Se mitä tuossa yritin selittää on, että olisi hyvä, jos museoväki pystyisi jaottelemaan vähän hienosyisemmin ulkopuolisen kiinnostuksen kaupallisuuden astetta. Voisi olla selvästi kevyempi lupamenettely kotitarvekuvaajille, ihmisille, joita kiinnostaa, miltä villieläimet näyttävät, millaista on aikakausipukeutuminen jne. Onhan se tietenkin kaupallista toimintaa, jos joku tekee postikorttisarjaa Mannerheimin ratsastajapatsaasta, vanhoista huonekaluista yms. mutta tuskin kukaan täytettyjä eläimiä kuvaamalla tiliä tekee.Tapiol2003 kirjoitti:Aika rohkea väite.
Tämä samainen museoväki, joka pitää yllä vaikeata lupamenettelyä, pohtii sitten toisessa yhteydessä, miten yleisö saataisiin kiinnostumaan museoiden kokoelmista.
Se mihin nykyinen lupamenettely soveltuu on varsinainen liiketoiminta, esimerkiksi markkinointikampanja, jossa Helsingin rautatieaseman Kivimiehistä on tehty VR:n mannekiineja - iso ja kallis kampanja jossa "patsaitten" luonne on ikävällä tavalla väärennetty. Toivottavasti oikeudenomistajat ovat hinnoitelleet luvan oikien.
