Saanko kuvata

[Epilobium]

Kiitos, ttuplai!
Esittämäsi näkökulmat valaisivat hyvin
ja monelta taholta tätä katukuvauksen
problematiikkaa nyky-Suomessa.👍

[hkoskenv]

Onko oikeasti niin, että meillä Suomessa oikeus käsittelee tunneasioita? Jos osaat kertoa tarinasi tunteisiin vetoavasti, niin meidän prosessioikeudessa on aina varma jutun voitto. Tiedän sitä ainakin yritettävän.

Käytännössä loukkaamis- ja kunnia-asioissa kyse on juuri tunteista. Lakiin on kirjoitettu loukkais ja oikeus päättää onko joku teko loukkaus vai ei. Eikä siihen ole mitään muuta perusteita kuin tunteet.

Ja mitä tulee tunteisiin vetoavaan tarinankerrontaan, sillä pääse aina pitkälle. Oikeus on lopulta kaupankäyntiä siitä kenen tarina on uskottavin. Ihmiset päättävät syyllisyyden tunnepohjalta eikä sitä lasketa objektiivisesti mitattujen suureiden perusteella lain määräämää syyllisyysfunktiota soveltaen. Ne asianajajat, joilla on parhaat tarinat ja jotka saavat tahtonsa useimmiten läpi korottavat taksansa taivaaseen ja heistä tulee "huippujuristeja".

Minusta "tunelain" säätäminen on niin vaikea operaatio, ettei siinä voida onnistua. Samoin tunteiden huomiointi oikeudessa - aina poljetaan jonkun "tunneoikeuksia".

Ei sillä ole väliä. Tärkeintä että saadaan aikaan juridisesti sitovat päätökset ja lakimiehille ja tuomareille tuhdisti hilloa leivän päälle.

Juuri tämä valokuvausasia on hyvä esimerkki siitä, että lainsäädäntö eiole kovin onnistunut, jos ei voida antaa etukäteen millään tavalla varmaa tietoa. Tuossa on kai se ongelma, tai ainakin niin olen ymmärtänyt, että jos joku vaikka pettää vaimoaan ja on ihan tavallisena päivänä ihan tavallisessa julkisessa paikassa rakastajattaren kotikadulla, ja vaimo näkee kuvan ja häntäheikki kärähtää valheesta, että on ollut töissä toisella puolen kaupunkia, se voi olla loukkaava julkaisu. Ainakin jos tyypillä on varaa palkata sellainen parempien tarinoiden asianajaja. Mutta kuvaajapa ei voi sitä tietää eikä mikään opas antaa neuvoa, millä erotellaan tuollaiset tapaukset kuvan perusteella viattomista ohikulkijoista, joiden julkaisu ei ole loukkaavaa.

Mutta mikä olisi vaihtoehto? Tällaisessa mielensapahoittajien maassa on vaikea uskoa muuhun kuin "jos se ei ole pakollista olkoon sitten kiellettyä" -tyyppiseen rajoittamiseen.

[Maffer]

Nyt on yleisesti hyväksyttävää kulkea maski päässä. Eikun bandana naamalle 24/7 niin ei haittaa tunnistukset ja salakuvaajat.

[aikaarska]

Järjestelmäkamerakuvaaminen tulee taas enemmän hyväksytyksi. Jengi on niin tottunut ja kyllästänyt kännykkä some-räiskijöihin kaupungilla, että kunnon rehellinen Valokuvaaja varustettuna isolla ja uskottavalla järjestelmäkameralla herättää jo ansaittua kunnioitusta, niinkuin silloin joskus vanhoina aikoina.
...Olen nimittäin ollut huomaavinani tälläistä käyttäytymistä kun olen ollut kaupungissa valokuvaamassa muutaman katukuvaus setin...Muutama tuntematon ihminen innostui jopa lähes poseeraamaan minulle ;-) Ei jengi ole tyhmää. Kyllähän ne näkee kaupungilla jos joku vanhvasti valokuvaus orientautunut kaveri (kameralaukku, järkkäri kunnon objektiivilla) tarkentelee ja pähkäilee keskittyneen oloisena kadun laidalla. Nyt tehdään hyvälaatuista valokuvaa, eikä mitään räiskimistä!

[jaava]

Summasummarum,
eli katukuvia joissa on ihmisiä, ei kannata julkaista.
Kadulla kuvatessa on täysin mahdotonta
kysyä kaikilta lupaa kuvan julkaisemiseen.

Jos kuvaat tuhdilla ND-suotimella, niin ihmiset ei näy, tai ole ainakaan tunnistettavissa, jos valotusajat lasketaan minuuteissa.

Kyllä ihmiset tällaistakin kuvausta (jalusta + ND) hieman aristelee. Toisaalta on linssiluteitakin.

[Epilobium]

Näinhän se tietysti on,
että tällä tavalla kuvatessa ihmiset näkyvät pelkkinä
tunnistamattomina hahmoina.