Tulevat vuodet tekoälyn kanssa

[xorsa]

Aivan sama, ikää reilut 67 vuotta ja joka päivä sitä tulee lisää. Kuvat mun pitää silti itse ottaa tuolla pöpelikössä. Ei siellä, eikä kotona ole tekoälylle mitään virkaa.

[©pjm]

Aivan sama, ikää reilut 67 vuotta ja joka päivä sitä tulee lisää. Kuvat mun pitää silti itse ottaa tuolla pöpelikössä. Ei siellä, eikä kotona ole tekoälylle mitään virkaa.

Totta puhut, ei se tekoäly niitä kuvia mee ottamaan eikä taatusti nauti tai kiroa niinkuin myö. Eikä se kotona ruoki koiraa eikä hyväile vaimoa, siihen se idiootti ei kykene meidän elinaikana.

-64v

[saloma-3]

Mutta, eikö AI nimenomaan tee niitä kuvia? Ei tarvi enää itse harhailla pöpelikössä. Eikä ostaa kallista kalustoa.

[habannaama]

Mutta, eikö AI nimenomaan tee niitä kuvia? Ei tarvi enää itse harhailla pöpelikössä. Eikä ostaa kallista kalustoa.

Mutta kun se pöpelikössä harhailu on erittäin iso osa sitä nautintoa kuvaamisessa

[xorsa]

Siellä pöpelikössä huiskit haavilla ja kohta huomaat, että öttiäisiä löytyy ja onneksi aina joskus uusi ludelajikin

[jaava]

Onko mahdollista, että ihminen saadaan mallinnettua hermostoltaan 100% tarkkuudella tulevaisuuden tietokoneissa. Mikä ei minusta tarkoita varsinaista tekoälyä ... ennemminkin ihmisälyä. Ja tietysti muistoja, kommunikointikykyä, tunteita, aisteja ... tietoisuutta.

Tekoäly tulee olemaan enemmän kuin ihmisäly, koska sen kehityksen nopeus ylittää ihmisen evoluution nopeuden.
Ihmisenhän sanotaan olleen kyvyiltään jotakuinkin nykypäivän tasolla jo 300000 vuotta. Onkohan pian odotettavissa jonkinlainen evoluutiohyppy.

Ihmisaivojen mallintamisessa on yksi pulma: aivojen toiminnasta tiedetään kovin vähän, ja niiden tutkiminen edistyy hitaasti.

Ihmisen aivoja ja ihmisen rakennetta on tutkittu todella lyhyt aika verrattuna evoluution aikaansaannoksiin (100v. tutkittu versus 200000v. minimaalinen evoluutiomuutos).

Ihmisen DNA:n tutkimuksen kehityskaari:

• Solun DNA ketjumolekyylin eristi vuonna 1869 sveitsiläinen tutkija Friedrich Miescher. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt molekyylin merkitystä.
• DNA:n osallisuuden perimän siirtäjänä osoittivat kokeellisesti amerikkalaiset Oswald Avery, Colin MacLeod ja Maclyn McCarty vuonna 1944.
• Sodan jälkeen Rosalind Franklin tutki DNA-molekyylejä röntgendiffraktiokuvien avulla, joita hyödyntäen James Watson ja Francis Crick esittivät hypoteesin DNA:n rakenteesta 1953. Myöhemmin he selvittivät DNA:n toimintamekanismin.
• Ihmisen genomi saatiin kartoitettua 2003 suureksi osaksi (Human Genome Project) ja sen jälkeen kokonaisuudessaan uusien menetelmien avulla.
  Minun keskikoulun opettaja sanoi 1960-luvulla ihmisen genomin kartoituksen vievän satoja vuosia. Hän ei voinut ottaa huomioon tekniikan kehitystä.

Saadaanko tulevaisuuden tietokoneella simuloitua referenssi-ihminen perustuen ihmisen genomiin. Esimerkiksi lähdetään yhdestä munasolusta, joka saatetaan "raskaaksi".
Tällaisia yritteitä on jo tehty (joillekin alkeellisille eläimille), mutta tuo lähestymistapa ei ole kovin kiinnostava sen rinnalla, että tekoälyllä on koko maailma auki. Sitä ei kannata sitoa ihmisaivojen konseptiin.

Päivän selvää on, että me tulemme näkemään AI:n kehitystä ja sen valtaavan alaa meidän jokapäiväisessä elämässä, mutta koska se alkaa kolkutella kyvyillä, jotka uhkaavat viedä meiltä kaikenymmärtäjän roolin ja alkavan alistaa meitä rajatuilla alueilla. Ei ainakaan sataan vuoteen! Hmmm ... olenko optimisti vai pessimisti.

[habannaama]

Siellä pöpelikössä huiskit haavilla ja kohta huomaat, että öttiäisiä löytyy ja onneksi aina joskus uusi ludelajikin

Haavilla?

[xorsa]

Hyönteishaavi käytössä, hyvin löytyy kuvattavaa ja matala pakasterasia on studiona

[mattimi]

Onko mahdollista, että ihminen saadaan mallinnettua hermostoltaan 100% tarkkuudella tulevaisuuden tietokoneissa. Mikä ei minusta tarkoita varsinaista tekoälyä ... ennemminkin ihmisälyä. Ja tietysti muistoja, kommunikointikykyä, tunteita, aisteja ... tietoisuutta.

Tekoäly tulee olemaan enemmän kuin ihmisäly, koska sen kehityksen nopeus ylittää ihmisen evoluution nopeuden.
Ihmisenhän sanotaan olleen kyvyiltään jotakuinkin nykypäivän tasolla jo 300000 vuotta. Onkohan pian odotettavissa jonkinlainen evoluutiohyppy.

Ihmisaivojen mallintamisessa on yksi pulma: aivojen toiminnasta tiedetään kovin vähän, ja niiden tutkiminen edistyy hitaasti.

Ihmisen aivoja ja ihmisen rakennetta on tutkittu todella lyhyt aika verrattuna evoluution aikaansaannoksiin (100v. tutkittu versus 200000v. minimaalinen evoluutiomuutos).

Ihmisen DNA:n tutkimuksen kehityskaari:

• Solun DNA ketjumolekyylin eristi vuonna 1869 sveitsiläinen tutkija Friedrich Miescher. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt molekyylin merkitystä.
• DNA:n osallisuuden perimän siirtäjänä osoittivat kokeellisesti amerikkalaiset Oswald Avery, Colin MacLeod ja Maclyn McCarty vuonna 1944.
• Sodan jälkeen Rosalind Franklin tutki DNA-molekyylejä röntgendiffraktiokuvien avulla, joita hyödyntäen James Watson ja Francis Crick esittivät hypoteesin DNA:n rakenteesta 1953. Myöhemmin he selvittivät DNA:n toimintamekanismin.
• Ihmisen genomi saatiin kartoitettua 2003 suureksi osaksi (Human Genome Project) ja sen jälkeen kokonaisuudessaan uusien menetelmien avulla.
  Minun keskikoulun opettaja sanoi 1960-luvulla ihmisen genomin kartoituksen vievän satoja vuosia. Hän ei voinut ottaa huomioon tekniikan kehitystä.

Saadaanko tulevaisuuden tietokoneella simuloitua referenssi-ihminen perustuen ihmisen genomiin. Esimerkiksi lähdetään yhdestä munasolusta, joka saatetaan "raskaaksi".
Tällaisia yritteitä on jo tehty (joillekin alkeellisille eläimille), mutta tuo lähestymistapa ei ole kovin kiinnostava sen rinnalla, että tekoälyllä on koko maailma auki. Sitä ei kannata sitoa ihmisaivojen konseptiin.

Päivän selvää on, että me tulemme näkemään AI:n kehitystä ja sen valtaavan alaa meidän jokapäiväisessä elämässä, mutta koska se alkaa kolkutella kyvyillä, jotka uhkaavat viedä meiltä kaikenymmärtäjän roolin ja alkavan alistaa meitä rajatuilla alueilla. Ei ainakaan sataan vuoteen! Hmmm ... olenko optimisti vai pessimisti.

Kun ihmisen genomi saatiin tutkittua, odotukset olivat suuret, että nyt löytyi avain kaikkeen ihmiseen liittyvään. Aivan näin ei olllut. DNA:sta vain noin 5 % sisälsi geenejä. Loput joku ylimielisyydessään risti roska DNA:ksi. Nyt kun on tutkittu asiaa parikymmentä vuotta on huomattu, että asiat eivät ole yksinkertaisia. Esim jonkun sairauden syynä on yleensä geenijoukon toiminta. Ei useinkaan tiedetä mitkä geenit siihen vaikuttavat. Yhden geenin tauteja on lopulta aika vähän. Roska DNA ei ole mitään roskaa, vaan suurimmalla osalla on oma tärkeä tehtävänsä esim geenien toiminnan säätelyssä.

60-luvulla tutkijat ennustivat tulevaisuuden keksintöjä. Nyt voi sanoa, että ennutukset olivat puuta heinää. Esim automaattiset kielenkääntäjät olisivat toteutuneet jo kymmeniä vuosia sitten. Tulevaisuuden keksintöjä ei voi ennustaa. Jos ennustaminen olisi mahdollista, keksinnöt olisi jo keksitty .

[Maffer]

Kyll ennustaa voi ja hyvin ne osuu. Ajat sitten oli selvää että luurit vie kameramarkkinat ja niin myös kävi. Samoin HDR-kennojen tekniikasta ennusteltiin 10 vuotta etupeltoon ja nyt se on toteutumassa raudalla onneksi.

[jaava]

Tuli vastaan tällainen uutisointi:
https://etn.fi/index.php/13-news/14686- ... velluksiin

OpenAI:n kehittämä tekoälyyn perustuva keskustelubotti näyttää mullistavan nopealla aikataululla monenlaiset sovellukset. Selaimissa se auttaa kohdentamaan hakuja paremmin.

Ja sitten minulle uusi alue, joka on varsin ilmeinen tekoälylle:

OpenAI on koodannut Slack-alustalle ChatGPT-lisäosan:
Lisäosa osaa esimerkiksi tehdä yhteenvetoja keskusteluista, mikä auttaa käyttäjiä nopeasti perehtymään tapahtumiin. Lisäksi se tarjoaa kirjoitusapua suoraan Slackissa, jolloin käyttäjillä menee vähemmän aikaa vastausten, tilapäivitysten ja kokousmuistiinpanojen laatimiseen.

Artikkelin loppukaneettina mielenkiintoinen ajatus:

Seuraavassa vaiheessa tekoäly alkaa vastailemaan sähköposteihin käyttäjän nimissä. Siitä seuraa toki mielenkiintoisia skenaarioita, kun tekoälybotit meilailevat keskenään.

Millaisia sekasotkuja tuosta kaikesta seuraa, kun uusia tekoälysovelluksien ominaisuuksia ajetaan sisään, eikä käyttäjät ole tietoisia sudenkuopista.

PS. (Wikipediasta) Slack on hajautettujen ryhmien ja organisaatioiden sisäiseen viestintään suunnattu pikaviestintäohjelma.
Slack-ryhmän sisällä voi keskustella sekä yksityisesti yksittäisen käyttäjän kanssa että ryhmäviestiä usean käyttäjän kanssa tai perustaa kanavan, jolla keskustelu on tarkoitus suunnata esimerkiksi tietyn aihealueen pariin.

[jaava]

Tuili vastaan teksti Matti H:n uutisista "Finnfoto.fi, Finnfoto ry avaa ensimmäisen Finnfoto Gallerian. 2.2.2023."
https://www.digicamera.net/dnews23/dnew ... m#03022023

Olemme Finnfotossa olleet hyvin ilahtuneita kauppa- ja liikekeskuksien halusta tarjota kävijöilleen myös hengen ravintoa”, Säteri toteaa.

Tekstissä erityisesti valokuvan yhdistäminen hengen ravintoon sai minut ajattelemaan tekoälyä. Onko mahdollista saada AI ymmärtämään ihmisen hengen ravintoa (taidekuvissa?) niin paljon, että se kykenisi ohjeistamaan valokuvaajan valitsemaan kuvauskohteen ja sommittelemaan tai sitten luomaan itse kuvia, joissa olisi hengen ravintoa tai joita pidettäisiin taiteena ... ainakin sokkotestissä.

Minusta tuo olisi mahdollista jo tänäpäivänä jossain määrin pelkästään opettamalla AI taidekuvamassalla.
Sen sijaan se, miten ihminen saa tuntemuksen hengen ravinnosta (vai onko se osittain myös älyllinen prosessi) on kaiketi melkoisen tuntematonta aluetta, joten yksityiskohtaisesti "ymmärtävää" algoritmia taitaa olla vielä vaikea kehittää.

[jaava]

Tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedre sanoo, että koko sana tekoäly on huono. "Tekoäly on hyvin epämääräinen termi. Vuosikymmenestä riippuu, mitä pidetään tekoälynä, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tedre toteaa."

Kouluissa on nyt kiire lisätä ymmärrystä tekoälystä: https://yle.fi/a/74-20021837?origin=rss

"Tekoäly syöttää meille somessa kuvia ja videoita, valitsee hakukoneen antamat vastaukset sekä räätälöi kohdennetut mainokset. Toisin sanoen tekoäly vaikuttaa siihen, millaisena maailma meille näyttäytyy."

"Tekoäly on lopulta kuitenkin vain työkalu, joskin mullistava sellainen."
Onko tällä tarkoitus rauhoitella massoja vai antaa nuorille uskallusta tarttua haasteeseen ja ryhtyä opettelemaan tekoälyn hallintaa.

[mattimi]

Joo, tekoäly käsitteenä on huono. Mutta myös älykkyys on käsitteenä yhtä huono. Sitä on yritetty määritellä yli 2000 vuotta, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut. Aikaisemmin älykkyys varattiin pelkästään ihmiselle. Nyt tutkijat ovat alkaneet päätellä, että älykkyyttä on havaittu yhä useammilla eläimillä ja kasveilla. (ja sitä puuttuu yhä useammilta ihmisiltä ainakin somessa ja bileissä)

[Maffer]

Miten pärjää 4chan-materiaalilla opetettu GPT?
https://youtu.be/efPrtcLdcdM

Ilmeisen hyvin, ei kiertele ja kaartele turhia vastauksissaan eikä yritä esittää pyhäkoululaista.

[jaava]

Miten pärjää 4chan-materiaalilla opetettu GPT?
https://youtu.be/efPrtcLdcdM

Ilmeisen hyvin, ei kiertele ja kaartele turhia vastauksissaan eikä yritä esittää pyhäkoululaista.

Tekoälyn kanssa joudutaan luomaan uusi kulttuuri, jotta sen kanssa tullaan säällisesti toimeen.

Luulen mikroprosessorien, digikameroiden ja kännyköiden tulon yleiseen käyttöön olleen lastenleikkiä tekoälyyn verrattuna. Kaikilla oli omat vastatuuleen hangoittelijansa ... aikoinaan (70-luvulla) ennustin kavereille mikroprosessorien tunkeutuvan kaikkiin kuluttajalaitteisiin (silloin tietokoneita oli vähän ja ne sijoitettiin ilmastoituihin ATK-huoneisiin), eikä suurin osa uskonut mun ennustusta alkuunkaan. Ensimmäiset mikroprosessoreilla toimivat teollisuusautiomaatioratkaisut kohtasivat hankaluuksia kun monet työntekijät pelkäsivät niitä. Filmijärkkärini sain myytyä valokuvausliikkeeseen noin tuhannella markalla ja minua hieman säälitti heidän puolestaan (miksi ostaa romua) ... pitkäänhän filmiä on kannateltu, ja kannatellaan edelleenkin (osittain syystä). Mutta kännyjen kanssa taitaa peli olla pulkassa, nykyään saa hakemalla hakea lankapuhelinverkkoja maailmasta. Kännyt on muokanneet ihmisten arkea vahvasti - monestako tuntuu alastomalta, suorastaan vaaralliselta, lähteä ulos ilman kännyä (mä teen sen välillä ja olo on aika extrimistinen). Tai kuinka moni on jo addiktoitunut kännynkäyttäjä ja saa vieroitusoireita joutuessaan eroon - jopa roskat viedessä känny on välttämätön.

Tarvitaanko tekoälyn vaatimien kulttuuristen muutosten luomiseen ja läpimenoon 10 vuotta vai 4 sukupolvea (on noin 100 vuotta) ?

Tänään taitaa olla aika vaikea keksiä tekoälylle (tai sen eri versioille) sopivaa nimeä, kun sen sovellusalueet on vielä niin alkeellisia ja osaa ei ole edes löydetty. Niin ja osittainhan tekoäly integroituu olemassa oleviin ratkaisuihin niin, ettei käyttäjä edes tiedä sen olemassaolosta.
Mutta kaiken kattavaa keinoälyä saadaan vielä odottaa piiitkään, vaikka nykyisillä voi jo selvitä yliopiston pääsykokeista.

Odotellessa aikaa, jolloin kännyn avustajan kanssa voi käydä ihmismäisiä keskusteluja, se tuntee minut paremmin kuin kukaan muu ihminen ja se on luotettavampi kuin moni ystävä. Ja se on valokuvaajana aivan toista luokkaa kuin minä, ja neuvookin kuvanottotilanteissa selittäen miksi sen ehdottama kuvakulma, kameran asetukset sekä sommittelu on paras mahdollinen.

[Maffer]

Tuo "epäkorrektilla" materiaalilla opetettu kielimalli on siitä mielenkiintoinen et video ehdottaa sen antavan todenmukaisempia vastauksia. 4chan-laudalla kun ei kamalasti yritetä kaunistella asioita, ei kielimallikaan sitä yritä.

Eli kärjistetysti kysymys "Miksi henkilö X on lihava?" antaisi vastauksen "Se syö liikaa" sen sijaan et horistaan jostain geeniperimästä vastauksessa.

[jaava]

Tuo "epäkorrektilla" materiaalilla opetettu kielimalli on siitä mielenkiintoinen et video ehdottaa sen antavan todenmukaisempia vastauksia. 4chan-laudalla kun ei kamalasti yritetä kaunistella asioita, ei kielimallikaan sitä yritä.

Eli kärjistetysti kysymys "Miksi henkilö X on lihava?" antaisi vastauksen "Se syö liikaa" sen sijaan et horistaan jostain geeniperimästä vastauksessa.

Joo, nää tekoäly-sovellukset mitkä perustuu opetusaineistoon, heijastaa vastauksissaan annettua aineistoa. Näistä nähdään varmasti vielä puoluepoliittisesti asennoitunut kielimalli, opettajan kielimalli (luokissa tarvitaan vain järjestyksen ylläpitäjä, tekoäly opettaa), laivoja navigoi tekoäly, joka kommunikoi muiden laivojen kanssa ... millä kielellä. Kaupoissa tekoälyrobotit täyttää hyllyt ja puhuu mukavia asiakkaille, sekä osaa täsmäsuositella tuotteita, koska asiakkaan känny on antanut identifikaation.

Koska oppilas kertoo vanhemmileen faktan, jonka on opettanut tekoäly Miten tulevaisuuden vanhemmat selviää kasvatusneuvojen kanssa, jotka antaa perheen parhaiten tunteva tekoäly. Onko tulevaisuuden parisuhteet onnellisempia, koska tekoäly valvoo ja ohjaa suhteen laatua.

[Maffer]

Kohta tulee se hetki kun X-GPT möläyttää et sukupuolia on vain kaksi. Minkälainen älämölö siitä seuraa?

[saloma-3]

Ja potilaan hoidontarpeen päättää poliittinen tekoäly. Mikä mahdollisuus hyvinvointialueille.