Aegean kirjoitti:Kun esitetään kysymys Mistä järjestelmävalokuvauksesi alkoi, niin välinekeskeinen kameraharrastaja ymmärtää kysymyksellä tarkoitettavan ensimmäistä kameraansa.
Luetun ymmärtämistä ei ole kaikille suotu. Jos kysymyksestä olisi jätetty pois sana järjestelmä, niin avautumisellesi olisi voinut olla perusteitakin...
Jeps, juuri näin PekkaSav!
Jos ymmärrystä on lusikalla saanut, niin eihän sitä silloin voi kauhalla vaatia. Ei varsinkaan silloin, jos joku ehdoin tahdoin haluaa ymmärtää kaiken väärin.
Eli suomeksi sanottuna ja rautalangasta vääntäen: Jokaista juttukumppanin kannanottoa ei kannata ottaa höyryjen päästelynä. Asiasta puhuminen kun käy silloin melko vaikeaksi :-)
Pentaxin filmipokkarilla joskus vuonna 1995. syksyllä 1997 osallistuin Oulun yokameroiden pimiökurssille. Ensimmäiset filmit ammuin edelleen pokkarilla. no, joulukuussa 1998 ostin Pentaxin AF järjstelmän 2 zoom objektiivilla. Oi niitä aikoja. joka reissulla Helsingissä piti käydä Mr. Kameran juttusilla. yleensä jotain tarttui mukaan. Ja koko ajan piti seurata myyttäviä tuotteita. ajalta ennen tätä saittia kameralehden myydään palsta oli ahkerassa seurannassa.
04/2005 ostin ensimmäisen Pentaxin DSLR. Ja 03/2009 Nikon D700
Siinäpä meikäläisen järkkäri historia,käytetty Chinon 80 luvun loppuvuosina.Canon uutena parin kolmen vuoden päästä,harrastus hiipui pikku hiljaa,digi tappoi loput.Aika monta vuotta meni noilla uutena hankituilla digipokkareilla.Kunnes taas rupesi vanha suola janottamaan ja hommasin käytetyn 450D loppuvuodesta 2012.Toistaiseksi on eniten kiinnostanut luontokuvaus varsinkin linnut,josta seurasi seuraava päivitys 7D käytettynä.
Piti kuulemma ekasta omasta lapsesta saada parempia kuvia (2009). Ostin sitten halvimman järkkärin, mitä paikallinen kivijalkaliike tarjosi. Sonylla mennään vieläkin.
1976 Äitini lupasi minulle kunnon kameran. Ajattelin uutuutta, Canonin AE-1 -runkoa, mutta inhosin sitä heti ensikokeilusta, joten vaihdoimme katseen Pentaxin KX:n jota Tukholmassa mytiin tarjoushinnalla -sain 55/1,8 lisäksi siihen Tamronin 135/2,8 ja 28/2,8 samaan hintaan kuin Canonin normaalilla. Eikä harmittanut...
..kaverini lainasi keikkamatkalle kameraani. Unohti tietty laukun Oulussa uimarannalle, ja parin tunnin pästä hakivat sitten...ei ollut kukaan varastanut, ei Adidas-laukku ihan ime varkaita kuten Pentax- olisi tehnyt ;-)
OskuK kirjoitti:Ajattelin uutuutta, Canonin AE-1 -runkoa, mutta inhosin sitä heti ensikokeilusta
Jännää, mistä moinen? Just tollasen mä haluisin diginä.
Mä tykkäsin KX:n hyvistä etsinnäytöistä, ja luvattu hyvä suljinaikarulla Canonissa oli pilattu omituisella metallisuojalla. Lisäksi Canonin etsitiedot muilla moodeila kuin automatiikalla oli minusta surkeat.
-Ja jos olisin automaatin halunnut, niin sitten mielummin aukon esivalinnalla. Tuolloin siis esim: Nikkormat EL2 tai Pentax K2. Pentax ei tosin sisältänyt aukon etsinnäyttöä.
OskuK kirjoitti:Ajattelin uutuutta, Canonin AE-1 -runkoa, mutta inhosin sitä heti ensikokeilusta
Jännää, mistä moinen? Just tollasen mä haluisin diginä.
Mä tykkäsin KX:n hyvistä etsinnäytöistä, ja luvattu hyvä suljinaikarulla Canonissa oli pilattu omituisella metallisuojalla. Lisäksi Canonin etsitiedot muilla moodeila kuin automatiikalla oli minusta surkeat.
-Ja jos olisin automaatin halunnut, niin sitten mielummin aukon esivalinnalla. Tuolloin siis esim: Nikkormat EL2 tai Pentax K2. Pentax ei tosin sisältänyt aukon etsinnäyttöä.
OskuK kirjoitti:1976 Äitini lupasi minulle kunnon kameran. Ajattelin uutuutta, Canonin AE-1 -runkoa, mutta inhosin sitä heti ensikokeilusta, joten vaihdoimme katseen Pentaxin KX:n jota Tukholmassa mytiin tarjoushinnalla -sain 55/1,8 lisäksi siihen Tamronin 135/2,8 ja 28/2,8 samaan hintaan kuin Canonin normaalilla. Eikä harmittanut...
Kuvasta päätellen (jos olet sinä) taidetaan olla samaa sukupolvea. Tuo tukkamalli ja takki...;) Itsellä oli tuohon aikaan 1975 hankittu Olympus Trip 35. Silloisella poikaystävällä oli joku Canonin runko, F tai jotain - ja toisella kaverilla Olympus ja Zuikoja.
Henkilökohtaisesti siirryin järkkärikauteen lainaamalla ensin miehen veljen Nikonin filmirunkoa, joka tuntui rautapadalta ja sittemmin isän (muovista) Konicaa. Oma ensimmäinen digirunko oli Olympus E-1, joka oli sopivasti tarjouksessa. Ystävä oli vähän aikaa sitten hankkinut samanlaisen.
