Luontokuvaajia on liikaa

[rolsen]

Luontokuva taitaa olla enimmäkseen valhetta. Kuvaaja rajaa haluamansa osan todellisuutta, piilottaen epämieluisat asiat kennon ulkopuolelle. Totuus kauniiden kuvien takana on usein raadollinen (asiaan tarttui aikanaan Juha Suonpää: Petokuvan raadollisuus).

[aikaarska]

No sehän on ihan miten kuvaaja haluaa asiansa esittää. Kaunis merimaisema, jonka oikealla puolella 1/3 kuvasta vie ruman tehtaan hahmo. Ja vieläpä tupruttavaa savua taivaalla.

Rajaako hän tehtaan pois ja kloonaa savut taivaalta bittiavaruuteen, ja esittää vain kauniin meriamaiseman vailla häiriötekijöitä, vai jättääkö hän koko rumiluksen kuvaan ja kertoo katselijoille miten rumaa ihmisen jälki kyseisellä alueella on?

[ttuplai]

Afrikanmatka saattaa olla pettymys, kun luontodokkareissa se taustalla näkyvä pilvenpiirtäjä on kätsysti rajattu pois. Tai Islannin vesiputoukset - siellä koskemattomilla korpimailla on n. 1000 muutakin heilumassa kameran ja jalustan kanssa. Eli liikaa oli 999 kpl - tosin jokainen noista tuhannesta oli samaa mieltä paitti yks pariskunta, jonka oli tuplaten sallivampi.

Todellisuus on aivan liian yliarvostettua - kuva on aivojen luoma tulkinta sm-spektristä kohtuu kaposella alueella. Pitäs teipata toi 1200mm tele tohon silmien eteen jatkuvasti, jotta pääsee sopivaan todellisuuteen käsiksi.

[aikaarska]

Suomessa ei taida olla niin vetovoimaisia kuvauspaikkoja kuin mitä Islannissa on...Toki Islanti voisi rajoittaa tehokkaasti noille alueille menemistä, mutta se tiputtaisi matkailun tuomaa rahavirtaa rajusti...

Onhan sekin totta, että ihmiset kokevat todellisuutta eri tavalla. Joillekin se tehdas siellä merenrannalla voi antaa hyvätkin kiksit! Osoitus siitä kuinka ylivertainen ihminen valloittaa planeettaa itselleen.
Jotkut ehkä tykkäävät siitä, että saavat olla yksi tuhannesta siellä Islannin vesiputouksen ääressä. Sosiaalista kokemista, ei tarvitse yksin ihastella...

Toisaalta en sotkisi tässä luontokuvausta turismin tuomiin ulottuvuuksiin. Vaan eipä sitä tiedä, vaikka tulevaisuudessa sitäkin kannattaisi pohtia, jopa täällä Suomessa.

[zone6]

Islantikaan ei ollut tunnettu valokuvauskohde vielä hetki sitten. Instagrammaajat ja tubettajat siitä tekivät "pakko päästä" -kohteen massoille.
Nyt jokaisella on sama kuva samasta kohteesta (vesiputous, tolppamainen kivipaasi rannalla, lentokoneen raato, ...).

Jenkkilän paikoista luin hiljattain kauhulla. Tunnetuimmilla paikoilla ei jalustoja mahdu enää virittämään - ei pelkästään kilpailevien jalustaseppojen takia, vaan siksikin että selfietikkukansa hyppii myös kaikkialle.
Parkkipaikat ovat tupaten täynnä, jonot kohteisiin pitkät... Ei tämä edusta minulle mieluista maisemakuvaamista - sitä rauhallista luonnossa oloa.

Japanissakin ne nyt tunnetuiksi tulleet näkymät kuten Kiotossa oleva Arashiyaman bambumetsikkö, ovat paikkoja joihin pitää mennä ennen pimeän tuloa jalusta valmiina jotta aamun ensivalossa saa sen kuvan ennen ylöisöryntäystä. Siis sen saman kuvan joka on myös tuhansilla muilla instagrammaajilla sekä samaan aikaan yön paikalla jalustat rivissä odottaneilla.
Mahtaa olla oikea zen-hetki!

[aikaarska]

Joo. No, jääpähän jälkipolville ainakin todistusaineistoa, että tälläistäkin täällä maan päällä joskus oli - ennen dystopiaa ja massiivista ekokatastrofia...

[Maffer]

Näin se menee. Siksi instagrammit ja vastaavat tunkiot tulee saattaa verotuksen alle. Raaka peli, valokuvauksen Trafi vaan pystyyn ja CO2 pääst...köh...kuvien levinneisyyden perusteella armoton maksusuorite per vuosi.

1 jako = 1 euro.

[aikaarska]

Just näin. Ja kulkupeleihin seuranta, että kehittynyt isovelijärjestelmä osaa yhdistää ökyluontokuvaajien liikkeet otettuihin valokuviin/paikkoihin. Siitä vielä päästökompensaatiovero siihen päälle!!

[ttuplai]

No monessa paikassa on yhtä kuvaajaa kohden vielä 20 muuta, jotka haluavat nähdä paikan - ei siis riitä pelkästään kuvista sakottaminen. Islannissa luonto osittain huolehtii asiasta eli rämäpäisimpiä kuolee 1-2 vuodessa, mut ei toi kyl riitä. Toisaalta noi kamikaze-kuvaajat tarjoaa kuvajournalismista kiinnostuneille paljon parempia kohteita kuin luonto - eniten ite harmittelin, että se reunalla ollut pariskunta ei pudonnutkaan, koska nyt mulla on vaan sellanen 30 m/s tuulessa jalustan kanssa reunalla seisoskeleva pari, mutta tarina olis vaatinut sen jatkokuvan. Samaisen vuoden kuvajournalismipalkinnon muuten voitti kuva eräästä brittitytöstä, joka löyty vuorilta elossa muutaman päivän etsintöjen perään. Kandee vaan suosiolla vaihtaa luontokuvaaminen kuvajournalismiin - silloin jokainen tsäänssi on mahdollisuus ja luontokuvaajia ei oo yhtään liikaa.

[Maffer]

Miksei samantien virittelisi jotain piilotrampoliineja sinne kanjonin reunoille ja piilokamera perään?

[hkoskenv]

Valokuvaus tai luonnossa kulkeminen tuntuu olevan vakavaa touhua joillekin. Tai sitten ihan vain vapaa maailma *sensuroitu*, kun hirttäytyy itse kiukuttelemaan johonkin detaljiin, jota kukaan muu ei osaa arvostaa ja niiden ilakointi, jotka osaavat ottaa ilon irti elämästä, ärsyttää.

[Räntä]

No sehän on ihan miten kuvaaja haluaa asiansa esittää. Kaunis merimaisema, jonka oikealla puolella 1/3 kuvasta vie ruman tehtaan hahmo. Ja vieläpä tupruttavaa savua taivaalla.

Rajaako hän tehtaan pois ja kloonaa savut taivaalta bittiavaruuteen, ja esittää vain kauniin meriamaiseman vailla häiriötekijöitä, vai jättääkö hän koko rumiluksen kuvaan ja kertoo katselijoille miten rumaa ihmisen jälki kyseisellä alueella on?

Näin se on. Kyse on kuvaajan poliittisesta agendasta ja mielipiteestä, joka ilmaistaan rajaamalla kameralla pala todellisuudesta. Valokuvalla ei ole juuri tekemistä "totuuden", "dokumentin tai "luomun" kanssa, se valehtelee joka kerta enemmän kuin miljoona sanaa.

[hkoskenv]

Näin se on. Kyse on kuvaajan poliittisesta agendasta ja mielipiteestä, joka ilmaistaan rajaamalla kameralla pala todellisuudesta. Valokuvalla ei ole juuri tekemistä "totuuden", "dokumentin tai "luomun" kanssa, se valehtelee joka kerta enemmän kuin miljoona sanaa.

Se riippuu mitä kuvan väitetään esittävän. Jos otan kuvan ravusta rannalta rapuihin liittyvään dokumenttiin, tekeekö se kuvasta valheen, jos valitsen kuvaussuunnan ja taustan niin, että se on jollain tavalla esteettisempi. Esimerkiksi rajaamalla tehtaan tai vanhan öljytynnyrin pois? Olen itse ottanut kaikenlaisia teknisiä dokumentikuvia ja harrastuksena tutustunut kuvaukseen perustuviin tieteenaloihin ja nuo väitteet valheellisuudesta vaikuttavat kovin erikoisilta ja hyvin eriluontoiseen toimintaan liittyviltä. Toki kuvia voi käyttää ja käytetään valheiden todisteluun tai valhellisen edun tavoitteluun, mutta tuskinpa se on yleistä tieteellis-teknisessä dokumenttikuvauksessa. Asiat tulevat vakavasti otetuksi vasta kun muutkin voivat dokumentoida ja varmistaa ne.

[Räntä]

Jos otan kuvan ravusta rannalta rapuihin liittyvään dokumenttiin, tekeekö se kuvasta valheen, jos valitsen kuvaussuunnan ja taustan niin, että se on jollain tavalla esteettisempi. Esimerkiksi rajaamalla tehtaan tai vanhan öljytynnyrin pois?

"Valhe" on turhan voimakas sana, parempi olisi ehkä "mielipide".

Ottamalla rapukuvan kertomallasi tavalla, tulos ei ole mikään "totuus" vaan oma mielipiteesi asiasta. Eli valitset ne keinot (kuvakulma, rajaus, syväterävyys, suljinaika, käsittely jne.), joilla saavutat omat tarkoitusperäsi. Jonkun toisen mielestä ottamasi rapukuva on valhe, koska rajasit öljytynnyrin pois ja syväterävyys yms. ovat esteettisistä syistä "epätodellisia". Kolmannen mielestä kumpikin on väärässä, rapukuvassa olisi pitänyt näkyä syy miksi se on siinä ja myös liike jne.

Valokuva on sekunnin murto-osan kestävä hetki, siitä puuttuu kokonaan mm. aika-akseli, joka on elämän perusasioita. Myös siksi valokuva ei voi koskaan olla ns. totta.

[Maffer]

Siksi pitää valottaa minuutteja. Siinä tulee aika mukaan.

[hkoskenv]

Ottamalla rapukuvan kertomallasi tavalla, tulos ei ole mikään "totuus" vaan oma mielipiteesi asiasta. Eli valitset ne keinot (kuvakulma, rajaus, syväterävyys, suljinaika, käsittely jne.), joilla saavutat omat tarkoitusperäsi. Jonkun toisen mielestä ottamasi rapukuva on valhe, koska rajasit öljytynnyrin pois ja syväterävyys yms. ovat esteettisistä syistä "epätodellisia". Kolmannen mielestä kumpikin on väärässä, rapukuvassa olisi pitänyt näkyä syy miksi se on siinä ja myös liike jne.

Ei tuolla tavalla ajateltuna mikään tieto tai dokumentti ole totta. Se on tieteenfilosofiassa perusasia, että todellisuudesta ei voi saada tietoa kuin sen mitä havaintoja tekemällä voi saada. Sen vatvominen johtaa äkkiä siihen, että mitään "todellista" tietoa ei voi saada, mikä on erittäin heikko lähtökohta mailman ymmärtämiseen.

Minä ehkä koen valokuvan enemmän dokumenttina kuin vaikutuskeinona ja käytän sitä yksinomaan dokumentointitarkoituksiin. Enkä pidä sitä kuvaa mielipiteenä, kuin korkeintaan hyvin rajallisesti. Se rapu on mikä on ja yritän kuvata sen niin, että esimerkiksi lajin tunnistamiseen tarvittavat yksityiskohdat ovat hyvin näkyvillä. Sellaiset tekniset yksityiskohdat myös määräävät kuvan "oikeellisuuden", voiko siitä saada sen tiedon, jota sen on tarkoitus esittää. Ne mielipidejutut, kuten kaunis tausta tai valokuvausopin mukainen sommittelu, ovat epäoleellisia.

Valokuva on sekunnin murto-osan kestävä hetki, siitä puuttuu kokonaan mm. aika-akseli, joka on elämän perusasioita. Myös siksi valokuva ei voi koskaan olla ns. totta.

Se on dokumentti siitä ajanhetkestä. Joku rapulaji on miljoonia vuosia sen verran samanlainen, että "oikein" otetusta kuvasta voi nähdä mikä laji on kyseessä ja yleensä myös sen, mitä se on puuhaamassa (ainakin jos tietää jotain rapuhen elintavoista). Sellainen kuva on siis täysin käyttökelpoinen rapujen määrittämisessä ihmisen näkökulmasta ikuisesti. Voidaan myös kuvata ravun elinympäristöä, ja silloin voi olla perusteltua ottaa se tehdaskin mukaan, vaikka kertomaan, että kyseinen laji voi elää myös ihmisen voimakkaasti muokkaamassa tai saastuttamassa ympäristössä.

[Räntä]

Ei tuolla tavalla ajateltuna mikään tieto tai dokumentti ole totta.

Heh, sanon heti että tähän en lähde messiin. Sulle kamera on laite, jolla reprotaan tieteellisiä "dokumentteja". Se on mulle täysin ok. :)

[ttuplai]

Ottamalla rapukuvan kertomallasi tavalla, tulos ei ole mikään "totuus" vaan oma mielipiteesi asiasta. Eli valitset ne keinot (kuvakulma, rajaus, syväterävyys, suljinaika, käsittely jne.), joilla saavutat omat tarkoitusperäsi. Jonkun toisen mielestä ottamasi rapukuva on valhe, koska rajasit öljytynnyrin pois ja syväterävyys yms. ovat esteettisistä syistä "epätodellisia". Kolmannen mielestä kumpikin on väärässä, rapukuvassa olisi pitänyt näkyä syy miksi se on siinä ja myös liike jne.

Ei tuolla tavalla ajateltuna mikään tieto tai dokumentti ole totta. Se on tieteenfilosofiassa perusasia, että todellisuudesta ei voi saada tietoa kuin sen mitä havaintoja tekemällä voi saada. Sen vatvominen johtaa äkkiä siihen, että mitään "todellista" tietoa ei voi saada, mikä on erittäin heikko lähtökohta mailman ymmärtämiseen.

Minä ehkä koen valokuvan enemmän dokumenttina kuin vaikutuskeinona ja käytän sitä yksinomaan dokumentointitarkoituksiin. Enkä pidä sitä kuvaa mielipiteenä, kuin korkeintaan hyvin rajallisesti. Se rapu on mikä on ja yritän kuvata sen niin, että esimerkiksi lajin tunnistamiseen tarvittavat yksityiskohdat ovat hyvin näkyvillä. Sellaiset tekniset yksityiskohdat myös määräävät kuvan "oikeellisuuden", voiko siitä saada sen tiedon, jota sen on tarkoitus esittää. Ne mielipidejutut, kuten kaunis tausta tai valokuvausopin mukainen sommittelu, ovat epäoleellisia.

Valokuva on sekunnin murto-osan kestävä hetki, siitä puuttuu kokonaan mm. aika-akseli, joka on elämän perusasioita. Myös siksi valokuva ei voi koskaan olla ns. totta.

Se on dokumentti siitä ajanhetkestä. Joku rapulaji on miljoonia vuosia sen verran samanlainen, että "oikein" otetusta kuvasta voi nähdä mikä laji on kyseessä ja yleensä myös sen, mitä se on puuhaamassa (ainakin jos tietää jotain rapuhen elintavoista). Sellainen kuva on siis täysin käyttökelpoinen rapujen määrittämisessä ihmisen näkökulmasta ikuisesti. Voidaan myös kuvata ravun elinympäristöä, ja silloin voi olla perusteltua ottaa se tehdaskin mukaan, vaikka kertomaan, että kyseinen laji voi elää myös ihmisen voimakkaasti muokkaamassa tai saastuttamassa ympäristössä.

Ei ehkä kandee mennä liian syvälle ontologiaan, mut noin pääsääntöisesti mittaustulos/data on totta (tai ainakin todempi) mikäli tieteellinen totuusteoria on vähänkään mielekäs ja toistaiseksi se on parasta mitä meillä on - toinen vaihtoehto on upota lopulliseen subjektiivisuuden suohon ja todeta, et Donald Trump on aina oikeassa, koska subjektiivisuus. Mut ongelma ei ole datassa (tai joskus siinäkin jos mittaaja ei osaa hommaansa) vaan siinä, et dataa pitää tulkita ja tulkinta on aina subjektiivista - silti on olemassa paremmin perusteltuja tulkintoja ja pikkasen heikommin perusteltuja (ja siinä maailmassa Trump on melkoinen valehtelija). Näin totuuden binaarisuudesta olemme päässeet harmaaseen totuuteen ja harmaassa totuudessa tiede on aika vahvoilla - samoin rapukuvan totuusarvo on suurempi kuin mun vasurilla piirtämä rapu, joka perustuu viime rapukekkerien muutaman kossun jälkeiseen muistoon aivoissani. Toki vois väittää, et koska känni vähentää estoja, mun piirustus esittää ravun syvintä olemusta - on siis tosi syvältä.

Kaikki näihin kirjoitusmerkkeihin liittyvät assosiaatiot on vain mielen harhaa ja todellisuudessa yo merkit ovat rapukeiton resepti, mutta tässä astraaliulottuvuudessa niitä on vaikea tulkita.

[temama]

jooojjooooojojoojojoojojo ja juuh!

Gyl se vaan niin on, että KUVA KERTOO ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA!!

Valokuvalla voi valehdella, mutta se on huomattavasti vaikeampaa kuin sanoilla.

Valokuvaa voi manipuloida, mutta niin voi kaikkea.

Ehdottomaksi todistusaineistoksi valokuvasta ei välttämättä ole. Toki luotettavuutta parantaa jos samasta tilanteesta on otettu valokuvia eri puolilta kohdetta. Kuten vaikka onnettomuustilanteissa tai rikospaikoilla mistä otetaan valokuvia sieltä sun täältä aluetta.

Tai vaikka jostain historiallisessa tilanteessa, vaikka kun munkki sytytti itsensä tuleen keskellä katua, tästä dramaattisesta hetkestä on useita kuvia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Th" onclick="window.open(this.href);return false;ích_Quảng_Đức

[mattimi]

Luontokuvaajia on liikaa - johtuu siitä että meitä ihmisiä on liikaa. Kaikkia kuvaajia on liikaa, turisteja on liikaa, retkeilijöitä on liikaa, liikennettä on liikaa, kaikkea on liikaa... Ja meitä tulee lisää liikaa koko ajan.

Mikko