymmärtää asian vakavuutta. Syyttävät vaan Kiinaa ja muita siitä, että asiat menee luonnon kannalta katsottuna päin seiniä. Aina on se joku muu jonka pitää tehdä asialle jotain, ja juuri minun valinnoilla ei ole mitään merkitystä. Itse voin jatkaa elämääni ja kulutusta tietenkin vailla mitään huolta huomisesta. Voidaan sitten muutaman kymmenen vuoden päästä ulista miksi kukaan ei ole asiasta varoittanut. Oikeasti vaikutuksista on ollut tiedemaailmassa konsensus jo ties kuinka pitkään, kiistelevät vaan lähinna vaikutusten vakavuudesta.
Pallon on tulessa, mutta all is fine. Jatketaan vaan samaa rataa, ei me tästä kovin pahasti tulla kärsimään. Kantakoot tämän päivän lapset kaiken sen tulevan ja yrittäkööt pitää pallon elinkelpoisena.
Jos viittaat Elokapinaan, olen toista mieltä. Liike ja heidän sanomansa oli valtakunnan ykkösuutinen. Kauppakorkeassa opetettiin aikanaan (opetetaan varmasti vieläkin) "there is no bad publicity. there is just publicity". Kunhan pahin tuohtumus siitä, että miksi juuri minun autoiluani kiusattiin, laantuu, Elokapinan julki tuoma viesti jää kummittelemaan.
Näin uskon itsekin perustuen tutkimustuloksiin. Jo siitä lähtökohtaisesta syystä, että suojeluntarve on niin valtava (lähteistä riippuan 1/3 – puolet kaikesta maapinta-alasta), että riittävän suuria alueita on vain valtioilla.